Kokeile kuukausi maksutta

Raju lakiluonnos: lähes 8 miljardin rakennushankkeet kuriin poikkeuslailla

Hallitus aikoo puuttua kovalla kädellä kuntien ja kuntayhtymien sairaala- ja terveyskeskusinvestointeihin, ilmenee asiaa koskevasta lakiluonnoksesta.

Kuvassa nykyinen Kainuun keskussairaala. Uuden sairaalan rakentamispäätös puuttuu vielä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellulla lailla rajoitettaisiin kuntien ja kuntayhtymien merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeja. Lisäksi laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi irtisanomispykälä.

Lain tarkoituksena on, että sote-uudistuksessa muodostettavat itsehallintoalueet, maakunnat saisivat päättää investoinneista eikä niiden käsiä sidottaisi ennalta.

Toteutuessaan laki kieltää kunnilta ja kuntayhtymiltä sellaiset  sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestoinnit, joiden kokonaisarvo ylittää 5 miljoonaa euroa. Rajan ylittymisessä otetaan huomioon samaan hankkeeseen liittyvät kokonaisuudet, joten säännöstä ei voi kiertää pilkkomalla investointia osiin.

Investointia varten voi hakea poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Poikkeusluvan edellytyksenä on, että investointi on sopusoinnussa valmisteilla olevan sote-uudistuksen kanssa.

Investointikielto ei koske rakennuksen vuosihuoltoon liittyviä investointeja eikä investointeja, jotka valvontaviranomainen on edellyttänyt toteutettavan. Näitä investointeja ei myöskään koske 5 miljoonan kokoraja.

Lailla säänneltäisiin myös yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviä sopimuksia sekä rakennusten käyttöoikeussopimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 2018 jälkeen. Lain myötä sote-huollon järjestäjä eli käytännössä maakunta voi irtisanoa sopimuksen 12 kuukauden irtisanomisajalla viimeistään vuoden 2019 aikana.

Laki purisi myös erilaisiin leasing- ja vuokrausmalleihin, joiden kautta kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat pitkäaikaisia investointeja entistä enemmän.

Huikea rakennusbuumi

Investointien kieltämisen syynä on huikea sote-kohteiden rakennusbuumi. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan erikoissairaanhoidon rakennushankkeiden kustannusarvio on tällä hetkellä noin neljä miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Arvio on epävarma, sillä osassa hankkeita ei ole tehty lopullisia päätöksiä ja useita hankkeita on sairaanhoitopiireissä vasta suunnitteluvaiheessa.

Sairaanhoitopiirien rakennushankkeiden lisäksi kuntien valmistelemat rakennushankkeet voivat olla lähes samassa suuruusluokassa (noin 4 miljardia euroa) kuin sairaanhoitopiirien suunnitelmat. Täsmälliset tiedot kuitenkin puutuvat tilastointi- ja tiedonsaantiongelmien takia.

Rakennusbuumin turvin kunnat ja kuntayhtymät pyrkivät turvaamaan asemaansa sote-uudistuksessa. Erityisesti niissä kunnissa, joissa oletetaan palveluverkon supistuvan, on lainvalmistelijan mukaan nähtävissä pyrkimyksiä säilyttää palvelurakenteita sosiaali- ja terveystoimen investoinneilla eli aloittamalla esimerkiksi terveyskeskusten rakennushankkeita.

Investointirajaksi ehdotetaan viittä miljoonaa euroa, koska kiellolla  pyritään vaikuttamaan epätarkoituksenmukaisiin terveyskeskusrakennusten investointeihin.

Kunnilla taka-ajatuksia

Monissa tapauksissa näyttää olevan tarkoituksena investoida paikallisesti, jotta tuleva palveluiden järjestäjä tulisi käytännössä sidotuksi investointien hyödyntämiseen ja siten nykyisten kaltaisten palveluiden säilyttämiseen paikallisina. Oma asema pyritään turvaamaan, kun nykyistä palveluverkkoa tulevaisuudessa karsitaan.

Lainvalmistelija pitää todennäköisenä, että monet rakennushankkeita suunnittelevat kunnat olettavat, että rakennukset siirtyvät tulevien maakuntien omistukseen. Oletuksena voi lisäksi olla, että myös rakentamiseen otetut velat siirtyvät tulevan järjestäjän vastuulle. Kaikille suunnitelluille rakennuksille ei kuitenkaan ole välttämättä lähitulevaisuudessakaan käyttöä.

Onkin suuri riski, että uudet tai korjatut rakennukset joko jäävät tyhjilleen tai käyttämättömiksi tai niitä käytetään tehottomasti lähinnä siksi, että ne ovat olemassa. Tarpeettomat rakentamiskustannukset ja kunnossapitokustannukset tulevat aina tavalla tai toisella yhteiskunnan maksettaviksi.

Lain valmistelussa oli lyhyt, vain kolmen viikon lausuntokierros. Tavoitteena on mahdollisimman nopea lain voimaantulo, jotta kunnat ja kuntayhtymät eivät ehtisi ennen lain voimaantuloa tehdä ”oikeustoimia”, joita esityksellä yritetään rajoittaa.

Lakiluonnoksen vaikutusarviossa todetaan, että rakennusinvestointien rajoitusta koskevat säännökset vähentäisivät suuria investointeja tilapäisesti jossain määrin tai siirtäisivät niiden tekemistä lain voimassaolon aikana. Normaali vuosihuolto ja valvontaviranomaisten edellyttämät rakennusinvestoinnit olisivat edelleen mahdollisia, samoin poikkeusluvalla suuretkin investoinnit.

Investointien rajoituksilla pyritään lähinnä vähentämään tulevan palvelurakenteen kannalta epätarkoituksenmukaisia investointeja.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.

Tekstiä on täsmennetty 13.5.2016 muuttamalla lakiesitys-ilmaukset lakiluonnos-ilmaisuiksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Raju lakiluonnos: lähes 8 miljardin rakennushankkeet kuriin poikkeuslailla”

  1. Kyllä tätä kissa-hiirileikkiä on veronmaksajan karmea katsoa. Tämä tulee kalliiksi, se on varma.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat