Hampurin vanhin kylpylä ja paikallisen museoviraston suojelukohde Kaifu-Bad oli suljettuna monta vuotta katon romahtamisvaaran vuoksi. Rakennuksen kunnostus- ja entisöintihankkeeseen liittyi monia haasteita, kuten suojellun arkkitehtuurin säilyttäminen, suolainen vesi ja korkea ilmankosteus sekä kestävän kehityksen vaatimukset.
Kohteessa ei voitu turvautua perinteisiin puurakenneratkaisuihin tai teräsrakenteisiin. Yksi kylpylän altaista muutettiin kunnostushankkeen aikana suolavesialtaaksi.
”Yksinkertaiselta kuulostavat ratkaisut voivat muodostua poikkeuksellisiksi haasteiksi arkkitehdeille. Suolavesialtaassa veden suolapitoisuus on kuusi prosenttia. Se tekee hyvää ihmisille, mutta ei teräkselle, jota suola altistaa korroosiolle. Tiesimme alusta pitäen, että tavanomainen rakenneratkaisu ei tullut kysymykseen”, Manfred Voss MRLV-arkkitehtitoimistosta kertoo.
Vanhat ristikkopalkit piti korvata rakenteilla, joissa ei käytetä terästä. Arkkitehti teki yhteistyötä WTM Engineersin rakennesuunnittelija Stefan Heidrichin kanssa. Kunnostuksessa ei käytetty lainkaan metalliliitoksia. Pääasialliseksi materiaaliksi valittiin Kerto-rakenteet, koska sen ominaisuudet sallivat suuret lämpötilavaihtelut sekä suolaisen klooriveden korroosiovaikutukset. Materiaalin toimitti Metsä Wood.
”Teollisesti valmistettujen, mittapysyvien Kerto-Q-ristikoiden avulla pystyimme kehittämään tehokkaan ratkaisun, joka täyttää rakennustekniset ja taloudelliset vaatimukset”, Voss sanoo.
Kerto-tuotteita käytettiin Kaifu-Bad kylpylän kunnostuksessa esimerkiksi palkkeina ja levyinä. Kerto-rakenteet ovat erittäin lujia ja mittapysyviä, ja ne kestävät raskaita kuormia.
Esimerkiksi pääkannattimissa voitiin käyttää vain 134 millimetrin paksuisia Kerto-Q-palkkeja 14 metrin jännevälistä huolimatta. Lisäksi palkkien avulla voitiin säilyttää katon alkuperäinen tynnyrimäinen muoto.
Kattolevytyksenä käytettiin 69 mm paksuja Kerto-Q-levyjä, jotka jäykistivät kattorakenteita ja vakauttivat rakennuksen alkuperäisiä tiiliseiniä tuulikuormaa vastaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Puurakenteet pelastivat historiallisen kylpylän”