Ympäristöministeriössä kehitysvaiheessa oleva rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän ohjeluonnos sai kovaa kritiikkiä tammikuussa päättyneellä lausuntokierroksellaan.
Onnettomuus sattui jo runsaat viisi vuotta sitten.
Pienet kunnat ovat innokkaimpia puurakentamisen kokeilijoita, vaikka puurakentamisen riskejä ei ole hallittu Helsinginkään rakennusvalvonnan resusseilla. Uusissa puutaloissa esimerkiksi sokkeli saattaa olla liian matala, vaikka alapohjan virheet tuhosivat aikoinaan satoja hirsitaloja.
Rakentaminen käyttää Suomessa kulutetusta muovista noin 20–28 prosenttia. Toistaiseksi kukaan ei vain tiedä, mihin tämä muovi rakennuksissa tarkkaan ottaen menee.
Ympäristöministeriön rakennetun osaston ylijohtaja Helena Säteri lähetti syyskuun alussa mielenkiintoisen twiittivideon.
Ympäristöministeriön mielestä rakennusten materiaaleista pitää saada ja jakaa tietoa huomattavasti nykyistä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.
Viisi kuntaa kehittää yhdessä ohjelmistotoimittajien kanssa tietomallipohjaista kaavaa ja digitaalisen kaavoituksen suunnittelukäytäntöjä ympäristöministeriön Kuntapilotti-hankkeessa.
Puurakentamisen ohjelmaan kuuluvan Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman tavoitteena on vauhdittaa puun käyttöä rakentamisessa.
