Kokeile kuukausi maksutta

Suomalainen korruptio piiloutuu verkostoihin ja rakenteisiin – rakentajat sen tietävät

Korruptio piiloutuu hyvä veli- tai uskon- ja puolueveliverkostoihin ja ilmenee epäterveenä vastavuoroisuutena, kertoo Vaasan yliopiston tutkimus, jossa kerrotaan tästä lukuisia esimerkkejä myös kaavoituksesta ja rakentamisesta.

Piilokorruptiota koskeva raportti on kolmas osa korruption selvitystyötä Vaasan yliopistossa. Aiemmat raportit keskittyivät hyvä veli –verkostoihin ja rakenteelliseen korruptioon.

Emeritusprofessori Ari Salminen ja tutkimusjohtaja Olli-Pekka Viinamäki saivat satoja kertomuksia piilokorruptiosta kansalaisilta. Tämä kertoo siitä, että kansainvälisten vertailujen luoma kiiltokuva suomalaisen korruption vähäisyydestä ei ole koko totuus. Suomesta löytyy paljon piilossa olevaa korruptiota, jossa liikutaan laillisen ja laittoman, eettisen ja epäeettisen harmaalla vyöhykkeellä.

Tarinoita kuntiin liittyvästä korruptiosta oli eniten eli noin 160, valtionhallinnosta 80, yksityiseltä sektorilta 120 ja loput olivat kolmannelta sektorilta ja muualta. Professori Ari Salmisen mukaan tämä ei suoraan kerro siitä, että kunnat olisivat välttämättä piilokorruption ylimpiä pesäkkeitä, vaan siitä, että kansalaiset ovat tekemisissä lähinnä kuntapalveluiden kanssa.

Rakennus- ja kiinteistöala ”hyvin” edustettuna

Korruption osalta silmällä pidettäviä riskialoja ovat mun muassa. puolue- ja valtapoliittisesti värittyneet nimitykset, politiikan, erityisesti vaalien, ulkopuolinen rahoitus, julkiset hankinnat, suljettujen instituutioiden kuten säätiöiden varojen käyttö sekä kartellinomaiset pienten piirien taloudelliset toimet.

Piilokorruption vaaravyöhykkeet ovat kansalaisten epäilyjen mukaan esimerkiksi vakuutusalalla, kaavoituksessa ja rakentamisessa, terveydenhuollossa, kuntien henkilöstöpolitiikassa ja tuulivoimakysymyksissä.

”Esimerkiksi tuulivoimaan liittyvää piilokorruptiota tuli esiin kertomuksissa epäasiallisena ja puutteellisena asioiden käsittelynä sekä sukulaisten suosimisena”, Salminen kertoo.

Tässä yksi esimerkki:

”… varsinkin pienissä kunnissa päätöksentekijät ovat usein samanaikaisesti maanvuokraajina tai muulla tavoin hyötymässä tuulivoimaloista, oma etu vaikuttaa monella tavalla päätöksentekoon. … Ympärivuotiselle vapaa-ajanpaikkakunnalleni suunnitellaan tuulivoimaloita… kaikkien valmistuttua muodostuu [monen] tuulivoimalan yhtenäinen tuotantoalue. Kaikissa on sama toiminnanharjoittaja. Asukkaat vastustavat näitä hankkeita raivoisasti… Kunnan päättäjät haluavat tuulivoimaa verotulojen toivossa ja lisäksi maanomistajat, joiden maille voimaloita suunnitellaan, ovat kunnan suurimpia veronmaksajia, joten näyttää siltä, että kunnan päättäjiä kiinnostavat heidän halunsa enemmän, kun tavallisten asukkaitten mielipiteet. Paikkakunnalla toimii melko aktiivinen kyläseura… tuulivoimatoimija lupasi kyläseuralle 100.000 euroa ”kylänkehitysrahaa”, mikäli seura pyrkii edistämään tuulivoimaloiden pääsyä paikkakunnalle. Lisäksi tuulivoimatoimija on tarjonnut kaikille hankealueiden rajanaapureille ”naapurisopimusta”, jolla se lupaa maksaa maanomistajille vuosittaista korvausta siitä, että he ”eivät rakenna mailleen sellaisia korkeita rakennuksia, jotka haittaavat tuulivoimaloiden toimintaa”. Korvauksen maksaminen alkaa lupauksen mukaan siinä vaiheessa, kun tuulivoimalat on otettu kaupalliseen käyttöön. Aika monet maanomistajista hyväksyivät tarjouksen, vaikka eivät kannatakaan tuulivoimaloiden rakentamista.”

Toinenkin esimerkki liittyy tuulivoimaan:

”Päätettäessä tuulivoimalan suunnittelutarveratkaisusta teknisessä lautakunnassa, ei esittelijänä toimiva rakennustarkastaja suostunut ottamaan kuultavaksi meluasiantuntijaa, vaan … virkamiehen, joka on itsekin tuulivoimayrittäjä. Henkilö painosti lautakuntaa sanomalla, että suunnitteluratkaisu on pakko hyväksyä.”

Kaavoitukseen liittyvästä korruptiosta raportissa on kuvaava esimerkki:

”Kerran yksi poliitikko… sai läpi ehdotuksensa, että tehtyä selvitystä ei merkitä tiedoksi vaan kaavasuunnittelijoiden täytyy ensin tehdä uusi (erilainen) selvitys. Puuttumatta siihen miten kyseenalaista on, että ltk ei suostu merkitsemään tiedoksi valmista selvitystä, aloimme ihmetellä sitä uutta selvityspyyntöä, se ei liittynyt työn alla olevaan hankkeeseen kuin etäisesti. Sitä tehdessä kävi ilmi, että kyseinen poliitikko on valittanut yhdestä toisesta kaavahankkeesta, jonka alueella hän omistaa maata. Nyt virkatyönä tehtäväksi määrätty selvitys oli sellainen, jota poliitikko selvästi aikoi käyttää oman valituksensa tukena. Hän siis käytti yhden valmistelijan usean kuukauden työajan oman henkilökohtaisen asiansa ajamiseen. Vastaavasti hän ei enää vastustanut lautakunnassa yhtä toista kaavahanketta, jota vastaan hän oli pitkään puhunut. Meille jäi epäilys, että tässä oli tehty jotain vaihtokauppoja”.

Monet muutkin kertomuksista liittyvät maanomistukseen ja kaavoitukseen sekä niissä esiintyviin epäilyihin eturistiriidoista ja jääviyksistä.

”yleiskaavan laadinnassa yksittäisiä maanomistajia todettiin esteelliseksi asian laatimisessa, mutta ohjaustyöryhmässä oli henkilö, jonka yrityksillä oli merkittäviä suoranaisia intressejä asiassa.”

”Eräs kauppaketju oli aikeissa hankkia tontin kunnan mailta. ..jolle perustaa kaupan. Valtuusto ei suostunut myymään tonttia, koska paikallinen kauppa olisi kärsinyt kilpailusta. Monet kunnanvaltuutetuista istuvat myös paikallisen kaupparyhmän valtuustossa.”

”[kauppaketju] saa haluamansa kaavamuutokset ja rakentamiseen tarvittavat luvat sellaisiin paikkoihin mihin joku muu toimija ei niitä saa… Kunnallisessa päättämisessä joutuu jääväämään itsensä, jos käsitellään omistamansa yrityksen asioita. Vaikkapa tontin ostamista. Kysyn, että kuinka monella valtuuston jäsenellä on taskussaan [kauppaketjun] … jäsenkortti? Eikö silloin ole omistaja ja pitäisikö silloin jäävätä itsensä ko. kaupan tonttiasiaa käsiteltäessä.”

Rakentamiseen liittyvistä kartelleistakin löytyi esimerkkejä.

”… ystäväni työskentelee yritysmyyjänä suuressa rakennustarvikeliikkeessä pääkaupunkiseudulla. Hän on ansainnut pikku hiljaa suurten rakennusliikkeiden johtajien luottamuksen. Hän kertoi minulle, että Suomen suurimpien ra-kennusliikkeiden johtajat tekevät ”asiakasmatkan”… työnantajan kutsumana, … ystäväni isännöi näitä yritysmatkoja, tänä vuonna syksyllä tutustumaan Puolassa suurille rakennusmessuille, vai oliko se suureen puolalaiseen raken-nustarviketehtaaseen. Nämä johtajat sopivat sitten yhdessä illanvietoissa seuraavan vuoden suurten rakennusprojektien tarjousten alimmasta hinnasta. Sopivat siis etukäteen, minkä suuren rakennusprojektin hintakilpailutuksen kukin yritys ”voittaa” ”tiukimmalla” hinnalla seuraavana vuonna.”

Hyvä veli -verkot junailevat etuja sisäpiireilleen

Yksi piilokorruption muoto on epäterveet verkostot ja kollegoiden suosinta eli niin sanotut hyvä veli verkostot.

”Eturistiriitoja, esteellisyyttä, ulospelaamista, kartelleja, suosikkijärjestelmiä”, Ari Salminen kuvailee.

Hyvä veli –verkostot ovat keskeinen osa vallankäyttöä niin liike-elämässä kuin kuntatasollakin. Niitä saatetaan käyttää hyväksi niin urakoiden kuin jopa arvotonttienkin saamiseksi. Tällaisia esimerkkejä on takavuosina tullut monista kunnista.

”… alueesta riippuen ollut kova kysyntä uusilla omakotitonteilla. Uuden alueen tontit arvotaan siten, että kaikkien halukkaiden nimet ovat samassa astiassa ja sieltä nostetaan nimiä ja nostojärjestyksessä saa valita haluamansa tontin. Tonteista osa on merkitty KH eli kaupunginhallituksen varaama eli ns hyvävelitontti. Joskus lehdessäkin ao. kaupungin virkamies puolusteli asiaa sillä että jos esimerkiksi muualta päin olisi lääkäri tulossa kuntaan niin olisi antaa tontti tällaiselle paremmalle henkilölle. No asia on vieläkin huonommin koska erään alueen parhaan tontin joka oli KH:n varaama sai eräs hyvätuloinen tilitoimistoyrittäjä, joka oli jo aikaisemmin teettänyt kaksi taloa kunnan alueelle ja viimeisin oli noin kilometrin päässä tästä nykyisestä. … kukaan ei asiaan puutu.”

Kollegoiden välisen aseman luoma liiallinen yhteisymmärrys konkretisoituu epäilyinä sekä esteellisyydestä että siitä, että epäterveitä kytkentöjä pyritään hyödyntämään.

”… Kaavoittamattomilla rannoilla on rakennuskielto. Uusia rakennuksia saa tehdä vain mikäli saa poikkeamisluvan rantarakentamiskiellosta. Kaavatyö näillä rannoilla oli jo käynnissä, joten oli tiedossa, että sinne on tulossa rantaan julkinen kävelytie. Siksi alueen poikkeamislupiin kirjoitettiin rakentamisen ehdoksi, että ranta-alue tulee jättää vapaaksi ja varautua siihen, että sinne tulee rantaraitti. Kyseiset rannan omistajat rakensivat huvilansa ja vastoin lupapäätöstä täyttivät merenrantaa ja ottivat rannat tarkkaan omaan käyttöön. Kun asiaan yritettiin virkamiesten puolelta puuttua, he väittivät virallisia lupapapereita väärennetyiksi. Vaikka toimitimme poliittisille päättäjille oikeaksi todistetut leimatut arkistokappaleet, poliitikotkin väittivät niitä väärennetyksi ja kielsivät meitä virkamiehiä enää tuomasta niitä papereita keskusteluun. Rannat jätetään näiden varakkaiden henkilöiden yksityiskäyttöön ja julkinen kävelyreitti linjataan sisämaan kautta. Tämä oli ehkä räikein, konkreettinen näyttö siitä, että rahalla ja suhteilla saa mitä vaan. Sama porukka yritti jopa saada puomin yleiselle tielle, ettei läheisen kerrostaloalueen asukkaat tule heidän naapurissaan olevalle yleiselle uimarannalle.”

Hyvä veli -verkostojen eräänlaisena ääriesimerkkeinä nostettiin esiin uskonnolliset yhteisöt, jotka ainakin joissakin osin Suomea ovat varsin tiiviitä.

… [iso rakennusliike] rakennutti kaupungin vuokratontille … kovan rahan myynti kohteita ja samalla yhden vuokratalo kohteen. Tontin saamisen ehtona oli että kortteliin rakennetaan myös vuokratalo kohde, josta ei ilmeisesti ole so-vittu kirjallisesti vaan suullisesti, kävi ilmi sivullisen kuultua kahvipöytä keskustelussa. Ko. yhtiön johtajana toimi [henkilö, joka oli samaan aikaan kaupungin teknisenä johtajana ja kuului uskonnolliseen liikkeeseen]… vaikuttaen tonttien saantiin. … (vuokratalon) myynti hoidettiin kaikessa hiljaisuudessa ns. pöydän alta, julkisessa markkinoinnissa asunnot eivät koskaan olleet. Kun asunnot oli myyty lähipiiriin, oli saman tein [yhdelle uskonveljellä ja hänen firmallaan] myynnissä ko. yhtiön esim. yksiöt jopa 15.000 euroa kalliimmalla hinnalla netissä. Ensiksikin tontin saannin edellytys oli vuokratalon rakentaminen, josta ei myytäisi kohteita ja toiseksi myynti hoidettiin tiskin alta hiljai-sesti ko. firman asiakkaille ilman julkista markkinointia lähipiiriin. Isännöinti oli myös [samalla firmalla]. Jotkut piirit vetivät välistä aika ison tilin…. Samanlaista kiinteistö- ja asuntokauppaa on tehty [useammassa kunnassa tuolla alueella]. [Uskonnollinen väki] on verkostoinut todella vahvasti ja käyttävät väkensä piirissä toimivien yritysten palveluja mieluummin kuin muiden jos mahdollista. …”

Seuraava kertomus tuo esille hyvä veli -verkostoihin liittyviä vaihtokauppaepä-lyksiä.

”Olin työpaikalla, jossa johtajani oli kunnallispolitiikassa mukana ns. ”kärki-ryhmässä”. En voinut uskoa silmiäni ja korviani, kun näin, miten hyvä veli järjestelmä toimi hienosti yli puoluerajojen. Olimme ammattiopetuspuolella ja työnkuvaani kuului työmaiden valvominen ja ohjeistaminen. En aluksi ymmärtänyt, että kaikki työmaat, jossa oppilaat olivat, olivatkin pomon sukulaisia, poliittisia tuttuja tai hyvä veli verkostoon kuuluvia henkilöitä. Työmaa saattoi kestää parikin vuotta ja huipentumana edellä mainitusta kohteesta esim. lasku-tettiin jokunen sata euroa, kun todellinen työnarvo olisi ollut jopa 200 000 euroa. Näitä työmaita oli parhaimmillaan 20 kpl yhtä aikaa. Vastapalveluina tuli matkoja kaukomaille (ei itselleni), edullisia asunto-osakkeita joissa oli hyvä tuotto, jne. Otin asian esille kokouksessa ja kerroin tämän olevan veronkiertoa … 2kk:n kuluttua sain lopputilin tuotannollista syistä.”

Monet kansalaisten kertomuksista koskivat julkisen sektorin kilpailutuksia ja hankintoja. Epäilyt kohdistuivat erityisesti hankinnoissa sovellettaviin kriteereihin ja siihen, miten kilpailutusmenettely viedään läpi.

”… Kilpailutuksessa käytetään yhden toimijan ominaisuuksia ehtokriteereinä, joten muut eivät ”pysty” tarjoamaan. Näin menee jokainen kilpailutettu julkinen hanke sinne minne se haluttiin menevän.”

Seuraavassa tapauksessa tuplaedustus antaa aihetta epäillä epätervettä verkostoa, jolla ohjataan työt kaverille.

”… kaupungilla on tekninen johtaja, joka suosii päätöksissään sellaisia henkilöitä, jotka äänestävät lautakunnissa tai muualla hänen toiveensa mukaan. Esim. kaupungin työntekijä kertoi, että tekninen johtaja valitsee erään rakennus/remonttifirman tarjoukset, koska firman johtaja on valvontalautakunnan puheenjohtaja ja tekninen johtaja on ko. lautakunnalle kuuluvia asioita esittelemässä ja tekee lausuntoja ja haluaa asioiden menevän tietyllä tavalla. Firman johtaja tietää mitä tarjota, että on halvin tarjous. Kun on rakentamisen aika, firmalta tulee ylimääräisiä laskuja, jotka muiden firmojen tarjouksissa oli laskettu jo hintaan ja on saattanut olla myös valitun firman tarjouksessa. Eli rakentaminen onkin paljon kalliimpaa kuin mitä muilla olisi ollut, mutta kaikki maksetaan.”

Piilokorruption anatomiaa

Vaikka piilokorruptiota on vaikea hahmottaa ja rajata, niin kansalaisten kertomukset osoittivat, ettei piilokorruptio ole ensisijaisesti lain rikkomuksia kuten lahjontaa tai korruptiorikoksia. Sen sijaan kansalaiset epäilevät esimerkiksi valta-aseman ja vaikutusvallan väärinkäyttöä eri toimialoilla.

”Kansalaisten vähättelyä, asiantuntija-aseman liiallista korostamista, käsiteltävien asioiden viivyttelyä, siirtelyä, salaamista ja piilottelua, jääviysongelmia, puutteita kilpailutuksessa”, luettelee Salminen.

Tämä koskee myös poliittisia puolueita, jotka kunnissa käyttävät esimerkiksi ylintä kaavoitusvaltaa. Poliittisissa virkanimityksissä näkyvä politisoituminen on eräänlainen kaksiteräinen miekka. Nimitettävä tulee riippuvaiseksi poliittisesta tahdosta. Poliittisesti nimitetty virkamies voi olla sitoutuneempi yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin kuin henkilö jolla ei ole tämän kaltaista kokemusta.

Professori Ari Salmisen mukaan korruptionvastainen työ on aiheellista ulottaa Suomessa myös piilokorruption vaikutusten ja seurauksien torjuntaan.

Monissa maissa on esimerkiksi otettu käyttöön kaikille avoin ilmoittamiskanava, jossa voi ilmoittaa ja paljastaa rikkeitä sekä kertoa korruptioepäilyksistä. Tärkeää tällaisessa niin sanotussa whistleblowing -kanavassa olisivat helppokäyttöisyys ja ilmoittajien suojeleminen kosto- ja vastatoimilta.

Piilokorruption anatomia Suomessa on osa Vaasan yliopiston hyvän hallinnon ja johtamisen etiikan tutkimusohjelmaa. Hanke on saanut rahoitusta Koneen säätiöltä.

Salminen Ari & Viinamäki Olli-Pekka (2017) Piilokorruptio Suomessa: Mitä kansalaiset kertovat? Vaasan yliopiston raportteja, 3.

Aiheesta on ilmestynyt myös Ari Salmisen tutkielma Rakenteellinen korruptio.

Rakentamisen ja kiinteistöpuolen korruptiota on käsitelty laajemmin allekirjoittaneen kirjoittamassa Rakentamisen mustassa kirjassa. Siinäkin rakenteellinen korruptio nousee suoranaista lahjontaa merkittävämmäksi ilmiöksi. Tietyissä poliittisissa piireissä on ollut ikään kuin sisäänrakennettuna ajatus suosia omia.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Suomalainen korruptio piiloutuu verkostoihin ja rakenteisiin – rakentajat sen tietävät”

  1. Rauhanyhdistyksen piirissä olevat pahimpia.

  2. Jep. Rakennusala on lestadiolainen.

  3. Keski-Pohjanmaa keskussairaalan saneeraus ja rakentaminen on lestadiolaisten hyppysissä. Sukulaiset ja lapset saavat urakoita, jopa suunnittelusta vastaava arkkitehtitoimiston nimi löytyy lestadiolaiseksi tiedettyjen firmojen listalta. Vasta ammattikoulusta valmistuneet veljekset perustaa heti firman ja saavat urakoita sairaalasta, kun isi on sairaalan rakennuspuolella töissä ja kuuluu tähän lessujen hyväveli-sakkiin. Nämä vasta ammattiin valmistuneet aiheuttivat purkutöissä vahinkoa, jota sitten kokeneempi firma kävi paikkaamassa. Laskun maksaa kuntalaiset, eikä näy missään kirjanpidossa, että mihin ja miksi urakka maksoikin enempi, mitä tarjouksen mukaan piti maksaa.

    Nyt saivat potilaskuljetuksetkin alueellamme haltuunsa. Kuten julkisesti olemme saaneet lukea, niin kaiken maailman tukiaiset on haalittu tavarankuljetusfirman logistiikkaohjelman muokkaamiseksi ihmisten kuljetuksiin ja tämä sitten todennäköisesti myydään kalliilla seuraavaksi koko pohjois-suomen potilaskuljetuksien hoitoon. Siksi tässäkin firmassa on johtajana pääministeri Sipilän veli Jouko Sipilä ja omistajina mm. Ahola Transport:in omistajat. Alunperinkin tarkoitus ottaa tässä sote-sekamelskassa nämä potilaskuljetukset lessujen haltuun koko pohjois-suomen alueella.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat