Työmaan johdon kysyntä kiehui yli – jo uhka kansantaloudelle?

Työmaan johdon eli työnjohtajien, työmaainsinöörien ja työpäälliköiden kysyntä on kovassa nousussa.

Kirjoittaja(t) Merja Mannila

Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa Rakennuslehden työpaikkailmoitussivuilla haettiin 321:tä työmaan toimihenkilöä, mikä on 50 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Vuoden 2014 vertailujaksosta kasvua on kertynyt peräti 121 prosenttia.

Työmaan johdon kasvanut kysyntä kielii rakentamisen kasvusta. Työvoiman tarvetta on lisännyt myös alan ikärakenne. Suurten ikäpolvien siirtyminen eläkkeelle on alkanut vuosikymmenen vaihteessa ja jatkuu seuraavat 5–10 vuotta.

Työmaan toimihenkilöissä ylivoimaisesti eniten kysyntää on talonrakentamisen ammattilaisilla. Myös Etelä-Suomessa toimiva Jatke on ollut viime vuosina aktiivinen toimihenkilöiden rekrymarkkinoilla.

”Olemme kasvaneet viime vuosina keskimäärin noin 35 prosentin vuosivauhtia, mikä on tarkoittanut toimihenkilöiden lisärekrytointeja. Toistaiseksi olemme saaneet hyvää, motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä”, Jatkeen toimitusjohtaja Hannu Lokka sanoo.

Lähes 500 henkeä työllistävä Jatke on palkannut viime vuodet uusia työmaan toimihenkilöitä noin neljän hengen kuukausivauhtia. Lokka uskoo tahdin jatkuvan samanlaisena lähitulevaisuudessakin.

”Rekrymarkkinoilla ei vielä ole samanlaista hulabaloota kuin oli vuosina 2007–2008. Ennusmerkit näyttävät kuitenkin alalle kasvua, mikä voi merkitä haasteita sopivien henkilöiden löytämisessä. Mahdollinen työvoimapula voi olla joillekin yrityksille kasvun este, jos asiaa ei hoideta fiksusti, systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.”

Mestari-kisällimalli käytössä nuorten työnjohtajien koulutuksessa

Varsinkin kokeneista työnjohtajista on ollut jo pitkään krooninen pula. Jatke on löytänyt kokeneita ihmisiä tehtäviin mutta palkannut myös työn ohessa opiskelevia ja vastavalmistuneita.

”Kyllä se on laadun kannalta riski, jos työnjohtaja on nuori eikä hänellä ole tarvittavaa työkokemusta projektin työvaiheiden johtamisesta. Vanhassa rakennusmestarikoulutuksessa sentään vaadittiin alan työkokemusta jo ennen kuin aloitti opinnot, siihen vielä päälle pakollinen työharjoittelu opiskelun ohessa. Pelkän excelin pyöritys ei valmista työvaiheiden ja vielä vähemmän työmaan johtamiseen.”

Lokan mukaan Jatke hallitsee nuorten työnjohtajien mahdollisia laaturiskejä käyttämällä niin sanottua mestari-kisällimallia nuorten sisäänajossa. Se on toiminut hyvin.

”Niitämme nyt satoa”

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n puheenjohtaja Ari Autio kertoo, että työnjohtajapula on viime aikoina pahentunut pääkaupunkiseudulla ja isoissa hankkeissa. Pula voi olla rakennusalan kasvun este kasvukeskuksissa ja sitä kautta riskialtista koko kansantalouden kannalta.
”Niitämme nyt sitä satoa, mikä kylvettiin, kun rakennusmestarikoulutus lakkautettiin vuonna 1994. Se aloitettiin uudelleen vuonna 2007, mutta uusien rakennusmestarien valmistumiseen menee aina 3,5–4 vuotta.”
Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa on rakennusmestarikoulutuksessa 400 aloituspaikkaa, kun sen pitäisi Aution mukaan olla 500–600. Silloin se kattaisi eläköitymisen tuoman poistuman. ”Insinöörit eivät välttämättä lähde työmaalle työnjohtajiksi, vaan he hakeutuvat enemmänkin toimistotyöhön.”
Autio omistaa maanrakennusalan yritys Consrakin ja on huomannut alan kovan työvoimakysynnän. ”Otan kesäharjoittelijoita kasvamaan, mutta niin vain isot yritykset saavat heidät houkuteltua siipiensä suojaan. Naapurilta viedään hyvät tyypit kovalla rahalla.”

Reissutyöt eivät kelpaa enää

”Työmarkkinoilla on nyt vilkasta. Meille on tullut normaalia enemmän kyselyjä työpaikan vaihtamisesta, myös maakunnista. Myös vastavalmistuneet eri sektoreilta ovat tänä keväänä työllistyneet hyvin pk-seudulla”, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n puheenjohtaja Pekka Kampman sanoo.

Työllisyystilanne kasvukeskusten ulkopuolella ei kuitenkaan ole Kampmanin mukaan parantunut. Alueelliset erot ovat suuria.

”Asenne reissutöihin on muuttunut. Ennen tulijoita riitti Neuvostoliiton työmaille, viikonlopuksi palattiin kotiin Suomeen. Nykyään halukkuus reissaamiseen on vähentynyt.”

Kampman arvelee, että lähivuosina työmaan toimihenkilöistä voi tulla paha pula. Lääkkeeksi hän ehdottaa rakennusmestarien ja tuotantopuolen insinöörien koulutuksen aloituspaikkamää­rien kasvattamista. ”Nykyisillä määrillä emme pysty paikkaamaan edes alalta eläköityvien työnjohtajien poistumaa.”

Ammattikorkeakouluissa rakennusalan insinöörikoulutuksessa keskeytysprosentti on 30 prosenttia, rakennusmestarien vielä vähän korkeampi. Keskeyttäjien määrä ei kuitenkaan poikkea Kampmanin mukaan muiden alojen keskeyttäneistä.

”Ensimmäisen vuoden yleissivistävät opinnot nakertavat monen kiinnostusta, kun taustalla ei ole alan työkokemusta. Jotta koulutus jaksaisi kiinnostaa, ammatillisia opintoja pitäisi olla enemmän heti opintojen ensimmäisenä vuotena. Työelämäläheinen opetus pienentäisi keskeyttäneiden määriä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 25 kertaa

25 vastausta artikkeliin “Työmaan johdon kysyntä kiehui yli – jo uhka kansantaloudelle?”

    1. Rakennusalan toimihenkilön TES:sistä kannattaa verrata omaa toimenkuvaa ja taulukonmukaista palkkaa, sekä tietenkin kysellä luokkakavereilta. Paikkakunta ja toimenkuva vaikuttavat paljon palkan muodostamiseen.

  1. Ehkäpä yks viisaimpia koskaan kuulemiani lausuntoja:
    ””Ensimmäisen vuoden yleissivistävät opinnot nakertavat monen kiinnostusta, kun taustalla ei ole alan työkokemusta. Jotta koulutus jaksaisi kiinnostaa, ammatillisia opintoja pitäisi olla enemmän heti opintojen ensimmäisenä vuotena. Työelämäläheinen opetus pienentäisi keskeyttäneiden määriä.”

    Tohon kuitenkin sen verran korjausta, että ekat kaks vuotta on lukiota, sitten vasta jotain etäisesti ammattiin valmistavaa.

    Ja oma mielipiteeni kiteytettynä:

    Eikö kukaan osaa omilla aivoillaan ajatella, mikä voi olla syynä siihen, että kysyntä on korkea ja tarjonta matala? Kerrotaan se nyt Suomeksi, olosuhteet ja palkkaus ja työaika eivät millään tasolla kohtaa, jos ei nyt joitain erinäisiä työnarkomaaneja lasketa.

  2. Kokemusta löytyy vaikka millä mitalla ja myöskin maailman eri kolkilta. Työt ovat vain jollain tapaa kaihtaneet etsijäänsä. En tiedä millainen ”Super Hessu” nykysille työnantajille pitäisi olla, jotta voisi vakuutta olevansa kova ammattilainen alalla. Oma mielipiteeni on, että yhtään projektia ei ole vielä maailmalla saatu valmiiksi istumalla vain toimistossa, se käytännön taito hoitaa asioita antaa hyvän lopputuloksen se aikataululisesti, että laadullisesti. Samalla hyvän kanssakäymisen yhteydessä työt etenevät mallikkaasti ja laadullisesti.

  3. Lamasta ei ole edes vielä noustu, kun alkavat ensimmäiset työvoimapulavalitukset, kun ei saa pääkaupunkiseudulla 2500€ kokenutta insinööriä töihin.

  4. Ilmaista työtä (talkoita) saa tehdä,vaan ei se Suomi nouse pelkillä talkoilla,2 miestä,1 hinnalla…mamu-politiikka ?

  5. Reissutyöt ei enää kelpaa.

    En tiedä, millaista oli ennen, kun vasta 20 vuotta olen alalla ollut. Yhtään reissutyössä olevaa perheellistä henkilö en kuitenkaan tiedä, joka ei olisi kokenut avioeroa. Itsekin olin ennen lapsia kymmenen vuoden ajan reissutöissä. Tällä hetkellä en yksinkertaisesti tiedä, miten elämän voisin järjestää niin, että vaimo kävisi töissä ja hoitaisi lasten viemiset ja hakemiset päiväkodistä. Edes teoriassa ei 8 tunnin työpäivää silloin ehtisi tehdä. Kaikilla ei käytännössä ole mahdollisuutta tehdä osapäivätötä, vaikka laki mahdollisuuden tarjoaakin. Vai miten esimerkiksi vastaava mestari voisi hoitaa työnsä tekemällä 6 tunnin työpäivää?

    Tällaisiin arkisiin asioihin kaipaan näkemyksiä, kun valitellaan matkustushaluttomuutta ja ongelmia työvoiman saatavuudessa. Vai oliko ennen töitä paremmin tarjolla koko Suomessa ja tämän hetken ongelmat johtuvatkin työpaikkojen keskittämisestä muutamaan kasvukeskukseen?

  6. Taas sama valitus osaajista. Suomeen ei tarvitse kouluttaa kymmeneen vuoteen ketään alalle, työttömyys kortistot täynnä koulunkäyneitä osaajia. Ei se kukaan nyky aikan tee talkootyötä näinkin vaativassa ammatissa. Jos peruspalkka ei ala 4 niin yrityksessä on pahasti asiat pielessä ja näitä yrityksiä kannattaa kiertää kaukaa.

  7. Jos sieltä toimiston puolelta joku projekti-insinööri tai työmaalta lappujen täyttäjä joutaisi työmaalle niin ei olisi pulaa.

  8. totta pk-seudun työnjohtaja pula on keinotekoinen samoin reissutöihin lähtö. otetaan esimerkki.. tripla hanketta toteuttavan osakeyrityksen palkkaus politiikka on melkoisen löyhä, ottaa kaikki työnjohtajat töihin opiskelija hinnalla.palkkaus alkaa 2, vastuulla on jopa isojakin kokonaisuuksia. myöhemmässä vaiheessa ihmetellään miksi vastaavia tai vanhempia työnjohtajia ei ole yrityksessa?! sama menttaali on loppu Suomen osalla jossa ei ole edes aloitettu uutta nousu rakennusalalla. keikkatyöhön halukkaita on jos työnantaja vaivautuisi järjestämään asumisen kalliilla pk- seudulla. Totuus on se että ei valkoista kypärää saisi kantaa ilman kunnon korvausta palkkaus. 4xxx€/kk koska katteet on kunnossa rakentamisessa.

    1. Insinöörin papereita sinulla kirjoitusasusta päätellen ei ainakaan ole, eli et voi kokemuksesta puhua? Työehtosopimuksen mukaisesti matkakulut/majoitus korvataan tarvittaessa jokaisessa yrityksessä.
      Enkä kyllä usko mataliin palkkoihin, ko. työmaa on kuitenkin Suomen vaativimmasta ja suurimmasta päästä niin varmasti palkkojenkin pitää olla kohdillaan.

      1. mielenkiintoinen seikka sun vastauksessa.. eli rakennusinsinöörin taito mitataan jo kirjoitusasusta? joskus olen kuullut että työmaan ohjaustaito katsotaan ammattitaidoksi? eikä toimistojen hyllyjen täytöllä tai kauniiden ajatusten luonnilla.
        Nyt sitten tiedetään missä se ongelma sijaitsee, HR henkilöiden henkilökohtaisissa ongelmissa? 🙂 ja mitä tulee ks. työmaahan niin todistusaineisto on kyllä paljon toimihenkilöitä juoksee pois minkä kerkee ja hakee uutta paikkaa kokoajan. tosin alalla on kyllä lievää painostus käynnissä palkkojen suhteen lähes jokaisella alalla.

        1. Kirjoitustaidosta on hyötyä esimerkiksi urakkasopimuksia tehdessä. Jos ne kirjoittaa siten, että niistä ei kukaan ota selvää, luultavasti joutuu itse maksumieheksi kun urakkarajoista jälkikäteen joudutaan tekemään tarkennuksia. Tai kun tehdään urakan työselostusta, parempi se olisi kaikille että heti tiedetään mitä pitää tehdä. Kyllä rakennusinsinöörin tulee osata kaiken muun lisäksi myös kirjoittaa.

          HR-henkilöiden henkilökohtaiset ongelmat? Panostetaampa niiden selvittämiseen niin työvoimapula ratkeaa… 😀

          Tällä hetkellä on ihan normaalia että ihmiset vaihtavat työpaikkoja kun tosiaan tarjontaa on.

          1. No, sinä taidat olla johtaja miehiä.Siihen toimenkuvaan kuuluu oikeinkirjoitus, mutta tekstin sisällöstä ei saa Erkkikään selvää ?

        2. Asiaa…eihän tuolla työmailla oo, ku innokkaita pentuja, jotka lukee kuvia, jotka esim. A-inssit on tehny…näillä yritetään sitten mennä…tyhmyys vituttaa välillä ja joutuu poikia opettaa? Mitä tulee palkkaukseen, niin ite DI, mut kumminkin teen vesikattoja alusta loppuun (huopahommia)…palkkaus on noilla semmonen, et taitaa vanhempi sekarikin tienata enemmän?

  9. No vituttaa vaan kun keksitään esimerkkejä missä oletetaan jotain ja kerrotaan suurena totuutena. Tulee mieleen eräs Lemminkäisen vanha työntekijä: https://www.youtube.com/watch?v=3PibOhjAsx4 . Vaihtakaa työpaikkaa jos ei miellytä, turha se on täällä vinkua tai miettiä muiden tekemisiä. Työnjohtajapula on yleinen ongelma.

    1. Juu, kyllä työvoimapula on merkittävä ongelma.Johan tuon huomaa alan palkkatasosta 2000-3600 euroa/kk 😉 😉

  10. Todellakaan ei ole pulaa työnjohdosta, pörssiyhtiön sijoittajien mielestä työvoima rakennusalalla on vaan liian kallista.. sijoittajille enemmän ja työntekijöille vähemmän.

    Katsokaapa Triplan tai muun isomman työmaan parkkipaikkaa (jonne pysäköi välkokypärät).. siellä näkyy firman palkkataso autojen keski-ikä 10 v. Muutama uusi auto ja nekin firman liisareita niille jotka on jaksanut pyrkyröidä 3-5 v klo 6 – 18, 7,5h liksalla, osaamisesta viis.

    Kysykääpä näiltä valkokypäriltä kenellä heistä on varaa asua näissä Pasilaan ja kalasatamaan rakennetuissa taloissa, vastaus on, ei kenelläkään, ei näillä palkoilla. No kenellä sitten on? No sijoittajilla on! Juuri niillä joille työvoima on liian kallista.. Omistava luokka rakentaa itselleen pilvilinnoja Helsingin parhaille paikoille, ja suomessa työn teettäminen on muka liian kallista.. Joopajoo. Toimituskin voisi herätä asiassa ja miettia mitä juttuja EK n syöttämänä julkaisee.

  11. Rakennusalan toimihenkilöiden palkat ovat aika pienet -verrattuna mm. rak.työläisiin.

    Palkkatason tulisi olla paljon suurempi koska vastuu painaa. Mitään pulaa rak.insseistä tai mesuista Suomessa EI OLE kokonaisvaltaisesti.
    Koulutuspaikkoja tulisi leikata, näin saataisiin parempi työllisyys ja palkkataso.

    Työnjohdon palkat ovat siis suht matalat -kuten on suunnittelijoidenkin palkat.

    Y-kirjaimella alkava Yhtymä maksaa kaikista huonoiten. Toki fiksut ihmiset etsii parempaa työpaikkaa, missä on kunnon edut ja asiallinen PALKKA. Myös asiallinen kohtelu pitäisi olla, monasti kiusataan ja syyllistetään -viattomia puurtajia.

    Ala on vaikea ja raskas, kiire painaa ja hallitaan SUURIA kokonaisuuksia. Siksi palkkatason tulisi olla selvästi korkeampi kuin nykyään.

    Itse siirryin valvonnan ja konsultoinnin puolelle. Toki raskasta puurtamista sekin.
    Paras olisi oma firma -mutta Suomi on kyllä lähtökohtaisesti myös yrittäjävastainen maa.
    Niin kovat on verot, alvit, sotut, yelit yms… mutta liian kovaa on myös palkollisten verotus ja sotut.

    Suomi lähtisi nousuun voimakkailla veronkevennyksillä. Pienyrittäjyyttä tulisi edistää.
    Samoin työntekoa ja kakkostyön tekemistä verohelpotuksin. Myös omatoimirakentamista tulisi suosia, turha säätely ja byrokratia pois.

    Rakennusnormeja tulisi karsia ja helpottaa mm. energiatodistukset pois.

  12. Tässä vielä firmoille pari vinkkiä miten saadaan henkilöstö sitoutumaan:

    -kunnon palkkataso
    -päälle bonarit
    -kunnon tehokkaat työkalut: GSM, netti, tietokoneet yms. välineet -ei halpasecundaa tai bulkkia.
    -joustavat työajat -tilanteen mukaan
    -reilut lomat, joustavasti -ei jäykästi
    -ahkerille lomabonus eli ylimääräistä vuosilomaa.
    -asiallinen kohtelu
    -aidot etenemismahdollisuudet
    -mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön
    -joustavuus likkumiseen ja työaikoihin -jos pitkät työmatkat tai esim. lapsia.
    -kun uusi työntekijä tulee taloon, tulisi tietokoneet ja ohjelmistot olla VALMIIKSI asennettuna hänelle! näin on harvoin…

    1. Näistä ei voi olla muuta kuin samaa mieltä. Tähän vielä päälle se että syyllistämisen ja vittuilun sijasta työmaatoimihenkilöille hommattaisiin apuja tiukassa tilanteessa niin lista on aika hyvä.

  13. Ongelma on oikeasti palkassa. Kun työmaalla duunari tienaa enempi, kuin esimies, ei sinne vastuun kantoon ole jonoa. Monta rakennusinsinööriä ja – mestaria on myös kokonaan muilla aloilla, johtuen siitä, ettei ole järkevää taloudellisesti, tai muutoinkaan olla tällä meidän alallamme.

    1. Samaa mieltä, ei todellakaan motivoi hirvesti tienata vähemmän kuin ”alaiisensa” ja silti olla vastuussa heidän tekemisistään tai tekemättömyydestään ja samalla ottaa kaikki kura mitä tulee joka suunnasta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi