Kokeile kuukausi maksutta

Biosidien käyttö homekorjauksissa -juttuun kaksi vastinetta

ASTQ Supply House Oy ja Työterveyslaitos ovat jättäneet juttuun vastineensa. Virheenä oikaistaan se, että mahdollinen käyttörajoitus desinfiointiaineissa yleisesti käytetylle 2-butanoniperoksidille ei tule voimaan elokuussa 2016 vaan siirtymäajan jälkeen elokuussa 2017.

ASTQ Supply House Oy ja Työterveyslaitos ovat jättäneet juttuun vastineensa. Virheenä oikaistaan se, että mahdollinen käyttörajoitus desinfiointiaineissa yleisesti käytetylle 2-butanoniperoksidille ei tule voimaan elokuussa 2016 vaan siirtymäajan jälkeen elokuussa 2017.

Rakennuslehti teki Sisäilmastoseminaarin seminaariesityksen ja Työterveyslaitoksen tiedotteen pohjalta jutun biosidien käytön rajoittamisesta korjausrakentamisessa. Jutun nimi oli Desinfiointiaineet ja otsonointi pahentavat homeongelmaa. Sitä on korjattu noiden vastineessa mainittujen virheiden, mutta ei esimerkisi yritysnimien osalta.

Sisäilmastoseminaarin tekstiosuuden olivat laatineet useat henkilöt, mm. Kyösti Louhelainen ja Johanna Moisa. Louhelainen esitteli seminaarissa Moisan tutkimuksen taulukoita sekä esimerkkejä valheellisesta mainonnasta. Jutussa käytettiin niiden osalta noita alkuperäislähteitä, koska seminaarikirjasta ne oli jätetty pois tai niitä oli tiivistetty.

Seminaarimuistiinpanoistani löytyy lause: käyttökielto ensi elokuussa, Olen toki voinut kuulla tai ymmärtää tuon väärin.

Juttuun on lähetetty kaksi vastinetta ja oikaisupyyntöä.

Työterveyslaitoksen Kyösti Louhelaisen vastine on seuraava:

”Kyösti Louhelaista eikä Anne Hyväristä haastateltu Sisäilmastoseminaarissa biosidien käytöstä korjausrakentamisessa eikä kummallekaan lähetetty tekstiä oikolukuun.

Jutun liitteenä ei käytetty Työterveyslaitoksen raporttia vaan Johanna Moisan opinnäytetyötä. Opinnäytetyö ei ole virallinen TTL:n selvitys biosidien käytöstä korjausrakentamisessa.

Artikkelissa on seuraavia korjausta vaativaa kohtaa:

1. Toinen kappale, jossa todetaan ”…joille on määrätty myyntikielto”. Myyntikielto –sana on väärä, koska raportissamme ei ole tällaista. Jos teksti viittaa PHMG/PHMB:iin, se olisi pitänyt tuoda esille. PHMB:sta (ja PHMG:sta) ovat Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tukes ja Valvira julkaisseet vuonna 2013 suosituksen, jossa todetaan, ettei niitä tule käyttää mahdollisten terveysvaikutuksen vuoksi. Kuten raportissamme todetaan, PHMG:n käyttö ei ole sallittua sen takia, ettei siitä toimitettu biosideilta vaadittavaa turvallisuustietoa määräpäivään mennessä.
.
2. Neljäs kappale: tätä tekstiä ei ollut raportissamme: ”Biosidit ovat myrkyllisiä aineita ja ne voivat olla haitallisia siivoustyötä tekevien ja tiloja käyttävien terveydelle”. Raportissa on teksti: Biosidit ovat luonteeltaan toksisia aineita. Monet biosidiset yhdisteet ovat ihoa tai limakalvoja ärsyttäviä. Jotkut aineet voivat olla myös haitallisia hengitettynä, ihon kautta ja nieltynä ainakin suurina määrinä ja jatkuvassa käytössä. Eräät aineet voivat aiheuttaa myös vakavampia haittavaikutuksia (mm. reproduktiovaikutukset, syöpävaarallisuus ja herkistävyys)

3. Toiseksi viimeisen kappaleen teksti: ” Joidenkin aineiden käyttö on jo kielletty ja lisää kieltoja on tulossa elokuusta alkaen. Kielletyksi tulee hyvin yleisesti käytössä oleva 2-butanoniperoksidi, joka on ihoa ja silmiä syövyttävä aine. Sitä on muun muassa Penetroxissa ja Maxoxissa.” Tämä teksti on hyvin harhaanjohtavaa. Jos ensimmäisessä lauseessa viitataan joihinkin muihin kuin butanoniperoksidiin, niin mitä ne ovat? Butanoniperoksidi-lause on myös väärä. Raportissa on seuraava teksti: Butanoniperoksidin käytölle ei ole anottu EU:n biosidilainsäädännön mukaista lupaa valmisteryhmän 2 (Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan ihmisillä tai eläimillä) mukaiseen käyttöön, mistä syystä sen käyttö tässä tarkoituksessa ei ole enää sallittua elokuun 2017 jälkeen (Euroopan unioni 2016). Tämän päätöksen perusteena ei siis ole butanoniperoksidin terveysvaikutukset.

4. ”Valheellista mainontaa vaarallisilla tuotteilla” alla olevassa kappaleessa viimeinen lause: ”myrkyllisiä aineita saatetaan kehua vaarattomiksi” ja sitä seuraavat kappaleet. Raportin teksti: Biosidien käytöstä aiheutuvia lopputuotteita on hyvin vaikea arvioida, koska lopputuotteiden syntymiseen vaikuttavat myös ympäristöstä johtuvat tekijät kuten esimerkiksi läsnäolevat materiaalit ja muut kemikaalit. Esimerkiksi vetyperoksidin lopputuotteita on kerrottu olevan happi ja vesi. Tämä kuvaa kuitenkin vain vetyperoksidin hajoamistuotteita eikä siinä ole otettu huomioon sitä, mitä vetyperoksidikäsittelyn seurauksena voi muodostua sen reagoidessa mikrobikasvustojen kanssa. Raportissa ei ole mainittu yrityksen nimeä kuten lehtijutussa. Raportissamme painotamme kuitenkin sitä, että biosidikäsittelyjä saatetaan markkinoida ”ympäristöystävällisinä”, ”haitattomina/myrkyttöminä” jne. Tällainen mainonta voidaan katsoa olevan harhaanjohtavaa ja biosidilainsäädännön vastaista.

Viitteet:

Tukes 2013. Yhteenveto: Homeentorjunnassa käytettyjen eräiden desinfioivien eliöntorjunta-aineiden (biosidien) käyttö kodeissa ja julkisissa tiloissa. www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/biosidit/Yhteenveto_Homeentorjunnassa%20k%C3%A4ytettyjen%20biosidien%20k%C3%A4ytt%C3%B6%20kodeissa%20ja%20julkisissa%20tiloissa%2019%202%202013.docx

Euroopan Unioni, 2016. Täytäntöönpanopäätös 2-butanoni, peroksidin hyväksymättä jättämisestä valmisteryhmiin 1 ja 2 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä vanhana tehoaineena. Annettu 27 päivänä tammikuuta 2016. Euroopan unionin virallinen lehti, 28.1.2016

Työterveyslaitoksen Raportti: https://www.julkari.fi/handle/10024/130236

TTL:n ja THL:n kannanotto: http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/kannanottomme/Documents/Kannanotto%20TTL_THL%20biosidien%20käytöstä%20korjausrakentamisessa.pdf

Moisan tutkimuksessa mainittu ASTQ Supply House Oy on lähettänyt oman vastineensa tueksi Tukesin neuvontapalvelun kannan asiaan.

”2-butanoni, peroksidia (EY-numero 215-661-2, CAS-numero 1338-23-4) ei hyväksytä käytettäväksi tehoaineena valmisteryhmiin 1 ja 2 kuuluvissa biosidivalmisteissa.

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32016D0108

Ja syynä miksi aine laitetaan syrjään on se, mikä täytäntöönpanopäätöksessä on mainittu:
kaikki osanottajat ovat vetäytyneet pois 2-butanoni, peroksidin käyttöä biosidivalmisteissa valmisteryhmissä 1 ja 2 koskevasta tarkastusohjelmasta.

Siirtymäaika tulee biosidiasetuksen artiklan 89 kohdan 2 b) mukaan.

Täytäntöönpanopäätös on julkaistu 28.1.2016, se tulee voimaan 20 pv sen jälkeen eli 17.2.2016.

Valmisteryhmien 1 ja 2 valmisteita voi asettaa saataville markkinoilla (eli tarkoittaa kaikkea myyntiä) 12 kk eli 17.2.2017 saakka. Ja käyttää voi 18 kk eli 17.8.2017 saakka.

Sama tehoaine on ollut arviointiohjelmissa myös valmisteryhmissä 3 (Eläinten hygienia) ja 6 (Säilöntäaineet). Näistä on kuitenkin tehty jo aiemmin kieltopäätös (2014/227/EU):
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32014D0227

Ja kemikaalin käyttö näissä tuotteissa on pitänyt lopettaa 15.11.2015.”

ASTQ Supply House Oy:n vastine:
Aaro Seppälä​​ 30.3.2016

”Kyseiset tuotteet tai niiden vaikuttavat ainesosat EIVÄT tule kielletyksi tämän vuoden elokuussa. Lisäksi oikein käytettynä AMMATTILAISTEN toimesta ei siitä ole vaaraa silmille tai iholle.

Hajunpoistosta ja desinfioinnista toivotaan asiallista ja puolueetonta viestintää

Saneerausalalla on suuri määrä tilanteita, joissa desinfektio, desinfioiva puhdistus, hajunpoisto ja haitta-aineiden hallinta ovat tarpeen tai jopa välttämättömiä. Hyväksyttyjä kemiallisia valmisteita käytetään perustellusti harkiten ja yhdessä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa menetelmiä kehittäen. Vain koulutetut ja sertifioidut yritykset osaavat turvallisesti suorittaa tällaisia käsittelyjä. (Vahinkoalan Auktorisointiryhmän VAR auktorisoimat JVT-liikkeet www.vahinkopalvelut.net

Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat äskettäin selvityksensä otsonin ja biosidien käytöstä homeongelmien ratkaisuksi. Valitettavasti tämä selvitys antaa kuvan, että biosidit ovat ylipäätään myrkyllisiä ja tarpeettomiakin. Rakennuslehden artikkelissa otsikoitiin Sisäilmastoseminaarin esitelmän perusteella valheellisuudesta ja virheellisestä mainonnasta; yrityksemme nimikin liitettiin siihen! Niinpä on paikallaan hieman valottaa ammattimaisesti suoritettavien hajunpoisto- ja desinfektiomenetelmien perusteita. Ja lieventää lähes hysteriaksi yltynyttä kohua biosideistä.

Vahinkosaneerausala on käyttänyt ns. ULV-tekniikkaa hajunpoistossa, desinfektiossa ja kloridi- ionisaneerauksessa menestyksellisesti jo yli 20 v. ajan Suomessa. Paikallisten tutkimusten puuttuessa se on kohdannut vastatuulta asiaan perehtymättömien taholta. On hämmästyttävää, että menetelmää, jota on käytetty 20 vuoden ajan, ei ole missään suuremmassa hankkeessa päästy tutkimaan; yksi ainoa tutkija on ollut kursseillamme! Tutkimusta nähtävästi tehdään vahvasti asenteellisesti, tietyin tarkoitusperin kirjoituspöytien äärellä; käsitteelle/sanalle ”myrkyllinen” kehitetään uusia perusteita, vaikka EY:n kemikaalivirasto ECHA on ne selkeästi määrittänyt. Näissä hapettavissa valmisteissa ei ole myrkyllisiksi luokiteltuja tehoaineita ja ne on pitoisuuksiltaan kehitetty mahdollisimman haitattomiksi.

Lähes jokaisen rakennuskemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa mainitaan tehoaineiden kohdalla esim. ”vakavan silmävaurion vaara”. Nyt tätä lauseketta käytetään irrallisena asia-/menetelmä-yhteydestä valmisteiden ”mustamaalaukseen”. Tällainen populismi kuulostaa pahalta ja epäoikeudenmukaiselta. Päämiehemme Alron on vuosikymmenien ajan huolehtinut tuoteturvallisuudesta ja ASTQ maahantuojana on huolehtinut kaikista kemikaalilainsäädännön mukaisista velvoitteistaan. ”Villeillä markkinoilla” on samaan aikaan esimerkiksi pitoisuuksiltaan vaarallisia (35%) vetyperoksidituotteita, jolle tarvitaan mm. Poliisin ostolupa.

Myrkyllinen, kielletty kemikaali?

Jos jotain kemikaalia ei ole rekisteröity, se ei useinkaan johdu siitä, että se olisi myrkyllinen, vaan kyseessä on karusti ilmaistuna rahan valta. Määräaikaan mennessä ei ole ilmoittautunut maksuvalmiita rekisteröijiä kemikaalille, jolloin se on ilmoitettuun ajankohtaan mennessä poistettava valmisteesta. Valmisteissamme käytetylle butanoniperoksidille kävi näin ja se poistetaan markkinoilta helmikuuhun 2017 mennessä; käyttökielto tulee voimaan elokuussa 2017 (päämiehellämme on tästä kemikaaliviranomaisen kirjallinen lausunto). Tämä on normaali käytäntö; sama, joka aiheutti kohun PHMG:n osalta, kun miljoonakustannus rekisteröintiprosessissa jäi yhden toimijan harteille. Tällaisessa tapauksessa on perusteetonta ja harhaanjohtavaa lausua, että valmiste on myrkyllinen ja sen käyttö on heti kielletty.

Esimerkki, PHMB

Biosidi PHMB sai äskettäin rekisteröinnin neljään valmisteryhmään, mm. desinfiointiaineet, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä. Tässä tapauksessa se tuli ”tutkinnan jälkeen” kielletyksi neljässä valmisteryhmässä, esim. kosmetiikkatuotteiden säilöntäaineena, valmisteryhmä PT1. Ihmisen hygienia. Muissa valmisteryhmissä se on nyt rekisteröity ja käyttö saa jatkua, kunhan käyttölupa haetaan 1.7.2017 mennessä (kyseessä taas rahan valta).
Kohutussa desinfiointikäytössä tehoaineen PHMB käyttö siis jatkuu, mikäli tuo valmistelupa haetaan. Tästä voitaisiin todeta: ”hämminki seis ja pulinat pois”, mutta saneerausala, pahoitellen kuulemiaan jyrkkiä kannanottoja ja kärsimäänsä väärää tuomiota, harkitsee tarkoin kaikkien ”myrkyn maineen” saaneiden tehoaineiden käyttöä ja noudattaa kemikaalilainsäädännön ja viranomaisten ohjeita.

Kaikki on suhteellista

Yksi rakennus joutuu elinkaarensa aikana alttiiksi kenties parille ”biosidikäsittelylle” vahinko- tai vauriotapauksen yhteydessä. Samaisissa tiloissa tehdään elinkaaren aikana lukuisia remontteja; niitä piikataan, maalataan ja pinnoitetaan lukuisia kertoja. Sisäilmaan vapautuvien haitta-aineiden ja mikrobien määrä on monisatakertainen. Hapettamalla tehtävä oikeaoppinen VOC- saneeraus sitä vastoin tutkitusti vähentää päästöjä, ja tarkkaan ohjeistettu valtuutettu saneerausfirma suojaa työntekijänsä kunnolla. ”Normaalityömailla” suojauksia ja suojaimia saatetaan yhä pitää vain turhana kustannuksena ja viranomaisvalvontaa tulee kohdistaa ja painottaa oikein. Otsonointi tuli ”Homeettomaksi siivous”- ohjeeseen Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden liiton kielteisestä kannanotosta huolimatta. On hyvä, että kannanotto on nyt tässä selvityksessä THL:n toimesta asiallisesti perusteltuna. On myös erityisen tärkeää ymmärtää hajunpoisto- ja desinfektiokäytäntöjen ero!

Kaikki valistus tulee yhä Ruotsista?

Aloittaessamme hapettavien ULV- menetelmien käytön ja koulutuksen Suomessa, järjestimme tietoiskun, jossa Doc. Alvin Ronlàn (Lundin yliopisto, erikoistunut elektrokemiaan), piti esitelmän hapettamiseen perustuvasta hajunpoisto- ja desinfektiotekniikasta, joka korvaa mm. formaldehydikaasutuksen (joka on yhä useissa viranomaisohjeissa). Kuulijoiksi oli kutsuttu tutkijoita, sisäilmatutkijoita, mikrobiologeja ja korjausrakentamisen asiantuntijoita.
Vuosien varrella suomalaiset tutkijat ja korjaussuunnittelijat ovat oivaltaneet, että mikrobivaurion jälkeen rakennuksen hygroskooppisiin rakenteisiin ja sisusteisiin jäänyt haju pitää poistaa, jotta ongelma saadaan pois myös alitajunnasta, vaikkei hajukynnys ylittyisikään. Tämäkin oivallus tuli ruotsalaisen asiantuntijan esitelmästä. Päämiehemme, Alron Chemicai Co AB sai viime vuonna miljoonan SEK määrärahan hapettavien menetelmiensä jatkokehittämiseen. Valmisteiden edistynein tuote Maxox PF sai hyvät arviot USA-laiselta biologisen sodankäynnin tutkimuslaboratoriolta kokonaisten rakennusten desinfektiossa/steriloinnissa mm. Anthrax- ”jauhekirje”- hyökkäysten jälkeen.

Hajunpoisto- ja desinfiointiaineiden tulee saavuttaa kohteensa ilman, että ne menettävät tehoaan matkalla. Alron on paneutunut aineiden soveltamiseen erityisille levitysmenetelmille, kuten ULV- sumutus. Huolellinen puhdistus on ensimmäinen tärkeä vaihe käsittelyille, sillä kaikki ULV- valmisteet ja tavanomaiset desinfektioaineet toimivat huonosti likaisilla pinnoilla. Toisaalta pelkkä puhdistus ei riitä kontaminoituneiden rakenteiden purkutyön jälkeen. Jos rakennuksessa on havaittu vaarallisia/haitallisia mikro-organismeja, niin tarvittavaa 100 000- kertaista (5–log) elinkykyisten mikrobien määrästä) vähennystä ei voi saada aikaan pelkän puhdistamisen avulla, puhdistuskertojen toistamisesta huolimatta! (Viite: Alvin Ronlàn)

PIENPISARATEKNIIKKA, ULV
ULV- menetelmissä vesi saatetaan sumuksi, jossa on paljon pieniä, jokseenkin samankokoisia pisaroita. Tällaisella aerosolisumutusmenetelmällä on mahdollista käsitellä pieniä ja suuria tiloja vähäisellä nestemenekillä. Pienpisaratekniikkaa on jo vuosia käytetty saneerausalalla mm. seuraavissa toimenpiteissä:
o Vahinkosaneeraus, hajunpoisto ja desinfektio, ilmateitse.
o Mikrobivaurioiden jälkeinen pölyttömäksi ja hajuttomaksi siivous, ”ilmanpesu”
o Haisevien yhdisteiden hapettaminen betoni- ja tiilipinnoilta ”VOC- saneeraus”
o Pintojen kostutus ennen purkumenetelmiä; asbesti- ja villaeristeet jne.
o Pölynsidonta- ja kapselointiaineiden levitys IV-kanaviin ja rakenteisiin
o Eläinsuojien tautisaneeraus, formaliinikaasutuksen sijaan
Äskettäin valmistunut RAPSU- hanke: ”Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä” tukee ULV- vesisumumenetelmän käyttökelpoisuutta, avaten sille uusia mahdollisuuksia. Odotukset monien hyviksi käytännöiksi todettujen menetelmien lopullisesta läpimurrosta terveyden, turvallisuuden ja tuottavuuden hyväksi ovat toiveikkaat!

ULV- TIETORUUTU (Alvin Ronlàn)
o 1 ml nestettä muutettuna 5 μm aerosoleiksi = 1.9 miljardia pisaraa
o 1,9 mrd pisaran yhteenlaskettu pinta-ala = 6000 cm² ​
o Ultrapienet pisarat pystyvät tunkeutumaan pieniinkin rakoihin ja koloihin.
o Etenkin alle 20 μm pisarat tunkeutuvat homesienen ulkopinnan läpi ja tehoavat näin paljon paremmin kuin suuret pisarat, jotka jäävät homesienen pinnalle.
o Pienet pisarat leijailevat kauemmin kuin suuret pisarat ja pystyvät siten leviämään ilmavirtojen mukana kaasun tavoin ja samalla tavoin kuin epäkohdat, joita ollaan poistamassa.
o Esim. 10 μm pisara laskeutuu tyynessä huoneilmassa 3 metriä 17 tunnissa

Kemikaaliturvallisuus, tarkistuslista
ULV- menetelmät ja niissä käytettävät kemikaalit on tarkoitettu vain ammattimaiseen käyttöön, koulutettujen henkilöiden toimesta, jotka ovat suojautuneet oikein! Vaadi aineen toimittajalta aina valmisteen uusin käyttöturvallisuustiedote! Voit tutustua Tukesin KETU- kemikaaliturvallisuus-rekisteriin, josta näet, onko valmisteen valmistaja, maahantuoja tai markkinoille saattanut yritys toimittanut kemikaali-ilmoituksen rekisteriin: www.ketu.fi klikkaa kohtaa: Haku

Käytössä olevien kemikaalien valikoima on hyvä vähentää minimiin. Käyttöturvallisuustiedotetta (KTT) on osattava tulkita oikein; tämä on osa yritysten riskienhallintaa! KTT on oltava työntekijän helposti saatavilla; käytännössä esimiesten/työnjohdon hallussa. Käytännöllinen sovellus voisi olla yrityksen toimipaikkakohtainen kansio/tiedosto

Ehdoton edellytys desinfektiolle on, että ymmärretään sen rajoitukset: (Viite: ASTQ Academy)
o Käsittely ei korvaa muita korjaus- tai puhdistustoimenpiteitä; se tehdään viimeistelynä puhdistettuun kohteeseen
o Tehdään käsittelyn työsuunnitelma; tiedottaminen, asianmukaiset luvat ja ilmoitukset, varotoimenpiteet, suojaukset, laite- ja kemikaalitarkistukset, aineiden käyttöturvallisuusasiakirjat ja -ohjeet, suojautuminen, valmisteen käyttömäärä(t), varoajat, jälkipuhdistukset, tuuletus jne.
o Käsittelystä tehdään dokumentti, jossa ilmoitetaan mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta.

Käytettäessä desinfiointiaineita julkisissa tiloissa, on

o Arvioitava perusteellisesti antimikrobisten aineiden käyttötarve kussakin kohteessa
o Selvitettävä, riittääkö pelkkä vesi tai laimea pesuaineliuos kohteen puhdistukseen. esim. biofilmejä on hankala poistaa ilman erityiskemikaaleja (useimmiten biosidi).
o Luettava aina valmisteiden käyttöohjeet ja varoitusmerkinnät ja noudatettava niitä
o Tiedusteltava tarvittaessa myyjältä, tuotteen tehoaineista ja niiden haittaominaisuuksista
o Pidettävä huoli, että desinfiointipisteet on varustettu ohjeilla käsien pesemisestä ennen desinfiointia
o ”Tiedotettava tilan käyttäjille valmisteen käytöstä ja siihen liittyvistä mahdollisista varoajoista.” Viite: Tukes. Lisätietoja Tukesin sivuilta: www.tukes.fi”

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Biosidien käyttö homekorjauksissa -juttuun kaksi vastinetta”

  1. ”Sisäilmastoseminaari”? En ymmärrä näitä nykypäivän ylisanoja. Ainoa rakennus, jossa tiedän olleen ”sisäilmasto”, on Saturn V -rakettien kokoonpanohalleissa (Vehicle Assembly Building) Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa. Siellä on ollut jopa ukonilma sisätiloissa!

    1. Kaikissa rakennuksissa on sisäilmasto

      1. Kuinka pitkälle tämä ”sisäilmasto” pätee? Rakensin yhdelle bakteerille rakennuksen, sen koko on 1 mm³. Kosteusprosentti on 78, lämpötila noin 294 kelviniä. Mitään ilmastollisia muutoksia en ole havainnut tähän mennessä, koska niitä on odotettavissa?

  2. Kaikissa näissä jutuissa on unohtunut miten biosidille tai muille yhdisteille altistutaan. Jos ei altistu niin ei ole myöskään terveys vaarassa. Kun saneerauksen yhteydessä tehdään jokin biosidikäsittely, tehoaineille altistuu vain aineen levittäjä. Jos hän on koulutettu työntekijä, hän itse on asiallisesti suojautunut, tiloissa ei oleskele käsittelyn aikana muita ja tilat ovat osastoitu ja alipaineistettu. Jotta biosidien haitat vaikuttavat ihmiseen, biosidille pitää altistua. Jos biosidille ei altistu, ei tarvitse olla huolissaan asiasta. Mutta jos altistuu huonolle sisäilmalle (VOC:it, PAH:it, homeiden toksiiniset kaasut, liimojen/tasotteiden emissiot jne) pitää olla huolissaan ja tehdä asialle jotain – heti.

  3. Jos homevauriot aiotaan kunnolla korjata ottamalla vaurioitunut materiaali pois ja korvataan se uudella materiaalilla – miksi ylipäätään pitäisi käyttää näitä tehoaineita mikrobien tappoon. Onko tässä kyse huolen desinfioinnista. Jotkut väittävät jämerästi edelleen, että ei home sairastuta ym. Miksi niitä homeita on sitten vimmatusti ryhdytty torjumaan biosideilla. Eihän home ole haitta rakennukselle itselleen.

    1. Desinfiointia ei tarvita jos rakenteet saadaan purettua tarvittavassa laajuudessa. Ongelmaksi muodostuu jäljelle jäävät rakenteet ja niissä olevat korkeat mikrobi määrät sekä hajuhaitta.

      Esim. Viemäririkko välipohjassa, puretaan kaikki pilaantuneet rakenteet ja korvataan uusilla. ”Jäljelle jäävät rakenteet on hyvä desinfioida, jotta asunnossa ei haise uloste ja viemärin haitalliset mikrobit ei aiheuta terveydellistä riskiä asukkaille”

      On kohteita joissa ei ole tarvetta desinfioinnille ja kohteita jossa pitää taas desinfioida.

      Desinfiointi ei itsessään ole korjaustoimenpide ja on huomioitava, että useat alalla toimijat ovat koulutukseltaan rakennusterveysasiantuntijoita joilla on tarvittava osaaminen korjausten yhteydessä tehtäviin puhdistustoimenpiteisiin.

      Rakentava keskustelu on aina hyvästä tässäkin asiassa. Toivonkin eri toimijoiden pystyvän yhteiseen keskusteluun myös puhdistuksen suhteen.

      Kaikki osapuolet haluaa auttaa toiminnallaan kiinteistön kunnon ylläpitämistä ja Asukkaiden terveydellisten olosuhteiden parantamista.

      Koitetaan pitää korjausrakentaminen meidän kaikkien yhteisenä asiana ja löytää oikeat menetelmät joilla ihmisten asumisterveys pystytään pitämään korkealla tasolla.

      Hyvää kevättä kaikille.

      1. Juurikin niin. On myös ymmärrettävä, että viemärivesivahinkoja on useita vakavuusasteita. On sellaisia, joissa viemärivesivahinko rajoittuu suppealle alueelle ja viemärivesi on peräisin rakennuksen sisältä ja vettä on kertynyt vain vähän viemäritason yläpuolelle ja se ei ole sieltä päässyt tunkeutumaan rakennusmateriaaleihin.

        On myös sellaisia viemärivesivahinkoja joissa viemärivesi on rakennuksen sisältä ja sitä on päässyt rakenteisiin enemmän kuin mitä viemäri on kyennyt vetämään ja viemärivesi on rajoitetulla alueella. Mutta huomiota onkin kiinnitettävä siihen, onko viemärivesi päässyt imeytymään huokoisiin rakennusmateriaaleihin.

        Sitten on vielä sellaisia viemärivesivahinkoja, joissa viemärivesi on sekoittunut pääviemäriin sekoittuen puhdistamattomiin yhdyskuntajätevesiin. Nämä puhdistamattomat jätevedet ovat olleet matkalla pumppaamoiden kautta jäteveden puhdistamoille, mutta syystä tai toisesta onkin käynyt niin, että ne ovat voimalla tunkeutuneet lähistöllä oleviin rakennuksiin pohjaviemäreiden kautta. Edellä kerrotussa tapauksessa ihmisille aiheutuvat riskit ovat erittäin suuret. Puhdistamattomat jätevedet sisältävät suuria määriä erilaisia taudinaiheuttajia ja muita pöpöjä. Kyseessä on erityisen vaativa korjauskohde ja kyse on massiivisesta hajuhaitasta, jota ei minkään sortin desaamisella saada pois.

  4. Hyvä Hannele !

    Juuri edellämainitsemiesi seikkojen takia tarvitsee tehdä eritahojen tiivistä yhteistyötä, jotta kartoitus, korjaussuunnittelu, korjaus ja valvonta onnistuu kohteen kuntoon saattamisessa.

    Yhteistyön puute ja kommukonti on monessakin kohteessa suuri ongelma ja voi johtaa pahimmillaan kiinteistön vahingoittumiseen. Ja niinkun molemmat tiedämme että useita kohteita on korjattu korjauskelvottomaksi.

    Asioita on saatu paljon eteenpäin mm. RTA koulutuksen kautta.

    Puhdistukset ja desinfioinit on hyvin tärkeitä monissa kohteissa ja alalla toimivat yritykset haluavat ratkaista näitä ongelmia ja tämän takia on tutkijoiden ja urakoitsijoiden välinen kommunikointi on ensiarvoisen tärkeätä, jotta molempien osapuolten osaaminen saadaan hyödynnettyä kiinteistön- ja asukkaiden terveyden puolesta.

    Kartoitetaan ensin
    Tehdään korjaussuunnitelma
    Tarvittavat purku, puhdistus ja desinfioinnit tarvittaessa.
    Kohteen kasaus
    Kaikki vaiheet dokumentoidaan ja valvoja hyväksyy ennen seuraavaa vaihetta.

    Kummatkin meistä ymmärtää nämä perus asiat, asian ympärillä. Soitellaan asian tiimoilta jos jotain tulee mielee niin ei tarvitse tässä chatissä keskustella.

    T. Janne

  5. Miksi yhä edelleen ihmisiä hämätään puhumalla ilmasta?

    Forecan meteorologi kun kertoo ettei ilma voi sitoa itseensä mitään? Ei edes vesihöyryä.

    http://blogi.foreca.fi/
    Kohdasta ensi viikon tuulet.

    Kyse on jostain ihan muusta kuin ilmasta.

  6. ”Miksi yhä edelleen ihmisiä hämätään puhumalla ilmasta?” Kuulehan toveri, kun se on vielä pientä ”hämäämistä” tässä maamme sisäilmasirkuksessa.

    Tuossa lisää kysymyksiä. Monessako homepäiväkodissa ja homekoulussa on tehty näitä petoksia ja tuhottu tietoisesti ja tahallaan usean ihmisen terveys sekä homerakennusten irtaimisto.

    ”Biosideilla harhautetaan viranomaisia. Biosidikäsittely aiheuttaa pesäkelukujen aleneman. Biosidien avulla saatua, alhaista pesäkelukua on käytetty näyttönä tilojen käyttäjälle tai terveysviranomaiselle, että sisätiloissa ei olisi kosteus- tai homevauriota, jopa siten, että näille tahoille ei ole annettu tietoa biosidikäsittelystä. Tämä voi johtaa siihen, että kiinteistön mahdollisten vaurioiden todellinen etsintä
    ja vaurioiden korjaus jätetään tekemättä tai tehdään vain osittain.”

    https://tuhat.halvi.helsinki.fi/…/FLYSalkinojaSalonenb.pdf

    Meille tekivät petokset 2x. Ensin aivan turha vaarallinen homendesinfiointi MCF PHMG myrkyllä ja sen jälkeen kolme materiaalinäytettä ja vain yksi höpö sisäilmanäyte. Sitten ensin aivan turhaan otsonoivat asuntomme (otsoni myös biosidi) ja melkein heti sen jälkeen lisänäytteet (turhat VOC) sekä toksisuusnäyte joku sian siittiösolujuttu, mitä ei edes ole validoitu Asumisterveysopasta vastaan. Myrkytysten jälkeisiä tuloksia käyttivät raukat meitä vastaan ja Korkein hallinto-oikeus vielä kehtaa näitä petoksia suojella. Törkeää.

    MCF PHMG myrkytyksen jälkeen heti alkoi verta pukkaamaan kerpeleesti poskionteloista ja keuhkoista. Otsonoinnin jälkeen oli myös pahoja oireita ja irtaimisto meni kaatopaikalle näiden myrkytysten.

    Vertailun vuoksi kerron seinänaapurin asunnon tilanteesta missä samat ongelmat oireilun ja muuttomme (molempien) jälkeisten homeremonttien tilanne. Melkein kaksi vuotta pitivät näitä asuntoja tyhjillään. ”Ei terveyshaittaa” (voihan hyvä helv. Ei terveyshaittaa) ja siihen asuntoon meinasin kuolla.

    Seinänaapurissa ei koskaan, hänen siinä asunnossaan asumisen aikana, käynyt terveystarkastaja eikä muntersin savusumuttajat ja otsonaattorin käyttäjät myrkyttämässä sitä asuntoa. Seinanaapurin irtaimisto ei saastunut kaatopaikkakuntoon kuten meidän. Koska meillä tekivät homemyrkytyksen Germasert Super ja MCF PHMG myrkkytyksen ja kerran otsonoivat asuntomme.

    Seinänaapurin asuntoa eivät siis myrkyttäneet vaan hän sairastu normihomeongelmista. Joten heittäkäähän jo pikkuhiljaa paskanjauhanta aivan tarpeettomista homedesinfioinneista mitkä ovat jopa vaarallisia nille terveytensä syyttömänä menettäneille ja heidän irtaimistolleensa myös.

    Kaikki turhat homedesinfioinnit ovat jopa tietoista ja tahallista terveytemme vaarantamista ja joissakin tapauksissa jopa terveytemme ja irtaimistomme tuohoamistakin ehkä jos rehellisiä edes itsellemme olemme.

    Kannattaa tuokin lukea kunnolla ennenkuin alkaa tyhyjää vääntämään homeentappoyritysten puolesta.
    https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/files/59105980/SalkinojaSalonenRakennusperint_SAFA.pdf

    Lumia odotellessa 😉 Hannele Rämölle terkkuja, et halunnut meitä auttaa? Joko on selvennyt, että sun olisi pitänyt sittenkin! Olisin voinut lähettää sulle sinne toimistollesi paperipalan vaikka haisteltavaksesi jollet muuten olisi uskonut kuinka vakava tilanteemme silloin oli vuonna 2010 kun soittelin ASTE ry. Vanheentuneen irtaimiston puhdistusohjekirjasen toki teiltä sain ja kyllähän siinä kevät kuukausia hurahti kun kaikkeni yritin myrkytysten jälkeen ja kaatopaikalle kaikki kamat kuitenkin meni.

  7. Saaga jatkuu tasan vuoden päästä tässä asiassa Asumisterveysliiton toimesta. Kyräily omista lasikopeista on edelleen fakta, mediaseksikkäitä klikkejä kerääviä juttuja on netti täynnä…home sitä home tätä. Samaan aikaan Ruotsissa tehdään yhteistyötä eri yhteisöjen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta homekorjaukset saadaan toiminaan. 6-0 Ruotsille siis..valitettavasti.
    http://swetox.se/en/

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat