Reki vetää hevosia

Suhdannetilanne on hellinyt rakentajia. Pitkin vuotta rakennusala on saanut hehkutusta siitä, miten se on kansantalouden veturi. Tavallisesti rakentaminen on jälkisuhdanneala, joka piristyy vasta muiden toimialojen vanavedessä. Nyt tilanne on päinvastoin, reki menee hevosten edellä.

Rakentamisen käänne tapahtui jo vuonna 2015 lomien jälkeen, mutta vielä silloin Rakennuslehden uutisia suhdannekäänteestä pidettiin liian positiivisina. Viime helmikuisessa suhdannetarkistuksessa Rakennusteollisuus RT arvioi, että rakentaminen kääntyy tänä vuonna 2,5 prosentin kasvuun. Raksun talvinen kasvuarvio oli hieman RT:n arviota korkeampi (3–4 prosenttia), mutta sekin jäi tuntuvasti alakanttiin. Aloitusarvio oli 28000–29000 asuntoa.

Asuntojen rakentaminen huippulukemissa

Syyskuussa Raksu ennusti tälle vuodelle jo 5–7 prosentin kasvua rakentamiseen ja 32000–34000 asuntoaloitusta. RT:stä puolestaan todettiin lokakuussa, että uusien asuntojen kysyntä yllätti rakentajat. Tämän vuoden asuntoarvio nostettiin 36000 asuntoon ja kasvuarvio 6,5 prosenttiin.

Uusien asuntojen kauppa on käynyt tänä vuonna pääkaupunkiseudulla 2000-luvun ennätystahtia. Myös asuntojen aloitukset ovat olleet huipputasolla.

Eikä vilkkaus rajoitu pääkaupunkiseutuun, sillä myytävien asuntojen aloitukset ja kauppa ovat huipputasolla myös koko Suomen tasolla. Asuntotyömaat ovat tuoneet rakentajille töitä jo pitemmän aikaa.

Sijoittajat tulivat vuokramarkkinoille

Vielä muutama vuosi sitten sijoittajien toiminta painottui muualle Suomeen, mutta nyt painopiste on pääkaupunkiseudulla. Mutta kuten meitä suomalaisia on opetettu, itku pitkästä ilosta. Sijoitusbuumin myötä uusia kovan rahan vuokra-asuntoja valmistuu niin paljon, ettei riittävän paksun lompakon omaavia asukkaita ehkä riitä tarpeeksi. Seurauksena voi olla asuntoaloitusten äkkijarrutus.

Vilkkaalle asuntorakentamiselle onkin ollut tyypillistä se, etteivät sen enempää vuokralaiset kuin asunnonostajatkaan ole päässeet hyötymään hintojen putoamisesta.

Korjausrakentaminen on ollut vakaan kasvunsa takia rakentamisen kivijalka, vaikka se ei ole noussut parrasvaloihin uudisrakentamista painottavissa suhdannekatsauksissa.

Kasvun kääntöpuolena työvoimapula

Rakentamisen nousu on tuonut mukanaan työvoimapulaa monissa ammattiryhmissä, niin valko- kuin sinikaulustehtävissä. Pulaa on esimerkiksi suunnittelijoista monellakin alalla, muun muassa geotekniikassa ja talotekniikassa.

Kova kilpailu suunnittelijoista voi olla jo kasvun hidaste. Tekijöiden puutteessa myös suunnitteluyritysten tarjoushalukkuus on laskenut. Helpottaisiko muuntokoulutus kiusallista ongelmaa?

Kokeneista työnjohtajista on ollut jo pitkään pulaa. Koulun penkiltä työnjohtajia saisi, mutta pelkästään vastavalmistuneiden voimin pyörivä työmaa on yrityksille muun muassa laadun kannalta liian riskialtis. Jokunen vuosi sitten uudelleenkäynnistynyt mestarikoulutus ei ole vielä ehtinyt paikkaamaan työnjohtajapulaa.

”Otan kesäharjoittelijoita kasvamaan, mutta niin vain isot yritykset saavat heidät houkuteltua siipiensä suojaan. Naapurilta viedään hyvät tyypit kovalla rahalla”, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n puheenjohtaja, Consrakin yrittäjä Ari Autio sanoi Rakennuslehden haastattelussa.

Rakennustuotteiden toimitusajat kasvussa

Suhdanteiden piristyminen näkyy myös rakennustuotteiden menekissä. Varsinkin betoniseinäelementtien kysyntä on kasvanut asuntorakentamisen nousun takia. Jollakin valmistajalla saattaa olla vapaata tuotantokapasiteettia esimerkiksi kohteen siirtymisen takia nopeastikin, mutta toisilla tehtailla voi olla jopa puolen vuoden tilauskanta.

Ilman seinäelementtejä kerrostaloa on huono rakentaa. RT huomauttikin syksyllä välikatsauksessaan, että asuntoaloituksia saattaa siirtyä ensi vuodelle muun muassa tuoteteollisuuden toimitusaikojen venyessä äkillisen suhdannenousun vuoksi.

Infrarakentaminen kasvu-uralla

Talonrakentamisen pohjatyöt ovat nostaneet kasvu-uralle myös infrarakentamisen. Myös aluerakentamiskohteiden vilkas rakentaminen on pitänyt infratöiden volyymin vielä tänä vuonna viimevuotista korkeammalla.

Tampereen ammattikorkeakoulun ja VTT:n syyskuun lopussa tekemän ennusteen mukaan infrarakentaminen kasvaa kuluvana vuonna noin 3 prosenttia, kun viime vuonna kasvua oli Rakennusteollisuus RT:n mukaan 2,5 prosenttia. Infraurakoitsijoiden työkannan pituus on kasvanut, ja samalla tarjoushalukkuus on vähentynyt hieman.

Infrainvestoinnit ovat keskittyneet kasvualueille. Väylien korjaukset vuosina 2016–2018 ovat tärkeitä työkohteita, koska niitä tehdään kasvukeskusten ulkopuolella.

Kirjoittajat: Auri Häkkinen, Mikko Kortelainen ja Merja Mannila