”Kosteus- ja homevaurioilla on merkittäviä yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat vuositasolla miljardien eurojen kustannuksia sekä vakavia terveysongelmia. Valtakunnalliset ja yhteisesti hyväksytyt menettelytavat edistävät laadukkaampaa ja terveellisempää rakentamista”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Uudis- ja korjausrakentamishankkeissa tilaajan tulee jatkossa laatia kosteudenhallintaselvitys, jonka avulla kosteudenhallinta varmistetaan koko rakennusprojektin ajan. Suosituksena on, että selvityksessä käytetään Kuivaketju10-toimintamallia, joka sisältää muun muassa merkittävimpien kosteusriskien hallitsemiseen tarkoitettuja tarkistuslistoja. Mukana on myös konkreettiset, eri työvaiheisiin liittyvät toimintaohjeet tilaajalle, suunnittelijalle, urakoitsijalle ja kiinteistön käyttäjälle sekä rakennusvalvonnalle.
”Kokemustemme mukaan kosteudenhallinnan huomioimisella jo tilaamisvaiheessa on iso merkitys. Yhteistyön lisääminen eri osapuolien välillä on myös parantanut laatua rakennushankkeissa huomattavasti”, Kuivaketju10:n kehittämisessä mukana ollut Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä kertoo.
Tilaaja nimeää rakennushankkeeseen hankekohtaisen kosteudenhallintakoordinaattorin, joka voi olla myös hankkeessa jo muutenkin mukana oleva henkilö. Koordinaattorin tehtävänä on varmistaa kosteudenhallintaselvityksen mukaisten toimien toteutuminen.
”Kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ovat sitoutuneet asteittain edellyttämään uusien toimintatapojen soveltamista uudisrakennushankkeissa, jotka tulevat ennakkoneuvotteluun tämän vuoden aikana”, Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Virkamäki sanoo.
Suositeltujen toimenpiteiden noudattaminen antaa hyvät edellytykset terveelliselle ja turvalliselle rakentamiselle, asumiselle, tilojen käytölle sekä kiinteistöjen arvon säilymiselle. Uusi toimintamalli kattaa rakennuksen koko elinkaaren tilaamisesta ja suunnittelusta aina rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon.
Koko alan odotetaan sitoutuvan toimintatapoihin, jotka vähentävät rakentamisen laatuvirheitä ja edistävät terveellisen rakennuksen syntymistä. Tarkoituksena ei ole lisätä byrokratiaa vaan yhdessä parantaa toimintakulttuuria.
Toimintamallia ovat kehittäneet ympäristöministeriö, Oulun ja pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat, Rakennustarkastusyhdistys RTY, Rakennusteollisuus RT, Skol, Rakli ja Rakentamisen Laatu Rala.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Näillä toimintatavoilla rakennusten kosteusongelmat vähenevät”