Uutiset Arkkitehtuuri Rakentaminen Johanna Aatsalo Ei kommentteja

Kuhmoon valmistuu pian Suomen ensimmäinen CLT-elementeistä tehty koulu

Tuupalan CLT-koulu on kainuulainen taidonnäyte.

Tuupalan koulu, Kuhmo, CLT-koulu
Työmaapällikkö Mauri Pulkkisen (vas.) ja projektiarkkitehti Antti Karsikkaan yhteistyönä on saatu ratkottua esimerkiksi välipohjavalintaan liittyvät kysymykset. Kuva: Pekka Agarth

Kolmesta, noppamaisesti tontille sijoitetusta rakennuksesta ja niiden yhteensä noin 5 500 neliömetristä odotetaan ratkaisuja Kuhmon koulujen yli 20 vuotta kestäneisiin sisäilmaongelmiin.

Kouluhanke toteutetaan pääosin kainuulaisin voimin. Pääurakoitsijana toimii kuopiolainen rakennusliike Kuoma ja CLT-elementit toimitetaan kuhmolaisen Crosslamin tehtaalta. Ne tehdään lähialueelta kaadetusta kuusipuusta. Elementit on toimitettu tehtaalta asennusvalmiina täsmätoimituksina suoraan asennettavaksi.

Kuomalle hanke on sen historian ensimmäinen CLT-kohde. Kaikki rakentaminen on tehty sääsuojassa. Massiivisen sääsuojan rakentaminen maksoi reilun 11,6 miljoonan kokonaisbudjetista noin 200 000 euroa.

Sääsuoja aiheutti runsaslumisena viime talvena Kuoman työmaapäällikko Mauri Pulkkiselle yhden suuren haasteen. Kun pressukatto on reilun viiden kerroksen korkeudessa, tekijöitä ei aivan heti löytynyt.

”Järjestelyt piti tehdä hyvin huolella jo turvallisuudenkin vuoksi, mutta lopulta lumi saatiin alas lumikolin ja -lapioin. Moni ei yksinkertaisesti uskalla lähteä liukkaalle pressukatolle”, Pulkkinen muistelee.

Sääsuoja aiheutti päänvaivaa

Rungon nostovaiheessa mitattiin logististen ratkaisujen toimivuus. Elementtien koko ja sääsuojan asettamat rajoitukset aiheuttivat rakentajille ylimääräistä päänvaivaa.

”Piennosturilla ei elementtejä saatu nostettua, joten meidän piti ottaa tilalle pitkällä puomilla varustettu hiab-kuorma-auto. Se ajettiin suoraan sisälle telttaan. Esimerkiksi A-osassa nosturi oli koulun aulan kohdalla ja sen pohja jouduttiin täyttämään soralla.”

”Pääty jätettiin kasaamatta teltan haalausaukon kohdalla. Samaan aikaan kolmella kantilla oli jo runko ja kattoristikot kasattu. Loput kasattiin auton lähtiessä ulkopuolelta haalausaukon kautta”, Pulkkinen jatkaa.

Pulkkisen mukaan pilottikohde ei ole aiheuttanut suuria yllätyksiä runkovaiheen haasteiden jälkeen.

”Yhteistyö arkkitehdinkin kanssa on sujunut mainiosti. Olemme löytäneet joustavat ratkaisut kaikkiin ongelmakohtiin.”

Välipohjaa pohdittiin

Pystytyksen jälkeen eniten pohtimista aiheutti välipohjaratkaisu. Asiaa käsiteltiin

Tuupalan koulu

  • Tilaaja: Kuhmon kaupunki
  • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Karsikas ja Alt Arkkitehdit
  • Kustannusarvio: 11,9 miljoonaa euroa
  • Rakennusaika: 7/2016–11/2017
  • Pääurakoitsija: Rakennusliike Kuoma, Kuopio
  • CLT-toimittaja: Crosslam, Kuhmo
  • Koulu on Suomen Metsäsäätiön keräyskohde, jossa keräysvarat käytetään rakennusprosessin dokumentointiin, siihen liittyviin mittauksiin ja viestintään.
 useissa työmaakokouksissa. Lopulta päädyttiin tekemään aluskatteesta kaukalo, johon pintalaatat valettiin. Näin kaikki puupinnat pysyivät kuivina.

Tiettyä varovaisuuttakin piti noudattaa koko rakennusajan, sillä asennettujen elementtien pinnat ovat valmiita ja ne suojataan vain vahakäsittelyllä.
Kohde toteutetaan Terve talo -kriteeristön mukaisesti ja kuivaketjun piti olla koko ajan hallinnassa.

”Elementit ajettiin tänne muutaman kilometrin päässä olevalta tehtaalta katetussa autossa ja vältimme niiden kastumisen. Auton kuorma purettiin teltan sisällä ja parhaimmillaan elementit siirtyivät autosta ja suoraan asennukseen”, Pulkkinen kertoo.

Akustiikkaan panostettiin

Arkkitehti Antti Karsikas Alt Arkkitehdeistä kertoo, että noppamainen ratkaisu on synteesi yhdestä tehokkaasta, massiivisesta koulurakennuksesta ja aivan tien viereen ajatelluista helminauhamaisesti sijoittuneista pienemmistä yksiköistä.

”Alusta lähtien oli selvää, että teemme tehokkaita rakennusmassoja, joissa on toki syvä runko, mutta niiden keskelle tuodaan ylävaloa kattolyhtyjen kautta. Uusi opetussuunnitelma on otettu suunnittelussa huomioon esimerkiksi niin, että käytävät on mitoitettu kalustettaviksi. Ne eivät ole käytävämäisiä vaan projektityöhön ja pienryhmätyöskentelyyn sopivia tiloja”, Karsikas selvittää.

Akustiikkaa on mietitty normaalia enemmän paljon. Esimerkiksi liikuntasalia käytetään kansainvälisestikin merkittävän Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin konserttisalina ja sen seinien akustointiin on panostettu.

Koulutilojen puolella seinissä on käytetty esimerkiksi korkeissa aulatiloissa koivuvanerista reikälevyä, joka vaimentaa ääntä. Levyn takana on kangas ja sen alla äänenvaimennusvilla. Alun perin tarkoitus oli tehdä reikävaneri kuusesta, mutta aikataulullisista ja kustannussyistä siitä luovuttiin.

Puu saa näkyä ja tuntua

Koulun sisällä arkkitehtuurissa korostuvat samat asiat kuin ulkopuolella. Näkyvillä on paljon ehjiä CLT-seiniä. Ulkona aukkojen kohdalla on rankarakenne, ja ne piirtyvät sinne alumiinikaistoina. Sisällä CLT-seinäkkeet kantavat katon vinot pinnat. Akustoivaa reikävaneripintaa kiertää alumiinilista. Ulkona on samaa listaa.

Auditorion kohdalla korkeaa kattolyhtyä kannattelevat järeät CLT-rakenteet. Niiden hinta on kaksinkertainen normaaliin verrattuna.

”Kun vahvuus kaksinkertaistuu, hintakin kaksinkertaistuu. Rakennesuunnittelijan kanssa mietimme paljon esimerkiksi auditorion kattolyhtyä ja miten se saadaan sinne soviteltua. Kun suunnittelussa on kohtuullisen joustava periaate, jos jotain pitää siirtää puoli metriä, se ei kokonaisuutta kaada”, Karsikas kertoo.

Koulun suunnittelussa panostettiin myös yksityiskohtiin. Detaljiikka erottuu hienostuneina ratkaisuina jo ennen koulun valmistumistakin ja CLT on antanut siihen mainiot mahdollisuudet. Esimerkiksi ovien karmit on jyrsitty rakenteeseen ja niistä on tullut todella kauniita liitoskohtia.

”Mietin, kun seinäpinnasta voi nyt erottua oksien kohdat, olisiko ovienkin pinnan pitänyt olla hieman krouvimpia. Toisaalta nyt ovet erottuvat seinästä esteettömyyteen”, Karsikas pohtii.

Puupitäjän maine velvoittaa

Hankkeen rakennuttajan, Kuhmon kaupungin hankevastaava Markku Pääkköselle Tuupalan koulu edustaa kuhmolaista puurakentamisen perinnettä.

”Koko hankkeen lähtökohta oli aikoinaan puurakentaminen. Koulu jatkaa Kuhmon puupitäjän mainetta.”

Pääkkösen mukaan oli itsestään selvää, että kohteessa noudatetaan Terve talo -laatukriteerejä ja se tehdään sääsuojassa kustannuksista riippumatta. ”Halusimme näkyville selvästi paljon puuta. Työn jäljestä odotimme yleisiä RYL-laatukriteereitä vielä hieman parempaa.”

Hankkeen rakennustoimikunta kokoontui kymmeniä kertoja, ja sinne tuotiin aktiivisesti käyttäjien toivomuksia. Ne myös otettiin huomioon. Kuulemisissa keskityttiin erityisesti esimerkiksi perus- ja erityisopetuksen, kamarimusiikkifestivaalin ja päiväkotien käyttäjien huomioon ottamiseen.

Kustannuskarsintaa ja kaukaisia vieraita

Ensimmäisellä kilpailutuskierroksella hankkeen hinta oli liian kallis. Kustannukset saatiin kuitenkin hallintaan yläpohjan puurakenteilla ja karsimalla maanrakennustöitä. Pihalta jätettiin rakentamatta esimerkiksi yksi piharakennus.

”Kokonaisbudjetti on yhteensä 11,9 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy varaus noin 300 000 euron muutostöille. Budjetti on pitänyt hyvin”, Pääkkönen kertoo.

Tuupalan koulu on myös yksi Kuhmon kaupungin omistaman puurakentamisen kehittämistoimintaa ja oppimisympäristöä edistävän Woodpolis-asiantuntijaorganisaation kohteista.

Vuonna 2006 perustetun organisaation tehtävänä on edistää puualan yritystoimintaa kehittämällä puurakentamisen välijalostuksen innovaatioita yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

Tuupalan koulu on hyvä referenssi myös Woodpolikselle. Työmaalla on vieraillut jo yli 1 700 kävijää, ja kaukaisimmat vieraat ovat saapuneet Kiinasta ja Saudi-Arabiasta.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia