Kokeile kuukausi maksutta

Toimistojen muuttaminen asunnoiksi herättää intohimoja Helsingissä

Vakuutusyhtiöt ja kiinteistösijoittajat lobbaavat saadakseen muuttaa vajaakäytössä olevia toimitiloja asunnoiksi. Kaupunki jarruttaa, koska kantakaupungista ei haluta nukkumalähiötä. Osa poliitikoista haluaisi nostaa näiden muutenkin huippukalliiden asuntojen hintoja ylimääräisellä maksulla.

 

Puolustusvoimien Ohranan talon osti yhtiön, jonka hallituksessa ovat Erkka Valkila ja Juha Hetemäki. Se muutetaan asunnoiksi. Kuva Mika Ranta / HS

40 vuotta sitten Helsingin keskustassa asuntoja haluttiin muuttaa toimistoiksi, koska silloin niistä sai parhaan tuoton.  Silloin puhuttiin paheksuvasti jopa piilokonttoreista. Nyt toimistoja halutaan palauttaa takaisin asunnoiksi, koska nyt niistä saa paremman tuoton. Hintapyynnöt vanhoihin jugend-taloihin saneeratuista asunnoista ovat usein yli 10 000 euroa neliöltä.

Helsingin Korkeavuorenkadun niin kutsuttu Ohranan talo myytiin kiinteistökehittäjä Grand Residence Developmentille. Yhtiön hallituksessa ovat muun muassa Saton ja Skanska Oy:n entiset toimitusjohtajat Erkka Valkila ja Juha Hetemäki. Consti korjaa peruskorjaa rakennuksen ja muuttaa samalla yli 5 000 neliön tilat takaisin asuinkäyttöön.

Rahan arvon tuntee hyvin myös kiinteistösijoittaja Rauno Puolimatka, jonka Auratum on hankkinut lukuisia vajaakäytöllä olleita arvokiinteistöjä muuttaakseen ne arvoasunnoiksi.

Valtio on ollut suurin myyjä, mutta myös monet suuryritykset ovat muuttaneet vanhoista pääkonttoreistaan tehokkaampiin tiloihin ja pistäneet samalla erinomaisella sijainnilla olevat tonttinsa rahaksi.

Sanoma esimerkiksi myi vuonna 2013  WSOY:n entisen pääkonttorin Bulevardilla yksityiselle sijoittajalle, jonka nimeä ei kerrottu. Tämä on saneerannut tuohon 1890-luvulla valmistuneeseen arvorakennukseen asuntoja. 21 neliöisen parvekkeellisen yksiön saisi vuokrattua talosta 1900 euron kuukausimaksulla.

VVO:kin on kiinnostunut keskustan pienistä asunnoista, mutta ihan noin kovista markkinavuokrista tämä entinen yleishyödyllinen rakennuttaja ei haaveile.

VVO Kodit on allekirjoittanut MM-Yritysrakentajan kanssa urakkasopimuksen Helsingin ydinkeskustassa Lönnrotinkatu 30:ssä sijaitsevan niin sanotun Eliaksentalon, muuttamisesta vuokra-asunnoiksi ja liiketiloiksi. Rakennukseen toteutetaan 41 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 53,6 asuinneliötä. Kyse on pienistä asunnoista, kuten Helsingissä yleensäkin, sillä lähinnä vain varakkailla, omakotitalonsa myyneillä senioreille on varaan keskustan kalliisiin asuntoihin.

Toimitilakiinteistöissä 10 000 asunnon potentiaali Helsingissä

Pääkaupunkiseudulla on lähes 2 miljoonaa neliötä tyhjää tai vajaakäyttöistä toimitilaa. Näistä yli puolet on luokiteltu ongelmalliseksi. Miljoona neliötä tarkoittaisi asunnoiksi muutettuna 10 000 asuntoa. Tuo potentiaali kiinnostaa kiinteistösijoittajia.

LähiTapiola tilasi vuonna 2015 ”toimituksellisen” raportinkin nimeltään ”Miljoonan neliön uusi elämä”lobatakseen haluamaansa muutosta, sillä vakuutusyhtiöt ovat näiden kiinteistöjen suurimpia omistajia.

Todellisuudessa vain hyvällä sijainnilla oleva toimitila kannattaa muuttaa asuntokäyttöön.

”Korjaus maksaa enemmän kuin vastaava uudisrakennus. Jos rakennus on arvokkaalla paikalla, niin silloin asuntojen myyntihinnat nousevat niin korkeiksi, että hanke on mahdollista saada kannattavaksi. Siksi kaupunkien keskusta-alueen ulkopuolella käyttötarkoituksen muutoksia asuinkäyttöön ei kannata tehdä”, todetaan Juuso Koskisen TTY:lle tekemässä diplomityössä.

Muualla päätöksentekoa voi vaikeuttaa jopa vajaakäyttöisen kiinteistön liian korkeaksi jäänyt arvo taseessa. Tase ei välttämättä kestä arvon laskua.

Pääkaupunkiseudulla kaikki haluaisivat Helsingin kantakaupunkiin, mutta iso potentiaali on myös Pitäjänmäessä, jossa asuntoja on syntynyt toimistotaloja purkamallakin. Monien talojen 70-lukulainen ilme ei houkuttele sen enempää toimistoväkeä kuin asukkaita. Kaupunki haluaisi säilyttää Pitäjänmäen työpaikka-alueena, jotta työpaikat eivät katoaisi Espoon ja Vantaan uusiin toimistokeskittymiin.

Lauttasaaressa joitakin toimistotaloja on muutettu asunnoiksi niin, että käytännössä vain runko on jäänyt muistuttaman entisestä.

Toimistotalon elinkaari on ollut 36 vuotta

Koko Suomessa purettavan toimitilan keskimääräinen ikä on 36 vuotta. Asunnot kestävät asiasta väitelleen arkkitehtuurin tohtori Satu Huuskan mukaan paljon pidempään. Purettavan asunnon keski-ikä on 62 vuotta.

Toimitilojen purkamisen syynä ei Huuskan mukaan useinkaan ole rakennuksen tekninen kunto tai sisäilmaongelmat vaan muut syyt, kuten tilatehokkuuden kasvuvaatimukset ja sijoittajien tuottovaatimukset.

Tilatahokkuus on ollut 26–30 neliötä henkeä kohden. Siitä se on tiivistymässä 16–20 neliöön osin työnantajien tehostusvaatimusten ja osin työn luonteen muuttumisen myötä.

Muiden kuin asuinrakennusten osuus rakennuskannasta on 15 prosenttia, mutta puretusta kerrosalasta peräti 76 prosenttia. Eniten puretaan teollisuusrakennuksia, ja Helsingissäkin suurin paine kohdistuu niihin, koska pienteollisuus- tai varastotilaksi tontit alkavat olla liian arvokkaita varsinkin kantakaupungissa.

Noin puolessa näistä tontti muuttuu purkamisen jälkeen asuntokäyttöön. Kun kaavamuutoksiin menee aina aikaa, iso osa tonteista jää pitkäksi aikaa tyhjilleen.

Muutostahti on ollut liiankin kova

Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoi Rakennustiedon Rakennusfoorumissa, että vaikka kaupunkia moititaan siitä, että se on liian hidas kaavamuutoksissa, niin todellisuudessa muutosvauhti on kova. Vuosien 2003–2015 aikana tällaisia konvertointeja on tehty jo 360 000 neliötä. Muutosten kohteena on 740 000 neliötä, ja alustavia kyselyjä on 760 000 neliötä. Kiinnostus painottuu kantakaupunkiin.

Muutosta kiihdyttää muun muassa se, että Metropolia siirtyy Myllypuroon, jolloin siltä jää keskustasta kiinteistöjä tyhjilleen. Parhaillaan on käynnissä muun muassa kahden arvokkaan uusrenessanssi- ja jugendtalon muuttaminen asunnoiksi Erottajalla ja Uudenmaankadulla. Molemmat olivat valtion omistuksessa. Valtio on ollut muutenkin ahkera myyjä. Lokakuussa myyntiin tuli työ- ja elinkeinoministeriön käyttämä talo Ratakadulla. Etelä-Suomen sotilasläänin entinen esikunta Laivanvarustajankadulla on muuttumassa asunnoiksi.

Eskola ei pidä tätä valtion ja markkinavoimien yhdessä kiihdyttämää trendiä pelkästään hyvänä.

”Helsingistä ei pidä tehdä pelkkää asukkaiden kaupunkia, sillä se ei ole elinkeinoelämänkään etu. Mikä vaikutus sillä olisi kaupungin pöhinään? ”

Työpaikat tärkeämpiä kuin uudet asunnot

Eskolan mielestä työpaikat ovat kaupungin kannalta tärkeämpiä kuin asunnot. Monet tutkimukset osoittavat väestön kasautumisetujen tärkeyden.

Hän muistuttaa, että Suomessa on vain yksi pääkaupunki ja sillä yksi kantakaupunki. Sen pitäisi pystyä kilpailemaan vetovoimassa Tukholman tai Kööpenhaminan kanssa.

Sekoittunut kaupunki on Eskolan mukaan toivottavin vaihtoehto. ”Se elää päivisin ja iltaisin. Siksi toimistoja ei kannata massiivisesti muuttaa asunnoiksi.

Kaikki paineet kohdistuvat Helsingin niemelle, jossa ei ole enää tilaa uudisrakentamiselle ja jossa kerroskorkeuskin on tiukasti rajattu.

Toisaalta kantakaupungissa myös toimitilan kysyntä on hyvä ja vajaakäyttöaste vain 8,3 prosenttia. Ainakaan kovin räikeästä ylitarjonnasta ei voi puhua, sillä terveenä tasona Euroopassa pidetään 7-8 prosentin vajaakäyttöastetta. Eskolan arvio on, että jo nykyisellä konvertointitahdilla vajaakäyttöaste laskee kantakaupungissa 7,5:een.

Lisähintaa keskusta-asunnoille?

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta pohtii parhaillaan esitystä toimistojen muuttamisesta asunnoiksi. Pohdinnassa on myös arvonnousun leikkaaminen. Joulukuussa esitys palautettiin valmisteluun, kun lautakunnassa oli eriäviä näkemyksiä muutoksen tarpeellisuudesta. Esityksessä ehdotettiin jopa totaalikieltoa muutoksille tietyissä osin ydinkeskustaa.

Jopa vihreiden Osmo Soininvaara oli toista mieltä. Hän suojelisi pientoimistoja ensimmäisissä ja toisissa kerroksissa, mutta antaisi muuttaa ylempien kerrosten toimistot asunnoiksi. Isoja työpaikkoja hänkään ei toivoisi näihin taloihin, sillä pysäköinnin järjestäminen työpaikkaliikenteelle ei onnistuisi.

”Minusta taloudellisesti järkevä ja tasapuolinen vaihtoehto olisi, että laitetaan toimistojen muuttamiselle asunnoiksi jokin kiinteä hinta neliötä kohden.  Tämä jarruttaa konversiota, mutta ei pysäytä sitä”, hän kirjoitti blogissaan.

Soininvaaran ehdottama konversiomaksu nostaisi kantakaupungin asuntojen hintoja entisestään.

Uudisrakentamisen vaatimukset nostavat hinnat sietämättömiksi

Vajaakäytössä tai tyhjillään olevan työpaikkatilan muuttaminen asunnoiksi ei ole halpaa, sillä naapuritalojen taso ei kelpaa viranomaisille. Kun käyttötarkoitusta muutetaan, pitää yleensä noudattaa uudisrakentamisen energia- ja esteettömyysmääräyksiä. Usein myös julkisivua pitää modernisoida, sillä toimistorakennuksen usein monotoninen julkisivu, hankalasti avautuvat ikkunat ja parvekkeettomuus eivät kelpaa asunnonostajille. Erityisesti talotekniikan modernisointi on hankalaa ja kallista, todetaan Koskisen diplomityössä.

Monesti vanhat toimistot on rakennettu melumuureiksi vilkkaiden teiden varsille, joten ääneneristykseen ja ilmansaasteiden torjuntaan pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Kantakaupungin jopa yli sata vuotta vanhojen talojen käyttötarkoitusten muutokset ovat erityisen vaativia. Niissä vähintäänkin julkisivut ovat suojeltuja. Suurimmat tekniset haasteet kohdistuvat vanhoihin välipohjiin, joissa voi olla jäljellä muottilaudoitusta, orgaanisia aineita, asbestia ja jopa kreosoottia. Osa on kärsinyt vaurioita sota-aikana, jonka seurauksena rakenteissa voi olla vanhoja kosteusvaurioitakin.

Joissakin näissä taloissa on tyydytty parantamaan lattian tiivistystä, joissakin on tehty tiivistyskorjauksia ja joissakin välipohjat on puhdistettu ylimääräisestä tavarasta ja desinfioitu.

Esimerkiksi vuonna 2015 VVO:lle valmistui 59 asunnon kohden entiseen toimistotaloon Kotkankadulle. Rakennusvaiheen yllätyksenä tuli esiin, että välipohjassa olivat jäljellä vanhat, kostuneet muottilaudat. Ne ja purut jouduttiin poistamaan ja rakenteet piti desinfioida.

Kaikista näistä syistä korjaaminen on paljon uudisrakentamista kalliimpaa, ja Helsingissä on konvertoimalla synnytetty lähinnä vain kalliita ja pieniä eliittiasuntoja varakkaille senoreille. Vaikka Helsingissä on maailmanennätysmäärä yksiöitä, niin silti sijoittajat ja grynderit haluaisivat päästä eroon asuntojen 80 neliön keskikoosta. Tukea tähän he ovat saaneet kokoomukselta.

Kööpenhaminassa vastaava vaatimus on 94 neliömetriä ja esimerkiksi maailman viehättävimmäksi arvioitu kaupunki Vancouver pyrkii houkutteleemaan kaupunkiin nimenomaan perheitä.

Tukholmassa tuotetaan konvertoimalla opiskelija-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja.

Työpaikkojen ja asuntojen yhdistely kiinnostaa

Tuotanto- ja toimistorakennukset ovat usein leveärunkoisia verrattuna asuintaloihin. Niihin tulee helposti asumisen kannalta hankalia keskikäytävätyyppisiä ratkaisuja.

VVO:n kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen kertoi vuonna 2015 Rakennuslehden haastattelussa, että yhtiön havittelemien pienten asuntojen tekeminen on usein rungon syvyyden takia hankalaa. Usein olisi edullisempaa purkaa rakennus ja rakentaa uusi, jos se vain on mahdollista.

Työpaikkoja ja asuntoja yhdistämällä tästä ongelmasta voisi selvitä. Väljiä ja edullisia tiloja syntyisi myös loft-asuntojen avulla. Niistä on saatu ulkomailla, varsinkin Amerikassa, hyviä kokemuksia, kun vanhojen teollisuustilojen uudelleenkäyttöä on mietitty. Meillä loft on pitkälti jäänyt uudiskohteiden mainoskikaksi.

Vanhoihin teollisuustiloihin voisi syntyä ryhmärakennuttamisen kautta myös edullista hybriditilaa, jossa yhdistettäisiin asuminen ja toimistokäyttö. Tässäkin määräykset ja niiden tuomat kustannuslisät ovat kuitenkin jarruna. Edes Vantaanjoen rannassa olevia Tikkurilan Silkin (kuva) tiloja ei ole saatu kunnostettua asunto- ja toimistokäyttöön, kuten on jo pitkään suunniteltu. Renoir  on mainostanut vuosikausia hanketta nettisivullaan loft-kohteena.

Edullisia tiloja startup-yrityksille

Yksi vaihtoehto on, että vanhoihin tiloihin tulee uudenlaista yritystoimintaa vain pienin korjauksin.

Esimerkiksi Helsingin Vallilassa on noin 365 tyhjää toimitilaa. Siksi vuonna 2014 järjestettiin jopa ideakilpailu siitä, miten nämä tilat saataisiin joustavasti ja edullisesti esimerkiksi startup-yritysten käyttöön.

Startup-yritykset ovat kaupungin haluamia vuokralaisia, mutta esimerkiksi Bauhausin tulo Vallilan (Pasilan) konepajalta vapautuneisiin tiloihin torjuttiin tylysti.

Entiset Lapinlahden ja Marian sairaalat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että työpaikkatiloille on Helsingissä valtava kysyntä, kun vain hinta on halpa. Marian sairaalaan on jopa jonotuslista sinne haluavista startup -yrityksistä. Ensimmäisessä vaiheessa yrityksille varattiin tilaa 6500 neliömetriä.

Jukka Viitanen Resolute HQ:sta arvioi Rakennusfoorumissa, että toimitilabisneksen palvelumallit muuttuvat. Nousussa ovat yhteisöalustan kehittäjät ja yhteisöoperoijat. ”Samalla on muodostunut heimo ensin -ajattelu eli yhteisöoperaattori valitsee yritykset, jotka tuovat lisäarvoa jo toimiville.”

Jo Oulun teknologiakylän alkuperäinen idea oli koota yhteen yrityksiä, jotka saavat toisistaan synergiaetuja. Pörssiyhtiöksi muuttuneessa Technopoliksessa fokus on painottunut rahan tekemiseen, ja uusille yrittäjille tilat ovat aivan liian kalliit. Tämä on antanut tilaa edullisemmille yhteisöllisyyden rakentajille.

Otaniemessä VTT:n entisen betonilaboratorion tiloissa toimiva Urban Mill on enemmän yhteisökehittäjä kuin kiinteistösijoittaja. Se on koonnut tiloihin paljon opiskelijalähtöisiä startup-yrityksiä. Sen menestyksen esteeksi saattaa tulla vain kiinteistönomistajan halu saada tontti paremmin tuottamaan kalliina” technopoliksena”.

Kiinteistösijoittajista Sponda on jo noteerannut yhteisöllisyyden vetovoiman. Se perusti Mothership of Work -työyhteisö MOW:in huomattuaan, että sillä on vain suuria asiakkaita. Se lähti Helsingin Pienen Roobertinkadun toimistokohteeseen hakemaan itsenäisiä yrittäjiä, joille tarjottiin palveluja ja yhteisöllisyyttä. Seuraavaksi tätä mallia sovelletaan Ruoholahdessa.

Rakentamisen, kiinteistökehityksen ja kaupunkikehityksen asiantuntijayritys Saraco puolestaan toimii toimitilan käyttötarkoituksen muokkaajana esimerkiksi hoivakodiksi, hotelliksi tai asunnoksi.

Pääkonttoreita ja arvotaloja asunnoiksi

 

Vaativien, hintatietoisten asiakkaiden kanssa työskennellessä korjaustyöt eivät ole helppoja. Tämän sai huomata Peab, joka hankki vuonna 2006 omistukseensa Ullanlinnan Neitsytpolulta 1920-luvulla valmistuneen liike- ja toimistotalon. Arvoasunnot valmistuivat vuonna 2011, jolloin Suomi oli vasta toipumassa syvästä taantumasta.

Tänään markkinatilanne on aivan toinen. Se on huomattu suuryritysten pääkonttoreissakin. Monet arvokkaat tontit on pistetty rahoiksi, kun yritykset ovat lähteneet edullisempiin ja tehokkaampiin tiloihin. Sekä Keskon, Pohjolan että Koneen pääkonttorit ovat muuttumassa joko osin tai täysin asuntokäyttöön.

Varma osti Keskolta Katajanokalla sijaitsevan vanhan pääkonttorin viime vuonna. Siinä on rakennusoikeutta 29 000 kerrosneliötä, joista asuntoihin voi kaavan mukaan käyttää korkeintaan puolet. Kiinteistöön tulee omistusasuntoja sekä noin 115 vuokra-asuntoa.

Myös Pohjolan entinen pääkonttori Lapinmäentiellä on suunniteltu muutettavaksi asunnoksi. Hanketta kehittää arkkitehtuurikilpailun pohjalta SRV. Tontille suunnitellaan rakennettavaksi 600 uutta asuntoa. Asuntojen rakentaminen edellyttää, että pääkonttoriin 1980-luvulla rakennetut lisäsiivet puretaan. Vuonna 1969 rakennettu A-torni on suojeltu, joten siinä lieneee jatkossakin toimistoja.

SRV on kehittämässä myös Jätkäsaaren Bunkkeri-hanketta. Siihen on tarkoitus rakentaa uimahalli, liikuntatiloja sekä asuntoja. Bunkkerin kolme ylintä kerrosta puretaan, ja niiden päälle rakennetaan kymmenen uutta kerrosta, joihin tulee noin 300 asuntoa. Valitus on vaikeuttanut tämänkin hankkeen kehittämistä ja sama valituksen tehnyt pieni rakennusliike on soittanut SRV:n johdolle ja keskustellut valituksen jättämisestä myös SRV:n pilvenpiirtäjähankkeesta Espoossa ellei neuvotteluissa päästä eteenpäin.

Koneen entinen pääkonttori Munkkiniemessä on Auratumin omistuksessa. Peab kunnostaa sen asuinkäyttöön. Rakennukseen on tulossa 83 uutta asuntoa, jonka lisäksi tontille rakennetaan rivitalo, kunhan töiden käynnistymistä hidastaneet valitukset saadaan ensin hoidettua pois.

Auratum ahkerin muutostentekijä

Kiinteistösijoitusyhtiö Auratumin strategiassa vanhojen arvotalojen muuttaminen asunnoiksi on vahvasti mukana. SRV saneerasi vuonna 2015 Helsingin Kaartinkaupungissa, Unioninkadulla sijaitsevan, vuonna 1962 valmistuneen toimistokiinteistön asuintaloksi. Asuntoja tähän Auratumin kohteeseen tuli 39.

Lauttasaaressa Auratum saneerasi 58 asuntoa vanhaan Lauttasaaren Metallina tunnettuun, vuonna 1948 valmistuneeseen tehdas- ja toimistokiinteistöön.

Auratumin uusin kohde sijaitsee Mechelininkadulla, jossa Taivallahden kasarmialueelle kunnostetaan 23 eri kokoista loft-henkistä asuntoa. Vielä isompi kohde on naapurissa Kesäkadulla, josta Auratum osti Yleisradion toimitalon Nordealta. Tavoitteena on tehdä Suomen Ympäristökeskuksen vuokraamaan taloon 150 asuntoa.

Viime syksynä Auratum osti Senaatilta Rikhardinkatu 2 ja Kasarmikatu 42 kulmassa sijaitsevan arvokiinteistön, jossa on toiminut oikeusministeriö. Se oli rakennettu kahdessa osassa vuosina 1890) ja 1933. Viisikerroksinen Rikhardinkatu 2 oli asuintalo, joka muutettiin 1960-luvulla virastokäyttöön. Kasarmikatu 42 rakennuksen kaksi ensimmäistä kerrosta oli varattu myymälöille ja toimistoille ja loput kerrokset asunnoille, mutta nekin muutettiin toimistoiksi 1960-luvulla. Rakennus suunniteltiin kaukonäköisesti siten, että mahdolliset muutokset käyttötarkoitukseen onnistuisivat joustavasti. Auratum perusteli ostoa juuri sillä, että tilat ovat muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin.

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Toimistojen muuttaminen asunnoiksi herättää intohimoja Helsingissä”

  1. Alle yksi prosentti kansalaisia kuuluu puolueisiin. Välttämättä paras intelligentsija ei istu kaupungin valtuustossa.

  2. Konversiomaksu EI nosta asuntojen hintaa, koska asunnot myydään eniten tarjoavalle markkinahintaan. Kustannuksilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä muuta kuin, että sellainen konversio jää tekemättä, joka ei konversiomaksua kestä. Se juuri on tämän maksun tarjkoitus. Vähän jarruttaa konversiointoa.

  3. Kerrottakoon Kaupungille, ettei ainakaan Etelä-Helsingistä tule ihan vähällä nukkumalähiötä. Lisäasunnot vilkastuttaisivat kantakaupungin kivijalkakauppoja ja muita erilaisia kivijaloissa toimivia pieniä palveluyrityksiä.
    Käväiskääpä Korkeavuorenkadulla!

    1. Etelä-Helsinki on jo nukkumalähiö. Etenkin Korkeavuorenkatu. Siellä on kello 18 jälkeen hiljaista kuin huopatossutehtaalla.

      1. Ei voi olla hiljaista! Helsingin viranomaiset ovat sitä mieltä, että siellä on pilvin pimein jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja muita ikkunashoppailijoita, joita autoilu häiritsee. Itse asiassa jengiä on niin paljon, että autot eivät mahdu sinne ollenkaan!

Vastaa käyttäjälle lataan... Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat