Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusteollisuus moittii ministeriötä hidastelusta – Teppo Lehtinen sivaltaa takaisin YSE:llä

Rakennusteollisuuden Jani Kemppainen moitti ympäristöministeriötä rakentamismääräystyön hitaudesta. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen sivalsi takaisin ihmettelemällä, miksi rakennusala ei ole saanut YSE:ä kosteusongelmien osalta ajan tasalle 20 vuodessa. Samaan asiaan on puuttunut kansliapäällikkökin.

Rakennusteollisuuden Jani Kemppainen moitti ympäristöministeriötä rakentamismääräystyön hitaudesta. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen sivalsi takaisin ihmettelemällä, miksi rakennusala ei ole saanut YSE:ä kosteusongelmien osalta ajan tasalle 20 vuodessa. Samaan asiaan on puuttunut kansliapäällikkökin.
Kuuntele juttu

Asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus  4.10.2017:

”Ensi vuoden alussa rakentamismääräykset korvautuvat uusilla asetuksilla. Kymmenestä asetuksesta vasta yhden sisältö on vahvistunut. Kaikki muut ovat vielä auki. Siirtymäaikaa voi pahimmillaan olla ainoastaan yksi päivä. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Vuoden 2012 lopulla perustuslain muuttamisen yhteydessä ympäristöministeriölle annettiin viisi vuotta aikaa uusia kokonaisuudessaan rakentamismääräykset, koska määräystä ja ohjetta ei enää saa olla samassa viranomaisen dokumentissa. Tiekarttatyöskentelyllä ministeriössä pyrittiin hahmottamaan, miten asiassa edetään, jotta kiirettä ei tule ja asetukset saadaan hyvissä ajoin valmiiksi. RT ilmaisi huolensa aikataulusta ensimmäisen kerran kolmisen vuotta sitten, kun mitään ei oikein vielä näkynyt. Ministeriön virkamiesten mukaan hätää ei pitänyt olla.

Nyt, kun määräaikaan on jäljellä noin kolme kuukautta, on näkyviä tuloksia vielä vähän. Suunnittelijoiden ja työnjohdon pätevyydet sekä rakenteiden lujuusvaatimukset ovat olleet asetuksen turvin voimassa jo yli kaksi vuotta. Esteettömyysasetus on julkaistu, mutta ohje valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Muuten tekemistä riittää ja lista on pitkä: rakennusten paloturvallisuus, pienten savupiippujen paloturvallisuus, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet, rakennusten kosteustekninen toimivuus, rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, energiatehokkuus jne.

Parhaillaan työn alla on vielä yhdeksän eri asetusta, joiden on määrä tulla voimaan 1.1.2018. Asetusten lisäksi myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee muutoksia, joiden lopullista muotoa odotellaan ja jotka nekin astuvat voimaan käytännössä vuodenvaihteessa ilman siirtymäaikaa. Näiden lisäksi YM:n soveltava ohjeistus uupuu samalta määrältä asetuksia vielä pitkälle ensi vuoteen, mahdollisesti joistain jopa vuoden 2019 puolelle saakka.

Mikä meni vikaan?

Aikataulu on ollut tiedossa eikä yllätyksiä ole tullut, eli mikä on mennyt vikaan? Määräysten muutoksia valmistelevat virkamiehet ovat sinänsä tehneet kovan paineen alla parhaansa. Valtionhallinnon tehokkuusohjelma on purrut virkamiestyön määrään, mutta samaan aikaan ympäristöministeriössä on ollut laittaa lisämäärärahoja muuhun työhön. Ministeriön resurssien jakaminen ei ole osunut ihan kohdilleen, kun rakentamisen suunnitelmallisuuteen ja ennakoitavuuteen aivan keskeisesti vaikuttava uudistus on jäänyt oman onnensa nojaan.

Lausuntokierrokset keskeneräisten asetusten osalta on käyty kuluneen vuoden aikana. Osasta asetuksista ei ole edelleenkään tiedossa kuin lausuntovaiheen versiot. Vain esteettömyysasetuksesta tiedetään, millaisena se astuu voimaan. Tällä hetkellä ollaankin suuren ihmetyksen äärellä: Minkälaisia rakennuksia ensi vuonna saa rakentaa?

YM on tiedottanut, että suuria muutoksia nykykäytäntöihin ei ole tulossa. Olemme siis virkamiesten lupausten varassa, kunnes lopulliset asetukset näkevät päivänvalon. Rakentamisessa kuitenkin liikkuu isot rahat: kertarakennuttajan elämänsä suurimmasta investoinnista aina satojen miljoonien eurojen hankkeisiin, joita usein valmistellaan vuosia ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Kuka maksaa, jos ollaankin suunniteltu väärin eikä tulevat asetusvaatimukset täyty?

Tämän johdosta olen suositellut, että mikäli rakennusluvan hakeminen on suunnitteilla vuodenvaihteen ympärillä, kannattaa se jättää vielä tämän vuoden puolella ja sillä tavoin poistaa tulevista asetuksista aiheutuvat riskit. Rakennuslupahakemusta kun voi täydentää jälkeenpäin. En usko rakennusvalvontojenkaan tätä kauheasti vastustavan, heillä kun tulee olemaan samat haasteet asetusten tulkitsemisessa soveltavien ohjeiden puuttuessa.”

Lehtisen nosti esiin viiveet YSE:n uudistamisessa

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen vastasi 5.10. Kemppaiselle seuraavasti:

”Rakentamisen teknisiä vaatimuksia koskeva kokonaisuudistus on loppusuoralla ja tulee käyt­töön vuoden 2018 alussa. Uudistus vähentää ja selkeyttää sääntelyä. Sovelta­misen yhtenäi­syyteen ja soveltamisen ennakoitavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Yksittäisiä vaatimuksia on vähennetty puo­leen aiempaan verrattuna. Tämä on tehty rakentamisen laatua koskevaa vaatimus­tasoa heikentämättä.

Asetustasolla ei ole ohjeita. Vaatimukset erot­tuvat näin aiempaa selkeämmin muista suosituksista. Asetuksille on laadittu perus­te­­lu­muistiot, jotka tukevat soveltamista ja auttavat ymmärtämään vaatimuksia.

Kor­jaus­­­raken­taminen, jota aiemmin asetuksissa ei ole käsitelty, on nyt mukana. Tämä sel­keyt­tää ja helpottaa vaatimusten sovelta­mis­ta.

Asetukset ottavat huomioon myös yhteis­eurooppalaisen rakennus­tuot­teiden sisä­mark­kinat ja ovat yhteensopivia EU:n sisä­markkinalainsäädännön kanssa.

Ministeriö julkaisee jatkossakin Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, eduskunnan mietinnön edellyttämällä tavalla. Kokoelma on jatkossa tietopankki, johon koo­taan myös ympäristöministeriön rakenta­mis­ta koskevia suosituksia. Esimerkiksi kanta­vien rakenteiden suunnittelua varten on annet­tu suositukset niitä tilanteita varten, joissa suunnitteluun käytetään yhteiseuroop­pa­laisia suunnittelustandardeja. Tämä hel­pottaa suomalaista toimintaa yhdentyvillä eurooppalaisilla rakentamisen markkinoilla sekä edistää rakennusalan vientiä.

Kaikista asetusesityksistä on jo nyt saatavissa EU:n sisämarkkinoita varten tehdyt niin sanotut notifikaatioversiot, jotka on useim­missa tapauksissa käännetty kaikille EU-kielille. Näistä on saatu myös muiden maiden kommentteja. Notifikaatiota ovat edeltäneet laajat kuule­miset, lausuntokier­rokset sekä lausuntojen käsittely.

Rakentamisen toimiala on osallistunut tii­viisti valmisteluun viiden vuo­den ajan, ja lausun­toja eri asetus­luon­nok­siin on saatu kiitettä­västi. Tämä on mahdollistanut myös uusien asetusten määrittämään rakentamisen laadun vähimmäistasoon varautumisen. Paraikaa on käynnissä kuntien rakennus­tarkastajien koulutus asiassa.

Säädösten nykyaikaistuminen vuonna 2018 herättää kysymyksen kestävän ja hyvän ra­ken­tamisen laadun varmistamisesta myös yksityisen sopimisen puolella. Käytössä ole­vat rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 98) täyttävät pian 20 vuotta – muuttu­mattomina.

YSE ei ota kantaa kosteusasioihin

Vuonna 2013 ympäristöministeriö esitti rakennusteollisuudelle, voitaisiinko varsin ajankohtaista raken­tamisen kosteuden­hallintaa sisällyttää yksi­tyisen sopimisen piiriin YSEssä. Viiden vuo­den jälkeen YSE ei ota asiaan vieläkään sel­keästi kantaa.

Rakentajien velvollisuuksia ja vastuu­kysymyksiä onkin syytä pohtia osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonai­suudistusta, jonka valmistelu on aloitettu.

Odotan myös mielenkiinnolla, mitä vastauksia rakennusteollisuus antaa viimeaikaisiin betonirakentamisen laatuongelmiin, joita koskeva selvitys julkaistaan ensi kuussa.”

Taustaa: Rakennusvalvonnatkin ovat ihmetelleet miten asetuksia tulkitaan ilman ohjeita.

Toinen kysymys eli YSE:n uusimistarve on puolestaan lähes ikuisuusaihe eikä edes ministeriön kansliapäällikön huoli ole saanut alaa toimimaan.

Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja koskeva erimielisyys on jatkunut pitkään, sillä rakentajat pelkäävät, että kilpailuvirasto puuttuu koko järjestelmään, jos sitä ryhdytään korjaamaan edes joltakin osin, esimerkiksi vastuiden osalta. Siksi kissaa ei ole haluttu nostaa pöydälle.

Kosteusongelmien kannalta nykyiset vastuuajat voivat olla lyhyet ja näyttövelvoite esimerkiksi kymmenvuotisvastuissa on tilaajalla. Ruotsissa riittää, että virhe on olennainen.

YSE:ssä on useita kohtia, jotka voivat olla kilpailun kannalta ongelmallisia. Siksi ala on tyytynyt 20 vuotta vanhoihin ehtoihin ja tehnyt sopimuksiin tarvittaessa tapauskohtaisia virityksiä.  Esimerkiksi allianssiurakoissa YSE:ä ei noudateta ollenkaan.

Lehtinen on huolissaan erityisesti kosteusasioiden vastuukysymyksistä. Tuo kiista koskee myös konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja. Konsultin vastuita esimerkiksi kosteusturvallisuuden varmistamiseksi on saatettu nostaa yleisistä ehdoista poiketen yli konsulttipalkkion.

”Kosteus- ja sääolosuhteiden hallinnasta YSE vaikenee”, kirjoitti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka vuonna 2014:

”Vastuunjakoa koskevat ehdot ovat olennainen osa sopimusehtoja. Suorituksen yleinen takuuaika on kaksi vuotta. Tämän jälkeen todistustaakka kääntyy tilaajalle. Tästäkin vastuusta urakoitsija on vapaa, kun kymmenen vuotta on kulunut rakennuskohteen vastaanottamisesta.

Monet rakennuksen puutteet voivat ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua. Kaksi vuotta on tähän nähden lyhyt aika.”

Asianajaja Juha Ryynänen  (oikaisu nimen osalta 24.11.) on Rakennuslehdelle kirjoittamissaan kolumneissaan ruotinut sekä YSE:n että KSE:n ongelmia. YSE:n vanhentuneisuuteen on puuttunut myös asianajaja Aaro Liuksiala.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus moittii ministeriötä hidastelusta – Teppo Lehtinen sivaltaa takaisin YSE:llä”

  1. Ei ihme, että rakennusala kärsii tuottavuus-, talous- ja sisäilmaongelmista, kun sitä näytetään hallinnoivan tyyliin ”mä en oo hyvissä ajoin saanu aikaan, mut ei se mitään, kun muutkaan ei oo hyvissä ajoin saanu aikaan”.

    1. Eipä ne ongelmat ratkea silläkään, että haukkuu naapurin hitautta, jos itse seisoo paikallaan.

  2. Ei noita voi oikein rinnastaa, kun toinen on velvoittava, ja toisella voi pyyhkiä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat