Rakentaminen Auri Häkkinen 8 kommenttia

Betonikohu jatkuu käräjillä – Lemminkäinen vaatii Rudukselta 20 miljoonaa euroa

P-luvun valmisbetoniin eräillä työmailla liittyviin lujuuskato-ongelmiin haetaan nyt ratkaisua käräjäoikeudesta.

Korvausvaatimus koskee Turun T3-sairaalan työmaan valmisbetonitoimituksia. Kuva: Sami Kilpiö / HS

Lemminkäinen Infra 0y vaatii Rudus oy:ltä vahingonkorvausta enintään 20 miljoonaa euroa valmisbetonin virheellisyyden johdosta aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-rakennuksen kansirakennehankkeessa.

Lemminkäisen Helsingin käräjäoikeudelle tekemän vahingonkorvausvaateen suuruus koostuu välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Mukana summassa ovat myös tilaajan korvausvaatimukset kantajalle.

Lemminkäinen katsoo hakemuksessaan, että Rudus ei voi välillisten korvausten osalta vedota hankinnassa noudatettavien Ryht 2000-ehtojen vastuurajoitukseen, jonka mukaan vastuu välillisten vahinkojen osalta rajoittuisi betonitoimitusten hintaan, koska ”Rudus on menetellyt törkeän huolimattomasti.”

Lemminkäinen vaatii käräjäoikeutta myös vahvistamaan, että Ruduksen Lemminkäiselle sairaalahankkeeseen 22.7–24.10.2016 toimittama valmisbetoni on ollut laadultaan virheellistä. Lisäksi Lemminkäinen esittää Rudukselle editiovaatimuksen eli asiakirjojen esittämisvelvollisuuden.

Rakennuttajana ja tilaajana hankkeessa on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. T3-sairaala rakennetaan radan ja Helsinkiin johtavan moottoritien päälle, kansirakenteen varaan.

Turun sairaalatyömaan P-luvun valmisbetonin lujuuskato-ongelmat tulivat esille syksyllä 2016.

Lemminkäinen on hankkeessa projektinjohtourakoitsija, joka on tilannut valmisbetonin Rudukselta rakennuttajan hyväksymänä.

Rudus kiistää kaikki vaatimukset

Rudus ei halua kommentoida asiaa käräjäoikeuden käsiteltävänä olevaa asiaa.

”Selvyyden vuoksi todettakoon, että Rudus kiistää Lemminkäisen vaatimukset ja annamme oman vastineemme joulukuun aikana”, Rudus oy:n toimitusjohtaja Mikael Fjäder sanoo.

Rudus on saanut vastauksensa antamiseen lisäaikaa 20.12. asti.

Yhtiö on lujuusongelmien esiintulosta lähtien kiistänyt vastuunsa asiasta ja ilmoittanut, että betoni on täyttänyt asetetut laatuvaatimukset. Joulukuun lopussa 2016 Rudus kertoi kirjeessään: ”Syy ongelmiin on löydettävissä muista, Ruduksen vastuun ulkopuolisista tekijöistä”.

Lemminkäinen: virheellistä betonia

Lemminkäisen pääperustelu vaatimuksilleen on, että Ruduksen Lemminkäiselle toimittama valmisbetoni on ollut laadultaan virheellistä.

Valmisbetonista rakennuskohteessa valetut antura- ja seinärakenteet on jouduttu lujuuskadon vuoksi pääosin purkamaan ja puretut rakenteet rakennetaan uudelleen. Purku- ja uudelleenrakennustöistä aiheutuu Lemminkäisen mukaan merkittäviä kustannuksia ja rakennushankkeen toteuttaminen viivästyy betonin virheellisyyden vuoksi noin kymmenellä kuukaudella.

”Betonin virheellisyys on ollut seurausta Ruduksen virheistä ja laiminlyönneistä betonin valmistuksessa ja laadunvalvonnassa”, Lemminkäinen perustelee haastehakemuksessaan.

Lemminkäinen oli tilannut Rudukselta valmisbetonin toimitukseen liittyvän, erikseen hinnoitellun laadunvalvontapalvelun.

Rudus toimitti heinä–lokakuun 2016 aikana työmaalle noin 2 500 kuutiometriä betonia Turussa sijaitsevalta kahdelta betonitehtaaltaan. Valut keskeytettiin lokakuun 2016 lopussa.

Perustelut perustuvat tutkimustuloksiin

Lemminkäisen marssittaa hakemuksensa perusteluiksi kosolti hankkeessa tehtyjen tutkimusten tuloksia.

Tutkimukset ovat käsittäneet puristuslujuustutkimuksia, huokosjakotutkimuksia, ohuthienanalyysejä, petrografisen tutkimuksen, vertailulujuuslaskelmia. Tutkimustuloksista on pyydetty myös asiantuntijalausunnot.

”Syyskuun ja joulukuun 2016 välisenä aikana suoritetut tutkimukset osoittavat, että Ruduksen T3-hankkeeseen toimittama valmisbetoni C35/45 ei ole täyttänyt lujuusvaatimuksia, vaan se on ollut olennaisesti tätä heikompaa. Tutkimukset osoittavat myös, että betonin tiheys on ollut huomattavan alhainen ja että se sisältää liikaa ilmaa, mitkä seikat korreloivat betonin heikon lujuuden kanssa.”

Niukoiksi viritettyjä reseptejä

Lemminkäinen jatkaa virheiden syiden luetteloa: ”Rudus oli virittänyt reseptinsä jo lähtökohtaisesti hyvin niukoiksi niin, ettei varmuuskerrointa suunnittelulujuuden ja resepteissä asetetun tavoitelujuuden välille jäänyt kuin 4 MPa.”

Haastehakemuksessa kerrotaan, että Ruduksen betonitehtaan annosraporttien mukaan tehtaan annosteluohjelmaan syötetyt tiedot eivät vastaa tehollisen veden osalta suhteitustietoja, vaan niissä on huomattavia poikkeamia. Rakennuskohteeseen toimitetussa betonissa on Lemminkäisen mukaan ollut siten resepteihin nähden aivan liikaa vettä ja vesi-sideainesuhde on sen vuoksi ylittänyt selvästi betoninormien mukaiset rajat.

Lemmikäisen tietojen mukaan Ruduksen betonissa lisäaineena käyttämän huokostimen määrä betonimassassa on ollut 3,5-kertainen lisäaineen valmistajan ilmoittamaan suositusmäärään verrattuna.

Kantajan mukaan huokosanalyysitutkimukset osoittavat, että betonissa on ollut tai siihen on kehittynyt liikaa ilmaa. Myös ilmamäärän vaihtelu betonissa on ollut varsin suurta.

Lemminkäinen sivuaa hakemuksessaan ohimennen omaa epäonnistunutta betonivaluaan työmaalla. Lujuuskato-ongelmien selvittely alkoi sen johdosta. Samalla päätettiin tutkia, oliko onnistuneissa valuissa lujuuskato-ongelmia.

Keskustelu artikkelista: 8 kommenttia

  • Norsut tanssii, juristit hykertelevät a) käsiään ja b) lompakkoaan.

    Vastaa
  • Kyllä kannattaa ottaa eri hintaan Ruduksen ”laadunvalvontapalvelu”!

    Vastaa
  • Hyvä että Lemminkäisen virheet tuodaan julkisuuteen.

    Vastaa
  • Ilmamäärämittaus työmaalla on kyllä minun havaintojeni mukaan betoniaseman laborantin tekemänä yhtä luotettavaa kuin lottorivin ennustaminen. Mutta antaa Rakennuttajan, pääurakoitsijan ja betonitoimittajan riidellä keskenään. Me tavalliset tienkäyttäjät sillä aikaa jonotetaan työmaan kohdalla ylimääräinen vuosi kaksikaistaiseksi kavennetun tien takia, vaikka urakan tarjouspyynnössä oli vaatimuksena säilyttää tie 4-kaistaisena.

    Vastaa
  • Jussi Mattila

    Kenenkä tekemänä mittaus on sitten tarkempi?

    Vastaa
  • Tässä puhutaan kuitenkin vain promillen osista Suomessa toimitetun betonin vuotuisesta määrästä. Työmaan toimintaa ei kukaan kunnolla valvo, lahden takaiset duunarit valaa betonia kun mestarit istuu kopissa, eikä työmailla ymmärretä betonista, tärytyksestä, nousunopeuksista, jälkihoidosta, kuivumisajoista jne usein paljoakaan. Betonitehtaat ovat osapuoli, joka on sentään Inspectan jatkuvan tarkastuksen alla. Onko työmailla esittää vastaavaa kolmannen osapuolen laadunvalvontaa?

    Vastaa
  • En epäile kummankaan osapuolen lakimiesten pätevyyttä hoitaa ko. asiaa päämiehensä kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin pieni mahdollisuus, että tässä keskitytään nyt liiaksi betonirakentamisen ja -valmistuksen teknisten normien ja määräysten detaljeihin. Ja totta, kyllähän ne aikanaan ovat varmaankin oikeuden päätöksessä mukana, ehkä pääosassa, ehkä ei. Mutta, ainakin betonimassan tilaajan kannattaa ryhtyä tutkimaan tässä tapauksessa kauppalakia jos eivät vielä tutki. Tulkintani tueksi liitän seuraavan lauseen: ”Lemminkäinen oli tilannut Rudukselta valmisbetonin toimitukseen liittyvän, erikseen hinnoitellun laadunvalvontapalvelun.”
    Olen vain niiden tietojen varassa joita eri mediat tästä asiasta ovat julkaisseet. Mitään yksityiskohtaisempaa tietoa minulla ei ole.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia