Rakennustuote Rakennuslehti Yksi kommentti

RT jouduttaa betoniongelman selvittämistä – riippumaton selvitysmies aloittaa työn heti

Rakennusteollisuus RT on kutsunut riippumattoman selvitysmiehen, jotta betonirakenteissa ilmenneet lujuuspoikkeamat saadaan ratkaistuksi mahdollisimman nopeasti.

Tapani Mäkikyrö selvittää betonin lujuusongelmia riippumattomana selvitysmiehenä.

Selvitysmiehen tehtävänä on muodostaa tilanteesta kokonaiskuva kartoittamalla kattavasti ongelmat sekä niihin johtaneet syyt. Lisäksi hän tekee suositukset toimista, joilla vastaavat puutteet kyetään välttämään jatkossa. Yksittäisiin kohteisiin selvitysmies ei ota kantaa.

Selvitysmies on Oulun kaupungin rakennusvalvonnan entinen johtaja, diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö. Hänellä on aiemmin toiminut  muun muassa ympäristöministeriön asettamana rakenteellisen turvallisuuden selvitysmiehenä.

”Tavoitteena on saada työ maaliin kesälomiin mennessä. Jos tehtävä osoittautuu odotettua monimutkaisemmaksi, työssä edetään väliraportin kautta ennen kesälomia”, Mäkikyrö kertoo. Hän aloittaa tehtävänsä heti.

Toimijoiden omat selvitykset irrallisia

Betonirakentamisen ongelmien selvittely on edennyt hitaammin kuin ala toivoo. ”Asian verkkaiseen etenemiseen lienee merkittävänä syynä se, että eri toimijat ovat kukin tehneet asiasta omia selvityksiään ilman laajempaa yhteistä koordinaatiota. Selvitykset ovat jääneet irrallisiksi, eikä sirpaleista informaatiota ole kyetty kokoamaan tehokkaasti yhteen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti arvioi.

Päätöksestä selvitysmiehen kutsumiseksi RT on Pipatin mukaan käynyt keskusteluja hyvässä yhteisymmärryksessä alan markkinavalvojana toimivan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sekä ympäristöministeriön ja Liikenneviraston kanssa.

Avoin yhteistyöryhmä tueksi

Selvitysmies-toimeksiannon lisäksi Rakennusteollisuus RT haluaa tukea asian selvittämistä kutsumalla koolle avoimen yhteistyöryhmän. Tarkoituksena on tehostaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ja siten parantaa tekeillä olevien ja tulevien selvitysten koordinaatiota ja nopeuttaa tiedonkulkua. Ryhmä mahdollistaa myös entistä paremmin yhteisen näkemyksen hakemisen mahdollisiin muutostarpeisiin esimerkiksi rakentamisen valvonnassa ja ohjeistuksissa.

”Yhteistyöryhmän ytimen muodostaisivat Tukesin, ympäristöministeriön ja Liikenneviraston sekä Rakennustarkastusyhdistyksen edustajat. Lisäksi ryhmään toivotaan mukaan RT:n lisäksi ainakin RAKLIn, SKOLin ja Aalto-yliopiston edustajat. Kaikki osapuolet ovat tervetulleita omalla panoksellaan mukaan”, toimitusjohtaja Pipatti korostaa.

Loppuvuonna 2016 laajemmin esille nousseet betonirakentamisen lujuuteen liittyvät kysymykset ovat käynnistäneet lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Ne ovat tuottaneet ongelmien syntyyn vaikuttaneista tekijöistä tietoa, jota käytetään myös selvitysmiehen työssä ja yhteistyöryhmässä hyväksi.

”Selvitysten pohjalta voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että ongelmien taustalta ei näyttäisi olevan löydettävissä mitään yhtä tai yksinkertaista syytä. Sen sijaan taustalla vaikuttaa olevan suurempi joukko erilaisia materiaaleihin ja prosesseihin läpi rakentamisen ketjun liittyviä tekijöitä”, kertoo Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Seppo Mölsä

    Näin digiaikana tuntuu ihmeelliseltä, että tämän mittaluokan ongelmaa lähdetään selvittämään porauksin ja koekappalein. Luulisi, että olisi aika simppeli homma mitata betonirakenteen ilmapitoisuus sähköisin menetelmin. Esimerkiksi Roadscanners mittaa jo liikkuvasta autosta asfalttirakenteen huokosia. Tuota menetelmää hieman tarkentamalla ja kalibroimalla sama onnistuisi myös sillan kannen betonirakenteiden osalta. Ainakin Japanissa käytetään siltaongelmien ratkaisemiseen tuota rovaniemeläisyhtiön tekniikkaa ja jenkeissäkn siitä ollaan kiinnostuneita. Ongelmat toki ovat erit kuin nyt Suomessa, mutta periaate on sama eli sähköisin menetelmin haetaan heikkouskohtia, kuten onkaloita ja vettä.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia