Uudistuva energiatodistusasetus on lausuntokierroksella

Ympäristöministeriö on lähettänyt uuden energiatodistusasetusluonnoksen lausuntokierrokselle.

Eko-Viikin alueella yhdeksän kiinteistöä on varustettu aurinkolämpöjärjestelmillä, joilla tuotetaan lämpöä veden lämmittämiseen sekä muutamassa kiinteistössä myös lattialämmitykseen. Aurinkokeräimistä saatava lämpö johdetaan lämpövaraajana toimivaan eristettyyn vesisäiliöön.

Asetusta päivitetään yhdenmukaiseksi ensi vuoden alussa voimaan tulevien lähes nollaenergiarakentamista koskevien määräysten kanssa. Lausunnot pitää antaa lokakuun 27. päivään mennessä.

Muutoksia ehdotetaan energiatodistusasetuksen terminologiaan, laskentasääntöihin ja rakennusten ryhmittelyyn energialuokituksissa. Myös energiatodistuslomaketta ja sen täyttöohjeita päivitetään.

Muutoksen taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, jonka vuoksi maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu. Ensi vuoden alusta lähtien uusien rakennusten pitää olla lähes nollaenergiarakennuksia. Se tarkoittaa sitä, että rakennusten energiatehokkuuden pitää olla mahdollisimman korkea ja niiden tarvitsema energia katetaan laajalti uudistuvalla energialla.

Uusien rakennusten energiatehokkuusasetus ja asetus energiamuotojen kertoimista vauhdittavat lähes nollaenergiarakentamista. Asetuksen ja kertoimien soveltamisen on tarkoitus alkaa ensi vuoden alusta. Uudistettavan energiatodistusasetuksen tarkoitus on varmistaa, että säännökset muodostavat yhdenmukaisen kokonaisuuden.

Kannustusta A-luokkaan

”Uudistuksella halutaan kannustaa määräystasoa energiatehokkaampaan rakentamiseen. Uusi rakennus voi saada energiatodistuksessa A-luokituksen aikaisempaa kustannustehokkaammin. Lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset täyttävä uusi rakennus sijoittuisi jatkossa B-luokkaan, aiemman C-luokan sijaan”, kertoo ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.

Uudessa asetuksessa on tarkoitus selventää edelleen energiatodistuksen ja uudisrakentamisen energiamääräysten eri rooleja. Energiatodistus luokittelee rakennusten energiatehokkuutta ja mahdollistaa vertailun eri rakennusten välillä, mutta ei osoita rakentamisen vaatimusten täyttämistä.

Lausunnoille lähtenyt ehdotus sisältää myös energiansäästösuositusten kohdistumisen laajamittaisiin ja muihin korjauksiin. Lisäys perustuu Euroopan komission kesällä 2016 Suomelle lähettämään viralliseen huomautukseen.

Muutos ei edellytä vanhojen todistusten uusimista.

Jos rakennuksella on jo voimassa oleva energiatodistus, mikään ei edellytä uuden todistuksen hankkimista myynti- tai vuokratilanteeseen ennen 10 vuotta voimassa olevan todistuksen vanhenemista. Taloyhtiöt ja rakennusten omistajat voisivat kuitenkin halutessaan hankkia uusien säännösten mukaan tehdyn todistuksen.

Nyt lausunnoille lähteneen energiatodistusasetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta. Parhaillaan eduskunta käsittelee energiatodistuslain muutosta, jonka nojalla asetus annettaisiin.

 

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Only in Finland. Kyllä me ollaan tolloja.

    Vastaa
  • Ennen kuin laki saatetaan eduskunnan käsittelyyn tulisi selvittää teorian ja käytännön erot. rakennuskustannusten nousulta ei voi välttyä, mutta niistä ei saa tulla ylipääsemättömiä ja elämiseen negatiivisesti vaikuttavia. Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa toisiaan, eli moni säännös nostaa rakennuskustannuksia, mutta ei alenna käyttökustannuksia.

    Vastaa
  • Esteettömyysmääräykset 1.1.2018 – YES! (Lähes) nollaenergiarakentamisen kannustaminen. YEESS!
    Keisarilla uudet vaatteet ja paperilla kaikki hyvin.

    Asioita voi varmasti tehdä aiempaa paremmin Suomen ilmastossakin. Mutta jos uuden rakentamisesta ja vanhan korjaamisesta tehdään liian vaikeaa, käy meidän asuntokannalle kuten autokannalle on käynyt: Uuteen vaihtaminen (ja lupamenettelyä vaativat toimet ylipäätään) jätetään tekemättä.

    Tällä tavallahan tavoitteisiin päästää.

    Vastaa
  • Lähes nollanenergiatalo on mahdottomuus. Ja sellainen vaatimus sulkee heti AR 2:n (”luhtitalo”) kokonaan rakentamisen ulkopuolelle; kapeahkon rungon vuoksi energiatehokkuus laskee. Ehkä jonkinlaisen kuution (leveärunkoisen) muotoisen 4-5 kerroksisen betonikerrostalon (erittäin tiivis rakenne) voisi epärehellinen LVI-suunnittelija saada laskelmilla näyttämään kelvolliselta; lisäenergia otettaisiin koko katon kokoisilla aurinkokeräimillä lämpimään veteen. Lämmöneristeiden paksuutta ei voi enää lisätä kastepisteen ja mm. sen vuoksi, että rakenteet eivät enää kuivu. Kuivuminen on pelkkää fysiikkaa. Kosteus kulkeutuu lämpimästä kylmään.

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Rakennusten aloitukset kuutioina romahtivat yli 55 milj.-m3:sta 35:een, kun ensimmäiset tiukennukset tulivat 10 v. sitten, Vuoden 2012 energiatodistuslakien jälkeen luvuissa on näihin päiviin saakka tullut tasaista laskua ja kaikki pohjat on alitettu. Määräystä on voitu kiertää korjausrakentamisella, ja se nousikin yli puoleen kaikesta rakentamisesta, tämä näkyy vanhojen asuntojen kysynnän vilkastumisena aina, kun määräyksiä on kiristetty. Miniasunnoissa määräykset on helppo täyttää.

    Pääkeinoksi valittu eristepaksuuksien lisäys on ollut kustannusvaikutuksiltaan erittäin huono tapa. Kaukolämmön osuus on kasvanut kasvihuonepäästöissä, mutta sähkö- ja öljylämmityksen osuus ei ole pienentynyt suurissa kaupungeissa. Energialaitokset ovat pyrkineet vesittämään kaikin keinoin parannusehdotusten taloudellisia vaikutuksia, joten niillä ei ole merkitystä muuten kuin kesäpäivän helteen torjunnassa heinäkuun 15. klo 15.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia