Energiatehokkuus Talous Uutiset Jarno Hartikainen / HS Ei kommentteja

EU-parlamentti haluaa rutkasti lisää uusiutuvaa energiaa – linjaus tiukempi kuin jäsen­maat ovat sopineet

Euroopan parlamentti kiristäisi tuntuvasti EU:n uusiutuvan energian tuotannon ja energiatehokkuuden tavoitteita ensi vuosikymmenellä.

EU-parlamentin linjauksen mukaan EU-maiden energiankulutuksesta 35 prosenttia pitäisi kattaa uusiutuvalla energialla vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Parlamentin täysistunto hyväksyi keskiviikkona kannan, jonka mukaan vuonna 2030 EU-maiden energiankulutuksesta 35 prosenttia täytyy kattaa uusiutuvilla. Energian käytön pitää niin ikään tehostua 35 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Tämä tarkoittaisi uusiutuvien osuuden kaksinkertaistamista nykyisestä. Vuonna 2015 uusiutuvan energian osuus EU:n kulutuksesta oli 16,7 prosenttia, kertovat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreimmat tilastot.

Parlamentin linjaus on tiukempi kuin EU-jäsenmaiden ympäristöministereiden viime syksynä sopima kanta, jonka mukaan uusiutuvan energian tavoitetaso olisi 27 prosenttia.

Lopullinen päätös asiasta tehdään lähikuukausina parlamentin ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa, ja on turvallista olettaa, että siellä tavoite asettuu jonnekin 27–35 prosentin välille.

Tavoitteeseen pääsyn tavoista erimielisyyttä

Jäsenmaat ja parlamentti ovat eri mieltä myös siitä, kuinka tavoitteeseen päästään.

Jäsenmaat haluaisivat eroon nykyisestä järjestelmästä, jossa kullekin maalle annetaan oma, sitova tavoite. Esimerkiksi Suomen kohdalla tavoite on, että vuonna 2020 energiasta 38 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä.

Ministerit sopivat, että uusiutuvien tuotannolle tulee yksi yhteinen EU-tason tavoite. Parlamentti puolestaan haluaa, että jatkossakin EU-tason tavoitetta täydennetään maakohtaisilla tavoitteilla.

Parlamentti käsitteli keskiviikkona useita energia-alan lakipaketteja, joilla linjataan EU:n toimet energia- ja ilmastopolitiikassa vuoteen 2030 saakka. Lakipaketeilla pannaan toimeen Pariisin ilmastosopimuksen lupaukset.

Suomessa jännitettiin erityisesti sitä, millaisen linjan parlamentti ottaa metsäpohjaisen bioenergian käyttöön. Hallitus ja teollisuus ovat pelänneet, että uusiutuvan energian direktiiviin ujutetaan uusia raportointivelvollisuuksia ja rajoituksia metsän käytölle. Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet tiukempia rajoituksia esimerkiksi ohuen runkopuun ja kantojen käyttämiselle.

Ei radikaaleja muutoksia

Mitään radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen parlamentin keskiviikkoinen päätös ei tuo. Ympäristöjärjestöt olivatkin pettyneitä päätökseen, vaikka kiittelivät uusiutuvan energian tavoitteiden kiristämistä.

Toinen suomalaisittain tärkeä linjaus koski liikenteen biopolttoaineita. Parlamentti äänesti sen puolesta, että vuonna 2030 vähintään 12 prosenttia liikenteen energiankulutuksesta kussakin jäsenmaassa täytyy kattaa uusiutuvilla energialähteillä, esimerkiksi biopolttoaineilla.

Parlamentti kuitenkin tekee tiukan eron hyvien ja pahojen biopolttoaineiden välille. Esimerkiksi palmuöljypohjaisten biopolttoaineiden käytön parlamentti haluaa lopettaa vuoden 2021 jälkeen. Palmuöljyn käyttöä on kritisoitu esimerkiksi siitä, että se vauhdittaa sademetsäkatoa, kun palmuöljytuotannolle on raivattu tilaa.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia