Vuoden Työmaa: Teollisuusallianssi osoitti voimansa Naantalissa

YIT:n Naantalin voimalahanke on Vuoden Työmaa. Allianssimalli osoitti hyötynsä, sillä kohde valmistuu ajoissa ja alittaa budjettinsa eikä työmaan päätyttyä tavata oikeudessa, kuten monissa voimalahankkeissa tätä ennen. Katso myös Rakennuslehden video kohteesta.

Kirjoittaja(t) Vesa Tompuri

Voimalaitosprojektit ovat niitä rakentaneiden mukaan usein vaikeita: tuskaa ja kärsimystä rahan ja aikataulujen osalta ja päälle oikeudenkäyntejä. Toisin on Naantalissa. Siellä on kirjaimellisesti puhallettu yhteen hiileen, hiilikasojen vierellä kun ollaan.

”Tämä on äärimmäisen hyvin toteutettu teollinen projekti. Olemme saaneet vähintään sitä laatua mitä olemme hakeneet ja budjetoitua edullisemmin”, tilaaja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman sanoo.

Yhtä tyytyväinen on YIT:n projektipäällikkö Timo Tuomisto. ”Laitetoimittajat ovat päässeet aloittamaan työnsä ajoissa ja häiriöttä”, hän sanoo ja antaa samalla tunnustusta tilaajalle, joka on voimakkaasti arjessa mukana, minkä ansiosta päätökset tulevat nopeasti.

Allianssista apua ongelmiin

Bastman on rakennuttajan edustajana Naantalin monipolttoainevoimalaitostyömaan Polte-allianssitiimissä. Tiimi tekee uraauurtavaa työtä siinä mielessä, että hanke on Suomen ensimmäinen mittava teollisuusrakennusallianssihanke. Voimalaitostyömaiden joukosta Bastmanille ei tule mieleen vertailukohtia ulkomailtakaan.

Valmetin työmaapäällikkö, mantereita hankkeiden perässä kiertänyt Tuomo Hakkarainen ei hänkään muista yhtään voimalaitosallianssia.

Voimalaitoshankkeet eivät ole rakentajille sen enempää kuin prosessitekniikan ammattilaisillekaan työmaita helpoimmasta päästä. Joko aikataulun pettäminen tai kustannusten riistäytyminen – tai epäonnistuminen molemmissa – on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Bastman pitää tämän tavallisimpina syinä alkuvaiheen kiirettä ja pyrkimystä halpoihin kiinteähintaisiin urakoihin.

Kun kaikkia lähtötietoja ei ole eikä voikaan olla saatavilla, parametrit joudutaan osin arvaamaan edellisten hankkeiden perusteella. Maailmalla voimalaitoksia tehdään paljon myös yksikköhintaurakoina.

”Kustannuksia kertyy tarpeettomasti epäselvien toimitusrajojen ja riskivarausten takia. On ymmärrettävää, että urakoitsijatkin hinnoittelevat varman päälle, jos tarjoukset pyydetään perinteisten urakkamuotojen mukaisesti. Täällä on allianssitoteutusmuodon ansiosta voitu menetellä toisin”, Bastman toteaa.

Sana on kiirinyt. ”Muutkin ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tilata voimalaitoksia allianssilla, vaikka aluksi oli epäileviä tuomaita.”

Hän arveli aluksi, ettei allianssi voi olla ainakaan huonompi kuin perinteinen malli, jota aikataulusyistä on jouduttu pilkkomaan, kun ei ole ollut lähtötietoja suunnitteluun. Usein sekä aikataulu että kustannukset ovat menneet pitkiksi.

Bastmanin mukaan näkyy jo, että allianssi pääsee kustannuksissa alle budjetin. Rahallisia vaateita ei ollut yhtään, kun niitä normaalisti olisi jo miljoonan euron edestä.

Hänen mukaansa ei sovi unohtaa kokonaisuutta konsultoivaa EPCM-konsulttia, jonka rooli on keskeinen laitetoimittajilta saatujen lähtötietojen koordinoijana – itse laitetoimittajista puhumattakaan.

Kehitystyötä kaikessa rauhassa

YIT:n projektipäällikkö Timo Tuomisto korostaa koko tiimin toisia tiimiläisiä ruokkivasta osaamisesta ja hyvästä hengestä.

”Onhan tässä tietysti kysymys myös korkeasta ammattitaidosta. Tilaajaorganisaation osaaminen luo muiden onnistumiselle perustaa. Tilaaja on myös selkeästi esittänyt tietyt keskeiset välitavoitteet, joista ei saa lipsua. Iskostimme mieliimme heti alussa, että laitetoimittajat saapuvat maaliskuussa 2016. Silloin heille oli oltava valmista mestaa, mikä myös toteutui”, Tuomisto kertoo.

Tapani Bastman arvioi, että allianssissa kilpailutukseen käytetty aika tulee takaisin parempana suunnitteluna ja hankkeeseen perehtymisenä. ”Innovaatiot antavat mahdollisuuden pohdintaan, mitä tilaaja haluaa.”

Allianssi-tiimi muodostettiin jo kaksi ja puoli vuotta sitten, eli vuotta ennen kuin kuokka iskeytyi ensi kertaa uuden monipolttoainevoimalan maaperään.

Allianssin kehitysvaiheessa Turun Seudun Energiantuotannon, YIT:n, pää- ja rakennesuunnittelija A-Insinöörien sekä lvis-suunnittelija AX-LVI:n muodostama Polte-allianssitiimi ideoi 64 innovaatiota, joista lähes puolet tuli käyttöön. Yhteensä innovatiivisia ideoita on kertynyt projektin aikana jo noin 200.

Tässä kehitysvaiheessa työmaaporukka tuli tutuksi suunnittelijoiden ja tilaajien kanssa ja hitsautui yhteen.

Innovointia kannustettiin systemaattisesti Orchidea-työkalun avulla. Olennaista oli se, että noteerattuja oivalluksia tuli myös allianssin projektiryhmän ulkopuolelta, kattavasti projektiorganisaation eri osista. Yksi esimerkki tästä on sprinkleriputkiston kokonaispituuden olennainen lyheneminen, joka oli seurausta asennusnokkamiehen kriittisestä, sprinkleriputkien reititystä koskeneesta kysymyksestä.

Aivan ensimmäinen kustannuksia olennaisesti säästänyt idea oli paalujen tilaaminen jo kehitysvaiheessa. Jos päätoteuttajaksi olisi valittu joku muu kuin YIT, paalut olisivat siirtyneet rakennuttajalle.

”Valtaosa kustannusvaikutuksiltaan merkittävistä innovaatioista tehtiin allianssin KAS- eli kehitysvaiheessa, mutta myös toteutusvaiheessa olemme toteuttaneet useita työturvallisuuteen, aikatauluun ja laatuun vaikuttaneita ideoita”, kertoo YIT:n työmaainsinööri Mikko Kemi. Hän tuli heti alussa allianssiin mukaan, vaikka oli hädin tuskin ehtinyt valmistua infrarakennustekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Turbiinipedin betonivalu vaativin

Allianssiurakan kustannukset ovat vajaat 50 miljoonaa euroa, johon verrattuna esimerkiksi Valmetin kattilatoimitus on suurempi. Allianssin vaikutus koko 260 miljoonan euron projektin onnistumiseen on kuitenkin aivan ratkaiseva. Välitavoitteita on yhteensä lähes sata ja niistä 25 erityisen painoarvoisia kokonaisuuden aikataulun- ja kustannustenhallinnan kannalta. Välitavoitteet ovat yksi kerrallaan toteutuneet.

”Esimerkiksi kuljetinperustusten piti olla valmiit lokakuun alussa, ja nyt siellä on jo puolet kuljettimista asennettuina. Lämmöt päälle turbiinirakennuksiin saimme syyskuun lopulla”, Tuomisto kertoo.

Kaikkein kriittisimpiä välitavoitteita olivat Tuomiston ja Kemin mielestä turbiinirakennuksen rungon valmistuminen sekä turbiinipedin runsaan 300 kuutiometrin betonivalun toteuttaminen. Kun tämä tavoite onnistui, se heijastui onnistumisena turbiinirakennuksen aikataulussa, joka taas on keskeinen etappi koko projektin kokonaisuudessa.

Betonitöiden valmistuminen ajoissa ei ollut lainkaan itsestäänselvyys, koska teknisesti ja turvallisuuden kannalta vaativimmat, yläilmoissa tehdyt valutyöt osuivat viime tammikuun paukkupakkasviikkoihin.

Korkeimmalla eli kattilarakennuksella on korkeutta runsaat 60 metriä, saman verran kuin samalla tontilla jatkuvasti toimivalla vanhalla voimalaitoksella. Läheisyys siihen tuotti työmaalle omat reunaehtonsa: esimerkiksi louhinnoissa ja paalutuksessa oli noudatettava suurta varovaisuutta.

Onnistumisessa auttoi se, että paljon töitä on tehty YIT:n omana työnä, ja toisaalta teollisuusputkistojen urakoitsija Caverion oli osa YIT:tä ennen teiden eroamista joitakin vuosia sitten.

”Monia isoja työmaita niin Venäjällä kuin Suomessa nähneenä ja teollisuuden parissakin viihtyneenä tämä työmaa on onnistunut turvallisuudessa erinomaisesti. Sekin on mielestäni paljolti erinomaisen yhteishengen ansiota. Tällä työmaalla jos missä on tunnettu ja toteutettu rakkautta ja intohimoa rakentamiseen”, turvallisuuskoordinaattori Timo Latvala kiteyttää.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Vuoden Työmaa: Teollisuusallianssi osoitti voimansa Naantalissa”

  1. Yhteistä näiden pokaalien voittajille on lähes aina että isännätön raha rakennuttaa isännättömien rakentajien kanssa. Nämä allianssit on hyvä tapa nylkeä isännätöntä rahaa. Tuskin ketään täysijärkinen lähtee tuohon humpuukki löysäilyyn.

    1. Et tainnut lukea mikä oli lähtökohta allianssille. Se oli se, että perinteisellä tavalla tehtynyt voimalahankkeet olivat usein epäonnistuneet. Aikautaulu oli venynyt, budjetti oli pettänyt ja rakentamisen päätyttyä pöydällä oli valtava vuori puolin ja toisen jätettyjä vaateita, joista tapeltiin pitkään. Ainakin toistaiseksi allianssi on onnistunut välttämään tuon kaiken: aikataulu ja budjetti pitävät eikä vaateita ole ensimmäistäkään. Moni allianssimalliin epäluuloisesti suhtautunut on tullut vierailemaan ja pohtimaan, että voisiko tuo onnistua omassa hankkeessa.

      Mikään malli ei tietenkään ole ratkaisu kaikkeen ja kaikissa malleissa voidaan epäonnistua. Ihmiset rakentavat ihmisille. Allianssimalli antaa hyvät mahdollisuudet saada parhaat ihmiset yhteen tekemään yhdessä parhaansa hankkeen eteen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi