Asuntorahaston pyörittäjä etsii liikennehankkeiden rahoitustapoja

Riippumaton investointipankki Icecapital ehdottaa Rakennuslehden saamien tietojen mukaan kansallisen infrastruktuurirahaston perustamista valtion ja kuntien infrastruktuurisijoitusten vauhdittamiseksi.

E18-tietä rakennettiin elinkaarimallilla, jota on käytetty budjettirahoituksen vaihtoehtona Suomessa.

Infrarahasto ei ole sinänsä uusi ajatus. Jo Anu Vehviläinen (keskusta) esitti sitä ollessaan liikenneministeri.

Kommandiittimuotoisen rahaston oman pääoman sijoittajina toimisivat Suomen valtio ja kotimaiset institutionaaliset sijoittajat. Vastuunalaisena yhtiömiehenä olisi erillinen Icecapitalin perustama uusi hallintoyhtiö, joka vastaisi rahaston sijoituksista ja muusta operatiivisesta toiminnasta.

Icecapital esittää, että infrahankkeita varten perustettaisiin erilliset projektiyhtiöt, joihin hankittaisiin velkarahoitus ja mahdollisia muita oman pääoman sijoittajia.
Icecapitalin mukaan valtio voisi pääomarahastorakenteen avulla hyödyntää instituutioiden tarjoamaa omaa pääomaa ja ulkopuolista velkarahoitusta, jonka kustannus pystyttäisiin pitämään hyvin lähellä julkisten sektorien lainanottokustannusta esimerkiksi täytetakausten avulla.

Icecapitalin laskelmien mukaan valtio saisi budjetin ulkopuolisen velkarahoituksen ja instituutioiden edullisen OPO-rahoituksen avulla noin 200 miljoonan euron sijoituksella liikkeelle yli puolentoista miljardin infrahankkeet.

Tavoitepääoma 400 miljoonaa euroa

Rahaston tavoite omaksi pääomaksi on 400 miljoonaa euroa. Valtion pitäisi sijoittaa Icecapitalin kaavailujen mukaan noin 200 miljoonaa euroa ja eläkevakuutusyhtiöiden noin 200 miljoonaa euroa. Vierasta pääomaa olisi noin 1,2 miljardia euroa. Hankkeiden lopullisina maksajina olisivat valtio tai kunnat.

Rahasto sijoittaisi liikenneinfraan, julkisiin palvelurakennuksiin ja yhdyskuntateknisiin palveluihin.

Rakennusteollisuus RT on rahaston puuhamies. Se teetti mallin Icecapitalilla, joka on muodostanut asuntorahastoja.

”EU:n kasvupakettia hyödynnettävä”

”Tämä on yksi malli perinteisen budjettirahoituksen lisäksi. Ei olisi järkevää olla käyttämättä Euroopan strategisten investointien rahaston, Esirin, uusia rahoitus- ja takausmuotoja. EU:n 315 miljardin euron kasvupakettia voidaan hyödyntää myös Suomessa”, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Ratkaisevaa on, miten valtiovarainministeriö suhtautuu rahastoehdotukseen. Päättäjien tehtävänä on päättää, mitä hankkeita valtiolla ja kunnilla lähtisi liikkeelle. Viimeistään 2018 pitäisi syntyä päätöksiä hankkeista, jotta niihin saataisiin rahaa EU:n kasvupaketista.

”Suomen kansantalous huutaa investointeja. EU-alueen väkiluvusta noin prosentti on Suomessa. Tänne pitäisi sillä perusteella tulla noin kolme miljardia euroa kasvurahaa. Puhutaan valtavista summista. Suomi on käyttänyt tähän mennessä muita Pohjoismaita vähemmän EU:n rahoitusinstrumentteja. Tätä tilaisuutta ei pitäisi hassata”, Pipatti korostaa.

Pipatilla on ehdotus, mistä valtio saisi rahastoon tarvittavan pääoman, jos sitä ei muuten löydy. ”Arasta voisi laittaa sen ylimääräisen rahan rahastopääomaksi.”

Aiemmin syksyllä eräät keskustalaiset ehdottivat Ara-rahojen käyttöä infrahankkeisiin. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on luvannut tulla ennen joulua ulos ministeriön oman infrarahoitusmallin kanssa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asuntorahaston pyörittäjä etsii liikennehankkeiden rahoitustapoja”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat