2014: Suomalainen on jo harvinaisuus tasoitetöissä

Maalausala on ulkomaalaistunut nopesti. Varsinkin tasoitemiehet ovat usein ulkomailta, Virosta tai vielä kauempaa. Yksi syy tähän on se, että maalausalan opiskelijoista iso osa on naisia, ja he kokevat tasoitetyöt itselleen liian raskaiksi. Mutta niin kokevat yhä usemmin suomalaismiehetkin. Keveimpiin maalaustöihin suomalaisia vielä riittää.

Maalaustöissä vallitsee kielten sekamelska. Samalla työmaalla voi olla niin uzbekkeja, venäläisiä, ukrainalaisia, romanialaisia, puolalaisia kuin virolaisiakin. Joskus seassa voi olla joku suomalainenkin.

Suomen suurimman ja voimakkaimmin kasvaneen tasoite- ja maalausyritys LTU-Urakointi Oy:n omistaja-toimitusjohtaja Reijo Järvinen kiistää, että hänen menestyksensä salaisuus olisi virolaisissa työntekijöissä.

”Menestys tulee siitä, että osaamme ja hallitsemme tämän prosessin. Olemme rekrytoineet osaavaa työvoimaa ja teemme työtä aamusta iltaan vuorotta”, Järvinen sanoo.

LTU-Urakoinnissa 90 prosenttia tasoitemiehistä on ulkomaisia. Heitä on kahdeksaa eri kansalaisuutta entisen Neuvostoliiton alueelta. Maalareissa suhdeluku on suomalaisten eduksi. Suomalaisia on noin 80 prosenttia työntekijöistä.

”Tasoitetöihin ei saa suomalaisia työntekijöitä, ei ole saanut enää vuosiin.”

LTU-Urakointi on alan markkinajohtaja 200:lla työntekijällä. Viime vuonna sen liikevaihto nousi 16,5 miljoonaan euroon.

Koulutus liian naisvaltaista

Pari vuotta sitten Reijo Järvinen tutki yhdessä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa ratkaisua työvoiman saatavuuteen maalausalalle. Järvinen nimesi suurimmaksi ongelmaksi tasoitemiesten ja suurten pintojen maalareiden puutteen.

”Pystyvien urakkamiesten porukka alkaa eläköityä. Alalla tarvitaan työtä pelkäämättömiä ja rivakat otteet omaavia henkilöitä tekemään isoa massaa. Se tarkoittaa tasoitetyötä ja raakaa lateksin levittämistä”, Järvinen toteaa.

Television sisustusohjelmat ovat lisänneet naisten kiinnostusta alalle, mikä on tuonut alalle ”turhaa piperrystä”. Ammattikoulun pintakäsittelylinjan opiskelijoista naisia oli 66 prosenttia. Kuvaavaa oli, että opiskelijoista tasoitetyötä halusi tehdä 17 prosenttia, kun koristemaalarin urasta haaveili 21 prosenttia. Opiskelijoilla ei myöskään ollut käsitystä, mitä tasoitetyö on.

”Heille olisi ennen alalle hakeutumista tehtävä selväksi alan realiteetit.”

”Maaliruiskua pitäisi osata käyttää. Monilla on turha pelko koneita kohtaan. Kaikenlainen pipertäminen pitäisi jättää opetusohjelmasta vähemmälle, niin alalle saataisiin nopeastikin nuorta väkeä.”

LTU kouluttaa itse työntekijöitään. Järvinen toteaa, ettei tasoitemiestä voi kouluttaa muuten kuin laittamalla hänet töihin ammattimiesten kaveriksi.

Suomalaisia tasoitemiehiä ei saa

Maalaamo Pauli Hietasen (MPH) tuotantojohtaja Reijo Konttinen vahvistaa, ettei pääkaupunkiseudulla suomalaista työvoimaa ole tasoitetöihin saatavilla. Siksi myös MPH:ssa tasoitetyövoima on ulkomaalaisten varassa.

”Suomalaisia nuoria miehiä ei kiinnosta raskas ja likainen työ. Tasoittaminen on fyysistä työtä. Siinä käsitellään isoja määriä tasoitteita ja raskaita astioita. Tekijät ovat lähes poikkeuksetta miehiä”, Konttinen sanoo.

”Maalarikoulutuksen yhteydessä ei opeteta koneellista tasoitetyötä. Suomalaisilta puuttuu kiinnostus töissä opetteluun.”

LTU-Urakoinnilla on useam-pia viroa ja venäjää taitavia työnjohtajia. Jotkut suomalaiset työnjohtajat osaavat myös venäjää.
”Pahin painajainen on se, että työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoitettaisiin. Työnantajan jatkuva huoli on osaavan työvoiman saanti.”

Juttu on ilmestynyt Rakennuslehdessä 9.5.2014

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “2014: Suomalainen on jo harvinaisuus tasoitetöissä”

  1. Suomalaista tasoitemiestä ei saa? Ei ole kyllä koskaan edes kysytty (ei edes tarjouspyyntöä tullut), aina löytyy puoli-ilmainen idän ihme tekemään saman työn. Maalaustöihin kelpaa suomalainenkin, koska itäisten kollegoiden jälki on melko suurpiirteistä. Suomalainen tekee huolellisemmin. Mutta on silläkin saralla selvästi havaittavissa kielellinen murros, tuo Etelä-Helsingin murre on pahasti yleistynyt.

  2. Ok, kerrotko yhteystietosi niin tullaan oikein tarjoamaan sinulle työtä. Tuodaan se oikein tarjottimella!

  3. Mikko Uimi, en pelkää tasoitetyötä ja koneita! olen nuori tekijä ja haluan TASOITTAA! mutta jos SL Rappaus tarjoo 8e tunnilta niin mielummin pysyn liiton rahoilla😊

    1. Minulla on sellainen mielikuva että tasoittajat tekevät pääosin urakalla. Olenko väärässä ?

  4. Hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus tasoitetöihin liittyen. Mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan suomalaisten työllistyminen kyseisellä alalla etenee.

  5. Ei saa suomalaisia ei. Kuka lähtee alle tes palkan töihin tekemään raskaita töitä urakanomaisesti. Harmittavaa että tämäkin ala voisi oikeasti työllistää monta suomalaista.
    Itse olin 20 vuotta alalla ja 2010 jättäydyin pois koska urakkahinnoittelut eivät enää kestäneet päivänvaloa. 20 vuotta sitten taisi hankkia tasoitetöillä paremmin kuin tänä päivänä.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat