Suunnittelijapula kuristaa jo yritysten tarjousintoa

Suunnittelijoiden kysyntä ei osoita laantumisen merkkejä. Suunnittelu- ja konsultointiyritykset Skol ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen pitää suunnittelijapulaa ongelmallisena kansantalouden kannalta, sillä rakentaminen vetää Suomen taloutta tällä hetkellä.

”Kova kilpailu suunnittelijoista on jo kasvun hidaste. Toistaiseksi hankkeita ei ole jouduttu lykkäämään tai perumaan suunnittelijapulan takia, mutta tekijöiden puutteessa tarjoushalukkuus on laskenut”, Mannonen sanoo.

”Tilanne voi pahentua, jos talous lähtee todelliseen nousuun. Ja kyllähän se ennemmin tai myöhemmin lähtee.”

Pula suunnittelijoista riivaa erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksia. Työvoiman kysyntä on Mannosen mukaan kova monellakin suunnittelun alalla, mutta hän nostaa esiin esimerkiksi geotekniikan.

”Geotekniikkaa suunnittelijapula on vaivannut jo pitkään. Alalle valmistuu aivan liian vähän diplomi-insinöörejä.”

Toisena alana Mannonen mainitsee talotekniikka-suunnittelun. Uudet energiamääräykset ovat johtaneet työmäärän lisääntymiseen. Mannosen mukaan tilannetta ei helpota se, että talotekniikan osuus suunnittelussa kasvaa ja tekniikka monimutkaistuu.

”Välillä tuntuu, ettei Aalto kiinnosta”

Mannonen korostaa, että suunnitteluala on huolissaan yliopistojen kehityksestä. Rakennusalan koulutus nojaa tällä hetkellä voimakkaasti Tampereen teknilliseen yliopistoon, sillä Aalto-yliopistosta ei valmistu riittävästi uusia diplomi-insinöörejä.

”Välillä tuntuu, ettei Aaltoa enää kiinnosta rakennusala. Se on lopettanut pieniä erikoisaloja, ja esimerkiksi siltainsinöörejä ei valmistu riittävästi.”

Pohjois-Suomessa tilanne on Mannosen mukaan tietyllä tavalla hankalampi kuin etelässä, sillä Oulun yliopistossa ei ole itsenäistä rakennusalan koulutusta: alaan suuntautuneita opiskelijoita valmistuu konetekniikan alta.

Se on hiertänyt paikallista elinkeinoelämää jo pitkään. Oulun kauppakamari tilasikin diplomi-insinöörikoulutusta koskevan tarveselvityksen, joka valmistui kesäkuussa. Selvitysmies oli Tapani Mäkikyrö, Oulun rakennusvalvonnan entinen johtaja.

Selvityksen mukaan rakennusalan toimijoiden päätavoite on saada Oulun yliopistolle tutkinnonanto-oikeus rakentamistekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon. Tavoitteena on myös saada DI-koulutuksen sisällön suuntautuminen, opiskelijamäärät ja tutkimuksen asiakasote elinkeinoelämän tarvetta tyydyttäväksi.

”Diplomi-insinööripuute Pohjois-Suomessa rajoittaa selvästi rakennusalan toimintaa. On vaikea lähteä edes tarjoamaan pohjoisen vientikohteita, jos oma osaaminen ei sitä pysty tukemaan. On mahdotonta laajentaa globaalia suunnitteluvientiä, vaikka sille on paljon kysyntää, jos puuttuu pitkäaikaisesti osaamismassaa”, selvityksessä linjattiin.

Mannonen on samoilla linjoilla. Pula suunnittelijoista haittaa vientiä koko maassa, joten monet kansainväliset mahdollisuudet jäävät käyttämättä.

Muuntokoulutusta pitäisi lisätä

Suunnittelijapulan taustalla on eläköitymisen lisäksi 1990-luvun lama, jonka takia peräti puolet alalla työskennelleistä vaihtoi alaa. Aikojen parantuessa osa palasi, moni ei. Lisäksi rakennusmestarikoulutuksen lopettaminen lisäsi valmistuneiden rakennusinsinöörien kysyntää etenkin tuotannon tehtävissä, mikä heijastuu myös suunnittelualalla.

Mannosen mielestä suunnittelijapulaan on olemassa ratkaisuja: Rakennusalan sisäänottomäärien ja koulutuksen lisääminen. Lisäksi muuntokoulutusta pitäisi alalla hyödyntää enemmän.

”Esimerkiksi tietotekniikan osaajia on nyt paljon työmarkkinoilla vapaana. Heillä voisi olla rakennusalalle annettavaa.”

Mahdollista on, että moni yritys hakee kotimaisen työvoimapulan takia enenevässä määrin osaajia ulkomailta. Pohjois-Euroopassa suunnittelijat ovat Mannosen mukaan täystyöllistettyjä, mutta rakentamisen alavireisyydestä kärsivistä Espanjasta ja Portugalista tekijöitä saattaisi löytyä. Suunnittelijapula voi myös avata ovia uusille ulkomaisille yrityksille Suomen markkinoilla.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Suunnittelijapula kuristaa jo yritysten tarjousintoa”

Jätä kommentti