Talous Kiinteistöt Projektit Rakentaminen Työelämä Uutiset Mikko Kortelainen 9 kommenttia

Virolainen pääurakoitsija ravistelee Joensuun rakennusmarkkinoita – opiskelijatalon rakennuttaja tyytyväinen

SLD Invest OÜ on napannut kymmenesosan Joensuun pääurakkamarkinasta.

Joensuun Ellin rakennuttajapäällikkö Vesa Vapanen (vas.) ja SLD Investin projektipäällikkö Isto Arvelainen. Kuva: Visuaalinen veistintätoimisto Salama

Virolainen pääurakoitsija on jo sinänsä uutta Joensuussa, mutta SLD Invest OÜ on tehnyt tulonsa markkinoille poikkeuksellisen näyttävästi. Yhtiö on voittanut julkisten hankintojen kilpailutuksessa kaksi Joensuun Ellin asuntokohdetta.

Urakoiden yhteisarvo on 23 miljoonaa euroa, joka vastaa yli kymmentä prosenttia kaupungin pääurakoinnin markkinasta.

Joensuun Elli on kaupungin kokonaan omistama vuokrataloyhtiö. Kilpailijoita virolaisen urakoitsijan toiminta epäilyttää. Myös rakennuttajaa on arvosteltu, vaikka hintaan pohjautuva kilpailumenettely on selkeä.

”Olen joutunut selvittämään luottamushenkilöille kilpailuttamistamme ja sitä, miksi paikallisia yrityksiä ei valita rakentamaan kohteitamme. Hankintalain mukaan näin suuret hankinnat on kilpailutettava EU-laajuisina”, Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen kertoo.

”Se ei ole missään tapauksessa huonoin rakennusliike Joensuussa, se pärjää laadullisesti”, hän lisää.

Projektia vetää kokenut suomalainen rakentaja

Suvikujan kohteeseen tulee 157 asuntoa. Talojen piti valmistua lokakuun loppuun mennessä, mutta toinen talo myöhästyy kuukaudella.

Ojalainen ei laita myöhästymistä ulkomaisen rakentajan piikkiin, sillä aikataulu oli erittäin tiukka. Rakentamisaikaa oli vuosi, ja kiireen syy on, että opettajankoulutus siirtyy syksyllä 2018 Savonlinnasta Joensuuhun.

Niskakadun hanke on vasta perustamisvaiheessa. Siihen tulee 95 opiskelija-asuntoa ja pysäköintihalli kaupungin yhtiölle.

SLD Investin palveluksessa oleva projektipäällikkö Isto Arvelainen esittelee Suvikadun viimeistelyvaiheessa olevaa työmaata. Juuri hänen kontakteillaan virolaisyritys tuli Joensuuhun.

Vaikka Arvelainen on rakentanut myös Joensuussa, hän on tehnyt 24 vuotta työurastaan Venäjällä. ”Lähes kaikki suomalaiset rakentajat tuli kierrettyä Venäjällä”, hän kertoo.

”Virolainen yritys lähti tarjoamaan Joensuussa yhtä kohdetta, mutta tänne se jäi. Minä olen vain renki yrityksessä, omistusta minulla ei siinä ole”, Arvelainen sanoo.

Myös suomalaisten pk-yritysten laajeneminen uusille paikkakunnille tapahtuu usein samaan tapaan, kokeneeseen vetäjään nojautuen.

Joensuun Ellin rakennuttajapäällikkö Vesa Vapanen ihmettelee virolaisen urakoitsijan aiheuttamaa kritiikkiä.

”Onhan tänne tullut suomalaisiakin kilpailijoita. Eivätkä Skanska, NCC tai Peab ole suomalaisia, miksi puhutaan vain yhdestä virolaisesta firmasta. Uusi kilpailija vähän ravistelee paikallisia kuvioita”, Vapanen sanoo.

”Samalla tavalla suomalaiset yritykset kilpailevat töistä muualla Euroopassa. Osalla on hieman kateissa käsitys hankintalaista”, Vapanen sanoo.

Paljon hankintoja maakunnasta

Toimitusjohtaja Ojalainen yllättyi positiivisesti siitä, miten paljon hankintoja ja aliurakoitsijoita virolaisyritys haki maakunnasta.

”Se oli minulle yllätys. Ajattelimme, että kaikki materiaalit tulevat Virosta. Virolaisyrityksen toiminnassa on iso ero myös Suomessa toimiviin valtakunnallisiin rakennusliikkeisiin verrattuna. Niillä on valtakunnallisia sopimuksia tavarantoimittajista, joten ne tekevät vähemmän hankintoja maakunnasta”, Ojanen sanoo.

Arvelaisen mukaan SLD Invest on pyrkinyt käyttämään paikallisia aliurakoitsijoita ja tavarantoimittajia.

”Olemme tuoneet muualta tavaraa hyvin vähän, tuontikustannukset ovat isot”, Arvelainen sanoo.

Paikallisten aliurakoitsijoiden ja tavarantoimittajien lista on pitkä Suvikujan kohteessa. Esimerkiksi kylpyhuone-elementit tulevat Lieksasta (Joptek), portaat Liperistä (Kuukivi Design) ja betonielementit Pielisen Betonilta. Lvi-työt on tehnyt LVI-Bioneerit, sähköt Karelian Sähkö ja RAU Schneider Electric ja maarakennustyöt Pohjois-Karjalan KTK.

Arvelaisen mukaan Suvikujan työmaalla on työskennellyt noin 30 ulkomaalaista, kun koko työmaan vahvuus on 82. Hänen mukaansa virolaisille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Virolaiset tekevät pitkää päivää. Toinen ryhmä tulee tilalle, kun porukka lähtee viettämään pitempää vapaata.

Lue tästä, miten SLD INvestin työmaata on syynätty.

1,8 miljoonan ero tarjouksessa

Suvikujan työmaan SLD Invest voitti vain 41000 euron hintaerolla. Niskaparkissa virolaisyhtiö löi seuraavan peräti 1,8 miljoonalla eurolla 8,5 miljoonan urakassa.

Ojalainen pitää virolaisyrityksen Niskaparkin hintaa käypänä markkinahintana, ei poikkeuksellisen edullisena. Tarjouksia saatiin vain kolme, muut kaksi tarjoajaa eivät ehkä olleet hänen mukaansa tosissaan.

Vapanen puolestaan ihmettelee, miksi Joensuun hintataso on kovempi kuin esimerkiksi Pohjanmaalla.

”Kun mennään Pohjanmaalle, Ara-kohteet ovat selvästi halvempia.”

Keskustelu artikkelista: 9 kommenttia

  • Loistavaa, lisää kilpailua markkinaan.

    Vastaa
  • Ellin kilpailu oli avoin ja pelkkä hinta ratkaisi Suvikadun urakan. SLD liikevaihto oli tarjoushetkellä 1;5milj euroa. Tuolla liikevaihdolla ei olisi pitänyt päästä tarjoamaan 15 milj euron hanketta. Elli otti ison riski kun ei ollut määritellyt liikevaihtovaatimusta yritykseltä. Onneksi se riski mikä oli ilmeinen ei toteutunut.

    Vastaa
  • Aika paljon puutteita tarkistuksessa. Ei noita voi lehtimies vähätellä. Tilaajasta puhumattakaan.

    Vastaa
    • Aika olemattomia puutteita, varsinkin kun suhteutetaan siihen että kyseessä on verrattain uusi toimija…
      Eivät ole nämä aivan kaikki perusasiat kunnossa missään muuallakaan, ihan turha tulla väittämään. Tasan ei meidänkään yrityksen työmailla ole, vaikka kokoluokka on useampaan potenssiin suurempi.
      Se, että paperien mukaan maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa ja verot yms. velvoitteet hoidetaan asianmukaisesti, se vaan yksinkertaisesti pitää riittää.

      Joko pistetään rajat kiinni ja lopetetaan kikkailu lähetetyillä työntekijöillä yms. tai sitten hyväksytään se tosiasia, että se on nyt EU ja tämä on vakiintunut tapa maassamme, joten suut suppuun tai pykälät kuntoon.

      Vastaa
  • Nalle napisee

    Ei noita liikevaihtorajoja saisi ollakaan missään hankinnassa. Ne on täysin kilpailun rajoittamista keinotekoisesti, jos urakoitsija pystyy rakennusaikaisen vakuuden järjestämään, niin se pitää riittää julkisissa hankinnoissa, muu on täysin yrittäjäriskiä. On täysin kommunistista touhua asetella noita liikevaihto tai referenssirajoja julkisissa hankinnoissa. Säästimme 1,8 m€ verorahoja, hyvä Ellit.

    Vastaa
    • Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Itse olin pienen rakennusliikkeen yrittäjänä lähes neljäkymmentä vuotta ja tuon yrittäjäaikani loppupuolella tuli myös hankintalaki voimaan. Kotikunnassani lähti liikkeelle lasten päivähoitokoti jossa kunta vaati urakan tarjouskilpailuun hyväksyttävältä yritykseltä noin viisinkertaista liikevaihtoa hankinnan kokonaiskustannuksista laskien. Kohteen urakkahinnaksi muodostui n. miljoona ja liikevaihtovaatimus edellisvuodelle oli se 5 miljoonaa. Yrityksemme liikevaihto oli tuolloin n. 2 milj. Se johti tietysti siihen, että velaton kolmen A:n luottoluokkaan kuuluva yrityksemme ei edes päässyt tarjoamaan ko. kohdetta. Se mikä tässä kilpailussa oli täysin pielessä, niin se oli tuohon liikevaihtoon tuijottaminen. Kilpailuun pääsi mukaan jo melkein suoritustilassa oleva yritys. Onneksi se yritys jäi tässä kisassa hopealle, mutta tämäkin tarina osoittaa sen, että näitä liikevaihtorajoja ei tarvita. Tarvitaan vain tervettä järkeä niiltä tahoilta, jotka tämän tyyppisiä päätöksiä tekee.

      Vastaa
  • Ei se voi olla niin että pelkkä hinta riittää niinkuin Ellille käy. Vakuuden saa vakuusfirmoilta jonka takaajana silloin ei olekkaan yritys vaan toiset firmat yhdessä. Jos antaa pankin omavelkaisen takauksen niin silloin yrittäjällä on varallisuutta hoitaa itse takauksen. Näinhän ei ole vakuuslaitoksen takauksella. Vakuudet pitäiskin palauttaa pankkitakaukseksi niin silloin tarjoatjat ovat itse rahallisesti takaajana. Tällöin vakuusrahastojen vessapaeritakaukset eivät jää toiseten yritysten maksettavaks

    Vastaa
  • Vai ei teille pelkkä halvin hinta tahdo riittää valintaperusteeksi, kun kyseessä on valmiiksi suunniteltu kohde?
    No esittäkääpä sitten jotain konkreettisia vaihtoehtoja urakoitsijan valintaan!!!
    – Ei, yrityksen referenssit eivät ole relevantteja, jokainen kohde on yksilö…
    – Ei, laatuliirumlaarumit eivät auta, kyllä taitavia paperien laatijoita löytyy joka firmasta, mutta kohteita rakentavat ihmiset…
    – Ei, liikevaihto tms. vaatimukset eivät auta, kuka vaan voi milloin vain puhaltaa kassan tyhjäksi, käydä sopivasti kuittikauppaa tai kierrättää tappiollisia kohteita vuodesta toiseen…
    – Ei, avainhenkilöiden referenssit, koulutus, pätevyydet plaa plaa plaa, ei niitä kohteita koskaan suunnittele, valvo, rakenna, eikä usein edes tilaa papereissa mainitut henkilöt!

    Näihin on ihan turha kenenkään vedota, pyynnöstä laadin tällaisia paperinivaskoja jatkuvasti, aivan voittaja-ainesta. Mutta jos yrityksen kiinteät kulut ja henkilöstön palkkarakenne ei ole kohdallaan, ei niitä urakoita yksinkertaisesti voi voittaa tai ei ole järkevääkään voittaa.

    MITEN SITTEN PITÄISI KILPAILUTTAA???

    Vastaa
  • VAI IHMETTELEE VESA VAPANEN JOENSUUN KORKEAA HINTATASOA. EHKÄ SUUNNITTELUSSA ON TARKISTAMISEN VARAA. URAKOITSIJAT KYLLÄ JOUTUVAT LASKEMAAN URAKAT LUILLEEN, EI VIKA OLE HEISSÄ. SUUNNITELLAAN KALLIITA RATKAISUJA, HALVEMMALLAKIN TOTEUTUKSELLA SAISI TOIMIVIA TILOJA.
    MITEN ON MAHDOLLISTA, ETTÄ VIROLAISET SAAVAT TEHDÄ PITKÄÄ PÄIVÄÄ, AINAHAN NÄISSÄ URAKOISSA TYÖAIKA ON TILAAJAN PUOLELTA MÄÄRITELTY KLO 7-16??
    JOENSUUN KONSERNIYHTIÖISSÄ ON TODELLA KIRJAVA KÄYTÄNTÖ URAKOITSIJAN VALINTAAN: 1,5 MILJOONAN SANEERAUSKOHTEESEEN VAADITTIIN 3 MILJOONAN LIIKEVAIHTO, REFERENSSEJÄ VASTAAVISTA KOHTEISTA VIIDELTÄ VUODELTA KAKSI YM YM……
    SUVIKUJAN URAKAN 14,5 MILJOONAA SAI 1,5 MILJOONAN LIIKEVAIHDOLLA!!!!!! EIKÄ SE LIIKEVAIHTO OLE TAINNUT OLLA SEN SUUREMPI NISKAPARKKIA TARJOTESSA.
    PALJONKOHAN SUVIKUJAN MYÖHÄSTYMISESTÄ TULEE SANKTIOTA SLD INVESTILLE??? VUOKRATULOJEN MENETYSTÄ EHKÄ AINAKIN 15.000,- KUUKAUDESSA.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia