Kiinteistöt Korjausrakentaminen Rakentaminen Uutiset Rakennuslehti Ei kommentteja

Asiantuntija: Tukholman suurpalo on mahdollinen Suomessakin

Asiantuntijan mukaan Tukholman ydinkeskustassa tapahtunut arvokiinteistön suurpalo on mahdollinen Suomessakin.

Julkisivusaneerauksessa oleva kerrostalo on huputettu. Kuva: Safetum

Tukholmassa tiistaina 7. marraskuuta alkanut suurpalo riehui vuonna 1897 rakennetussa arvokiinteistössä. Rakennuksessa oli toimistotiloja ja muutama asunto.

Tukholman pelastuslaitoksen Tony Frankin mukaan kohteessa oli menossa täysi peruskorjausremontti ja palo-osastointeja oli purettu. Rakennuksessa ei ollut palo-osastointeja, joita normaalisti tämäntyyppisissä rakennuksissa pitäisi olla. Tuli pääsi leviämään nopeasti.

”Kyllä Tukholman suurpalo on ollut asiantuntijoidemme kesken aktiivisessa käsittelyssä. Olemme kiinnittäneet Tukholman palossa erityisesti huomiota rakennuksen avoimiin palokatkoihin ja palo-osastointeihin sekä olemme pohtineet rakennuksen ympärillä olleen huputuksen vaikutusta tulipalon kehittymiseen, Safetumin toimitusjohtaja kertoo Tuomas Jurvelin kertoo.

Safetum on erikoistunut yrityksien työturvallisuuteen ja kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen.

Romahdusvaara

Tukholman rakennuspaloa on ollut sammuttamassa yli 60 palomiestä. Sammutustöiden aikana rakennuksessa oli romahdusvaara.

Tulipalo syttyi aivan Stureplanin lähistöllä sijaitsevassa rakennuksessa noin kello kuusi tiistaiaamuna Suomen aikaa. Rakennus tuhoutui palossa lähes täysin.

Ruotsalaisen Expressen lehden valokuvaajan Max Marklundin mukaan tulipalon liekit löivät korkealle taivaalle ja koko julkisivun peittäneet rakennustelineet olivat ilmiliekeissä ylhäältä katutasoon asti.

”Asiantuntijat ovat huolissaan peruskorjaushankkeiden aiheuttamista paloturvallisuusriskeistä, etenkin kun linja- ja julkisivusaneerauksien aikana asuinkerrostaloissa usein asutaan saman aikaisesti. Peruskorjaushankkeissa paloturvallisuusriskit ovat usein suuremmat kuin uudisrakentamisessa. Ei riitä, että huolehditaan ainoastaan työmaan työntekijöiden turvallisuudesta, vaan varautumisessa tulee huomioida myös kiinteistössä asuvien ja naapurikiinteistöjen turvallisuus”, Jurvelin huomauttaa.

Huolellisuutta palo-osastointeihin

Turvallisuusriskejä aiheuttavat esimerkiksi tulityöt, rakennuksen palo-osastointeihin tehtävät aukot ja rakenteiden avaaminen, jotka heikentävät palo-osastoivuutta mahdollistaen palotilanteessa palon oletettua nopeamman leviämisen.

Tukholman palo on viranomaistietojen mukaan päässyt leviämään avoimien palo-osastointien kautta. Usein myös rakennuksissa olevat palonilmaisulaitteet kytketään pois päältä peruskorjauksen ajaksi.

”Rakennuksen palo-osastoinnit ja palo-ovet tulee pitää kunnossa koko peruskorjauksen ajan. Tämä vaatii usein tehtyjen aukkojen ja reikien väliaikaista palo-osastointia tai tilapäisten lisäosastointien rakentamista”, Jurvelin huomauttaa.

Myös Suomessa kerrostalojen julkisivusaneerauksien tai ullakkorakentamisen yhteydessä rakennuksen ympärille rakennetaan usein rakennustelineet, joiden päälle kiinnitetään suojahuputus. Tukholmassa rakennuksen ympärillä ollut suojahuppu paloi kokonaan. Sen vaikutuksesta paloon ei ole vielä arvioita, mutta palon tutkinnassa asia nousee todennäköisesti esille.

Jurvelinin mukaan suojahuputus voi muuttaa rakennuksen tavanomaisia poistumis- ja kulkureittejä sekä vaikeuttaa palotilanteessa sammutus- ja pelastustöitä. Lisäksi suojahuputus voi kiihdyttää ja levittää paloa, sillä se toimii tulipalossa savuhormin tavoin. Tämän vuoksi rakennuksen paloturvallisuus ja viestintä paloturvallisuusmuutoksista korostuvat korjaushankkeen aikana.

Huolimattomuus lisää riskiä

Jurvelinin mukaan Suomessa peruskorjaushankkeiden toteuttajat ovat tunnistaneet riskit, mutta kiire, huolimattomuus ja inhimilliset erehdykset ovat haaste riskienhallinnassa.

Lisäksi asuinrakennusten omatoiminen varautuminen on paloturvallisuuden vuositilastojen mukaan heikolla tasolla.

”Kyllä meillä Suomessa ajatellaan, että viranomainen valvoo ja vahinkotilanteessa vakuutus korvaa. Laki vaatii, että kiinteistössä varaudutaan omatoimisesti vaaroihin. Ei riitä, että laaditaan kiinteistöön pelastussuunnitelma ja konkreettiset turvallisuutta edistävät toimenpiteet kuitataan sillä hoidetuksi”, Jurvelin muistuttaa.

Lain velvoittamaa omatoimista varautumista ei saa kuitata hoidetuksi pelastussuunnitelmadokumentilla jättäen kuitenkin samalla toteuttamatta konkreettiset turvallisuustoimenpiteet.

Peruskorjauksen alla olevien rakennuksien pienemmät tulipalot eivät ole Jurvelinin mukaan poikkeuksellisia Suomessa.

”Ikävä kyllä, vastaavan suurpalon mahdollisuutta Suomessa ei voi sulkea pois. Riski on olemassa”, Jurvelin päättää.

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia