Blominmäen jätevedenpuhdistamo on ollut valtava louhintaurakka

Lemminkäinen Infra on ollut Espoon Blominmäen kallioon rakennettavan jätevedenpuhdistamon työmaalla louhinta- ja lujitusurakoitsijana. Nyt, kun urakka alkaa olla lähes valmis, työmaapäällikkö Pentti Nieminen kertoo louhintojen pullonkaulasta:

”Kiven irrottaminen ei ole ollut suurin ongelma, vaan sen pois kuljettaminen. Kiveä on ajettu kolmessa vuorossa pois 300 autokuormaa maanantaista lauantaihin. Autoja on ajanut tunnelista ulos puolentoista minuutin välein.”

Töitä on tehty kolmessa vuorossa ja räjäytykset tehtiin aina vuorojen vaihtuessa.

Korvaa Suomenojan puhdistamon

Espoon Blominmäkeen valmistuu vuonna 2021 Helsingin seudun ympäristöpalvelujen, HSY:n rakennuttamana uusi jätevedenpuhdistamo, joka huolehtii valmistuessaan jopa 400 000 asukkaan jätevesistä. Puhdistamossa käsitellään Espoon ja Kauniaisten jätevesien lisäksi Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan jätevedet. Puhdistamon maanalaisia tiloja voidaan tarvittaessa laajentaa jopa yli miljoonan asukkaan jätevesille.

Blominmäen laitos korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon, jonka puhdistuskapasiteetti ei enää riitä kasvaneen asukasmäärän ja tiukentuvien puhdistusvaatimuksien mukaiseen ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Jätevedenpuhdistamon prosessialtaat ja suurin osa muista toiminnoista sijoitetaan maan alle louhittaviin luoliin. Päivittäin uudessa laitoksessa pystytään puhdistamaan 150 000 kuutiota jätevettä. Laitoksen kokonaiskustannukset ovat noin 370 miljoonaa euroa, josta Lemminkäisen urakan osuus on noin 60 miljoonaa euroa.

Puhdistamon tavoitteena on puhdistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä. Puhdistustavoitteet ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset.

Tärkeimpinä suunnittelijoina hankkeessa ovat Sito, Ramboll ja Pöyry.

Lemminkäisen louhintaurakka on nyt loppusuoralla ja varsinaisen rakennusurakan tarjouskilpailu on käynnissä. Sekä Lemminkäinen että YIT ovat kolmen tarjoajan joukossa. Jo siitäkin syystä on voinut olla hyvä, että Lemminkäinen on tehnyt jonkin verran rakennustöiden alkua helpottaviakin louhintoja, kuten hätäpoistumisteitä tunneleihin.

Kokonaan valmis puhdistamon pitäisi olla valmis vuonna 2021.

Yksikköhintaurakassa 270 nimikettä

Lemminkäinen sai louhintaurakan urakkakilpailussa 2015. Louhinnoista pyydettiin tarjousta joko yhtenä tai kahtena urakkana.

”Yhdistimme urakat jo tarjousvaiheessa. Näin pystyimme poistamaan tarpeettomat urakkarajat ja suunnittelemaan työt sujuvimmalla tavalla, sekä saimme nopeutettua aikatauluja ja suoraviivaistettua prosesseja”, Nieminen perustelee ratkaisua.

Aluksi töitä tehtiin erikseen Mikkelänkallion ja Blominmäen suunnista, mutta tunnelit saatiin nopeasti yhteen.

Louhintaurakan toteutusmuotona on pääosin yksikköhintaurakka, jossa on  noin 270 hinnoiteltua yksikköä.

”Näin suuressa urakassa pitää laskentavaiheessa olla tarkkana, kun esimerkiksi yhden euroa virhe louhitun kuutiometrin yksikköhinnassa tarkoittaa lähes miljoonaa euroa”, Nieminen sanoo.

Toteutusmuoto näkyy hyvin työmaan organisaatiossa, sillä mukana on kolme projekti-insinööriä ja samoin kolme mittamiestä. Nieminen pitääkin yksikköhintaurakkaa työmaan kannalta varsin raskaana prosessina.

Lemminkäinen aloitti louhintaurakkansa syksyllä 2015 ja urakka-aikaa riittää helmikuu alkuun 2018. Nieminen kertoo, että alkuperäisestä valmistumisajasta pidetään kiinni, vaikka louhittavaa ja lujitustöitä on tullut jonkin verran lisää.

Urakka-aikana louhitaan lisäksi lisätyönä HSY:n tilaamia puhdistamon tulo- ja purkutunneleita Suomenojan suuntaan yhteensä noin kilometrin verran.

”Kirsikkana kakussa” neljä mädättämösäiliötä

Tuotantopäällikkö ja räjäytystyönjohtaja Ville Nupponen kertoo, että seitsemää prosessihallia sekä yhtä huoltokäytävähallia eli kahdeksaa yli 20 metrin levyistä, 20 metrin korkuista ja noin 300 metriä pitkää luolaa oli louhimassa parhaimmillaan seitsemän porausjumboa.

Porauskaaviot suunniteltiin Sandvikin kehittämällä ohjelmalla. Kahden vuoden aikana erilaisia porauskaavioita syntyi 700 kappaletta, kun louhittavaa määrää pyrittiin toleranssien puitteissa optimoimaan. Laskutus perustuu teoreettisiin profiileihin, joten liikaa ei kannata louhia.

Louhintojen ohella tehtiin myös kallion lujitustöitä. Pultituksista ja lujituksista ovat vastaneet virolaiset ammattilaiset, kuten kuulemma yleensäkin tällaisissa töissä on nykyisin tapana.

Ruiskubetonointeja tehdään yhteensä yli 30 hehtaaria ja 35 000 betonikuutiota ja lujituspultteja kiinnitetään noin 90 000 kappaletta, joista kesäkuun lopulla oli paikoillaan 76 000. Harjaterästä on käytetty pulttauksissa kilometrin verran päivässä.

”Kirsikkana kakussa” on ollut neljän sylinterimäisen mädättämön louhinta- ja betonirakennustyöt. Nuo pysylouhinnat olivat projektin kriittisin vaihe. Betonivalajat löytyivät Virosta, mutta ei suinkaan hinnan vaan erikoisosaamisen perusteella. Suomesta ei löytynyt osaamista tehdä kaltevat betonikannet ilman kansimuottia.

Nupponen kertoo, että 19 metrin läpimittaiset ja yli 20 metrin syvyiset lietesäiliöt louhittiin kuilulouhintaperiaatteella. Säiliöiden kansirakenne on varsin järeä, sillä kuhunkin kaasunpitävään ja –kestävään kartiokanteen on valettu noin 200 kuutiota betonia. Mädättämön tarkoituksena on tuottaa jätevedestä poistetusta lietteestä mädättämällä biokaasua, jota käytetään puhdistamolla lämmön ja sähkön tuotantoon laitoksen tarpeisiin.

Maanpäällisistä rakenteista näkyvin on 100 metrin korkuinen liukuvalettava poistoilmapiippu, joka vie puhdistamon hajut niin korkealle, ettei hajuhaittoja pitäisi päästä syntymään. Lemminkäisen urakkaan on kuulunut piipun perustuksien betonityöt. Järeään perustukseen on valettu betonia peräti yli 800 kuutiota.

Porausveden kierrätys säästää vettä

Uutta tällä työmaalla on toteutusmuodon ohella louhintojen aikainen porausveden kierrätysjärjestelmä, joka sisältää pumppaamon, saostuskaivot sekä sadan kuutiometrin varastosäiliön.

”Kierrätys on iso juttu veden kokonaiskäytön kannalta, sillä projektissa tarvitaan vettä yli 300 000 kuutiometriä. Entä jos kaikki tämä vesi pitäisi ostaa”, Nieminen kysyy?

Työturvallisuuteen suhtaudutaan Blominmäen louhintaurakassa tosissaan onhan työmaalla kolmessa vuorossa yhteensä 130 henkeä, joista 53 on Lemminkäisen omaa väkeä.

Ville Nupponen kertoo, että suurin osa Lemminkäisen työntekijöistä on kokeneita ammattilaisia. Kymmenen heistä oli jo Helsingin Viikin puhdistamoa louhimassa ja sen jälkeen Tampereen rantatunnelin paljon kehuja saaneella allianssityömaalla. Erona oli se, että louhittavaa oli 1,5-kertaa enemmän kuin Tampereella, tosin tärinöiden kanssa ei tarvinnut olla yhtä tarkkana, kun ei oltu kaupunkiympäristössä.

Pentti Nieminen taas kertoo, että työmaa voitti 2015 työsuojelupiirin kilpailun. MVR-mittausten yleisindeksin keskiarvo on hänen mukaansa 96-97, ja paras – AVI:n mittaama – mittauskerta on antanut tulokseksi täydet 100 prosenttia.

Lemminkäisen vahvuutena Blominmäen louhintaurakassa on ollut prosessin pitäminen hallinnassa huolimatta työläästä yksikköhintaurakasta. Jo laskentavaiheessa tehty päätös tarjota hanke yhtenä urakkana on osoittautunut oikeaksi, sillä tämä on auttanut aikataulun nopeuttamisessa ja työnsuunnittelussa.

Yksikköhintaurakan 270 nimikettä ovat teettäneet työmaan projekti-insinööreille tavallista enemmän työtä. ”Ei riitä, että työn saa tehtyä suunnitelmien mukaan ja aikataulussaan. Tämän lisäksi tarvitaan reaaliaikaista seurantaa niin, että jokainen nimike saadaan kirjattua oikein”, projekti-insinööri Jarkko Meriläinen tiivistää toteutusmuodon tuottaman lisätyön.

Lisäksi hän toteaa, että louhinnan mittatietojen dokumentointi on hänen mielestään ”ylivoimaisen hyvää”.

Raadin arvio

Raatio arvosti poikkeuksellisen mittavaa louhintatyötä, jossa vaativuutta toivat pysytykuilut ja moneen tasoon tehdyt tunnelit sekä paineita kestävät mädättömörakenteet.

Työporukka on kokenutta ja ammattitaitoista ja viihtyy selvästi työssään. Tunnelitöiden viehätyksestä kertoo ehkä jotain sekin, että jopa kauppatieteiden maisteri on hakeutunut projektinjohtotehtäviin.

Työmaa oli ylpeä siitä, että he eivät ole pelkästään louhimassa kalliota vaan huolehtimassa vesiensuojelusta. Vettä osattiin säästää työmaallakin.

Naapureita louhinnat ja kuljetukset luonnollisesti häiritsevät, mutta heidät oli otettu hyvin huomioon tiedottamisessa.

Kirjoittajat: Arto Rautiainen ja Seppo Mölsä (raadin työmaakäynnin ja arvion jälkeen)