Korjausrakentaminen Seppo Mölsä 2 kommenttia

Desinfiointiaineet ja otsonointi pahentavat homeongelmaa

”Ne saattavat jopa muuttaa mikrobistoa haitallisemmaksi, jos niitä käytetään suoraan homeiseen rakenteeseen”, sanoo projektipäällikkö Kyösti Louhelainen Työterveyslaitoksesta. Hän ihmettelee, miten yritykset voivat mainostaa terveydelle haittomina aineita, jotka eivät sitä ole.

Sisäilmastoseminaarissa on yli 30 vuoden ajan yli tuhannen hengen asianntuntijavoimin haettu ratkaisuja homeongelmaan. Ratkaisuja enemmän on löytynyt uusia ongelmia.

Biosideja eli desinfioivia kemiallisia aineita käytetään yleisesti homeiden torjunnassa, kun kosteuden vaurioittamia rakennuksia korjataan. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan biosideja ei kuitenkaan pidä käyttää homeongelmien ratkaisuna, homesiivouksen tehosteena eikä homeiden ehkäisyssä.

Biosidit ovat myrkyllisiä aineita ja ne voivat olla haitallisia siivoustyötä tekevien ja tiloja käyttävien terveydelle.

Työterveyslaitos ja THL ovat antaneet kannanotossaan yhdeksän suositusta biosidien käytöstä. Laitosten asiantuntijat puhuivat aiheesta Sisäilmastoseminaarissa 16.3. Helsingin Messukeskuksessa.

Biosidien tehosta homeisiin ei ole luotettavaa tietoa. Ne eivät kykene poistamaan kaikkia mikrobeja vaan päinvastoin ne voivat jopa lisätä jäljelle jääneiden homeiden kasvua ja myrkyllisyyttä.

Johanna Moisan biosidien käytöstä korjausrakentamisessa tekemän selvityksen mukaan homeen vaurioittama materiaali tulisi aina ensin poistaa mekaanisesti ja vain erityistilanteissa tehostaa käsittelyä desinfioinnilla. Erityistilanteita ovat esimerkiksi hajuhaitan vähentäminen ja viemärivahinko.

Otsoni on terveydelle haitallinen

Myös otsoni luokitellaan biosidiksi. Otsoni on itsessään haitallista terveydelle, erityisesti suuret pitoisuudet.

Otsoni hidastaa bakteerien kasvua laboratorio-olosuhteissa, mutta ei tuhoa niitä riittävästi todellisissa olosuhteissa, jossa ei saada aikaan sellaisia otsonipitoisuuksia, että sillä olisi vaikutusta. Sitä ei siksi suositella homeen ja sienten poistamiseen.

Otsoni reagoi ilman epäpuhtauksiin ja lisää samalla haitallisia sivutuotteita sisäilmaan. Ne voivat pysyä ilmassa kuukausia.

Otsonointi saattaa poistaa tehokkaasti hajua, mutta sen käytössä on oltava huolellinen. Työntekijöiden on suojauduttava hyvin ja otsonin leviäminen muihin tiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon kautta on estettävä otsonoinnin aikana.

Otsonoinnilla on haitallisia vaikutuksia työntekijän mahdollisiin sydän- ja verisuonitauteihin. Akuutteja vaikutuksia ovat rintakipu, yskä, hengitysvaikeudet ja kurkun ärsytys. Se voi myös pahentaa astman oireita.

”Otsonoinnin jälkeen tilat on tuuletettava tehokkaasti ja pinnoilta on pyyhittävä pois epäpuhtaudet,” muistuttaa johtava tutkija Anne Hyvärinen THL:sta. Tuuletusaika on yleensä 24-48 tuntia.

Otsonointi on haitallista myös materiaaleille (betoni, kipsilevy, luonnonkumi, neopreeni, lateksimaali, linoleum, puulattiat, kokolattiamatot). Se haalistaa ja vanhentaa materiaaleja ja haurastuttaa betonia.

Valheellista mainontaa vaarallisilla tuotteilla

Louhelaisen ja Hyvärisen mukaan sisäilmapalveluja tuottavien ja jälkivahinkojen torjuntaan erikoistuneiden (JVT) yritysten markkinoinnissa annetaan usein liian ruusuinen kuva desinfioinnin vaikutuksista. Niitä saatetaan mainostaa homekorjauksiinkin ja myrkyllisiä aineita saatetaan kehua vaarattomiksi.

Mainoksissa kerrotaan, että esimerkiksi Penetrox-S ei muodosta myrkyllisiä sivutuotteita ja tarkemmissa selosteissa kerrotaan, että lopputuotteena ovat vesi ja happi.

Moisan mukaan sama yritys, ASTQ Supply house, on kuvannut asiaa seuraavasti: ”Sama hapettumisreaktio tappaa myös homeita, bakteereita ja sieniä. Hapettumisreaktion loputtua aineesta on jäljellä vaaratonta alkoholia, joka häviää haihtumalla. Tuuletusmenetelmistä riippuen noin 1-3 viikon kuluttua Penetrox-PF ja kaikki sen reaktiotuotteet ovat hävinneet.”

”Palveluita ostavien tulisikin suhtautua kriittisesti biosidien turvallisuutta koskevaan mainontaan,” suosittelevat Louhelainen ja Hyvärinen.

Kysymys on erityisesti työturvallisuudesta, sillä osa aineista aiheuttaa ärsytystä iholla ja silmissä.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Biosidien tehosta on luotettavaalin tietoa mm VTT:llä Enersis-hankkeen yhteydessä tehdystä tutkimuksesta, jossa vertailtiin erilaisten biosidien tehoa homeisiin oikeisiin rakennusmateriaaleihin. Tulokset vaihtelivat riippuen käytettävästä biosidista. Mutta parhainkaan niistä ei pitänyt homeita loitolla kun kosteusrasitus jatkui. Ja tähän eivät JVT alan AUKTORISOIDUT ammattilaisetkaan luota tai perusta toimintaansa kosteuvahingon, kosteusvaurion tai homeongleman korjaajina. Artikkelissa kuvataan hyvin se että biosideja ei voi eikä saa käyttää homeongelman ratkaisijana. Niiden käyttämiselle on kuitenkin perusteita altistumisen riskin vähentämisessä korjaustöiden yhteydessä tai kun puhdistetaan esimerkiksi viemärivahinkoja tai kalmakohteita. Vaikka henkilökohtaiset suojaimet, osastoinnit ja alipaineistukset olisivat kunnossa työmaalla, on silti hyvä rajoittaa purettavien rakenteiden aiheuttamaa mikrobiologista kuormaa ympäristössä. Biosidit eivät ole tehokkaita hajunpoistajia, mutta vähentävät kyllä hajukuormaa kohteessa. Mutta jos niitä käytetään vain hajunpoistotarkoituksessa, aiheutetaan turhia riskejä ympäristöön. Tehokkaampaa on käyttää hajunpoistossa hajunpoistoon suunniteltuja kemikaaleja ja/tai laitteita. Hajunmuokkaaminen, ei peittäminen, on tehokkain ja turvallisin keino vähentää tai poistaa hajua. Tämä todettiin VTT:n 2005 jukkaisemassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin tulipalon aiheuttamien hajujen poistamista (hakusana google VTT-WORK-42). Yritetäänköhän tässä tehdä nyt vahinkosaneeraajista syntipukkeja kun kiinteistömme ovat huonossa kunnossa tai niistä ei huolehdita riittävästi? Huomio käännetään pieneen yksityiskohtaan vaikka ongelma on kansantalouteemme vaikuttava. Toivotaan että kaikenlainen vastakkainasettelu vähenisi ja koulutetaan lisää osaajia tähän maahan. Sen pitäisi tapahtua yhteistyössä ja kiinteistöjen loppukäyttäjiä mahdollisimman paljon ajatellen. Aarne Eränen Beretta Palvelut Oy

    Vastaa
  • Ulkoilmassa on aina otsonia ja sen vuoksi esimerkiksi vuodevaatteita tuuletetaan pihalla. Keinotekoisesti otsonipitoisuutta nostamalla voidaan tarvittavaa vaikutusaikaa lyhentää. Korkeina pitoisuuksina otsoni on haitallista.

    Tehdyissä kokeissa otsonilla on onnistuttu tuhoamaan mikrobiologinen kasvusto kokonaan. Hapettavan vaikutustapansa vuoksi puutteellisella otsonikäsittelyllä ei saada aikaan resistenttejä mikrobikantoja. Otsoni-molekyyli tuhoaa mikrobin varmasti, kun se sen kohtaa. Annoksen suuruudella ja käsittelyn kestolla voidaan vaikuttaa tilastolliseen prosessiin. Väärällä mitoituksella voidaan saada epätäydellinen lopputulos.

    Kokemuksen perusteella otsonin haittavaikutukset materiaaleihin ovat muutamia kumilaatuja lukuun ottamatta teoreettisia. Otsoni on oikein käytettynä erittäin hyödyllinen biosidi, mutta sairaita rakenteita tai kosteusvaurioita se ei paranna.

    Ozonetech Oy, Teppo Lainio

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia