Kokeile kuukausi maksutta

Uimahallien kunto tutkitaan ennen peruskorjauksia puutteellisesti – yllätysten korjaamiseen palaa rahaa

Kymmenet Suomen reilusta 220 uimahallista ovat tulossa lähivuosina peruskorjausikään. Lisäksi 1980–90-luvuilla rakennetuista kylpylöistäkin osa kaipaa saneerauksia.

Tampereen Kalevan uintikeskuksen pääaltaan betoni osoittautui rapautuneeksi 70–150 millin syvyydeltä. Peruskorjaus viivästyi kahdeksan kuukautta ja maksoi 1,5 miljoonaa euroa lisää. Kuva: Juha Salminen

Kylpylöitä lasketaan Suomessa olevan noin 30-50. Korjaustarvetta on myös monen hotellin, sairaalan ja asunto-osakeyhtiön uima-altaissa.

Esimerkiksi Rakennuslehdessä usein esitelty alkalikiviainesreaktio on tuttu murhe Suomen Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Majalle. Hän on myös huolissaan uimahallisuunnittelun ja rakentamisen tasosta, sillä aina ei osata ottaa huomioon korkean lämmön, kloorin ja jatkuvan kosteuden vaikutusta uimahallin muihinkin rakenteisiin.

”Alkalikiviainesreaktioon törmätään yhä useammin. Minusta ongelma on se, että uimahallien ja kylpylöiden omistajat eivät tunne ilmiötä riittävän hyvin, eikä sitä osata tutkituttaa riittävästi. Alalla on lisäksi pulaa osaavista pää- ja rakennesuunnittelijoista sekä uimahallirakentamiseen erikoistuneista rakentajista”, Maja kertoo.

Majan mukaan uimahallien kuntoa tutkitaan peruskorjauksia varten aivan liian pintapuolisesti.

”Tutkimuksessa voidaan säästää ehkä muutama kymmenen tuhatta euroa, mutta lopulta piilossa olevien ongelmien yllätyksellisyyteen, korjaamiseen ja odotteluun tuhlaantuu aikaa ja rahaa jopa miljoonia euroja”, Maja toteaa.

Hänen mukaansa peruskorjatuissa uimahalleissa on käytetty jo noin 15 vuoden ajan uudenaikaisia vedeneristysaineita.

”Vedeneristykseen, sen laatuun ja oikeaan asennuspaksuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota betonialtaissa. Työssä pitää muistaa, että altaan käyttöikä on tavallisesti suunniteltu noin 40 vuoteen.”

Pahimmillaan romahdusvaara

Uimahalli ja kylpylä on vaativa ympäristö muillekin rakenteille. Esimerkiksi vuonna 1985 Rakennuslehti uutisoi laajasti Sveitsin Usterissa tapahtuneesta uimahallin katon romahduksesta, jossa kuoli 12 henkeä. Ruostumattomasta teräksestä tehdyt vetotangot olivat ruostuneet klooripitoisessa ilmassa. Sveitsissä samanlaisia sortumia oli ollut 15 viiden vuoden aikana.

Uimahallin katto romahti myös Hollannin Steenwijkissä vuonna 2001, kun kiinnityslangat syöpyivät poikki.

Klooripitoisen ilman aiheuttamiin kantavuusongelmiin havahduttiin Suomessa vuonna 2003, kun kuopiolaisen Kylpylähotelli Rauhalahden uuden allasosaston pääaltaan yläpuolella ollut alakatto putosi kokonaisuudessaan alas. Ilman edellisen illan pitkäksi venyneitä naistentansseja altaassa olisi ollut romahduksen aikana vesijumpassa parinkymmenen hengen naisporukka. Kolme altaassa ollutta uimaria selvisivät onnekkaasti mustelmilla.

Romahduksen syy oli ruostumattomasta teräksestä tehtyjen ripustinlankojen katkeaminen jännityskorroosion seurauksena. Uimahalli oli valmistunut vuonna 1969. Jo ensimmäisen talven aikana oli sekundääripalkeissa havaittu enimmillään 100 millimetrin taipumaeroja.

Katon oli tehnyt Inlook oy, jolla koostaan huolimatta oli vähän kokemusta uimahalleista. Onnettomuustutkinnan mukaan kiinnityslangat olivat vääränlaista terästä. Tavanomaisen ruostumattoman teräksen sijaan katossa olisi pitänyt käyttää uimahallin lämpimiä kloorihöyryjä kestävää erikoisterästä.

2000-luvulla havaittiin myös, että navetoissa kosteus, ammoniakki ja tuuletuksen puute aiheuttivat puu- ja teräsrakenteissa samanlaisia riskejä kuin kloori ja suuri kosteus uimahalleissa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Uimahallien kunto tutkitaan ennen peruskorjauksia puutteellisesti – yllätysten korjaamiseen palaa rahaa”

  1. Väärin kirjoitettu !!
    Tavanomainen ripustinlanka on kuumasinkittyä, joka olisi kestänyt kyllä.
    Joku oli määritellyt tai halunnut ruostumatonta.
    Kyseistä tietyntyyppistä austeniittistä terästä ei tuotteina ole olemassakaan.

    Nimimerkki RW

    1. Kuumasinkitys ei kestä lämmön, kosteudeun ja kloorin yhdistelmää.

  2. Uima-altaassakin pitäisi suunnitella miten kuivuu jos jostain syystä kastuu. Vähän kuin kellarinseinätkin höyrynsulku ainoastaan sisäpuolella.

  3. Höyrysulku/vesieriste.Höyrysulku sijoitetaan lämpimälle puolelle seinää,olettaen että kosteus tiivistyy höyryksi kohdatessaan kylmemmän pinnan (fysiikan laki)..Lämmitetyssä lattialaatassa vesieristys laitetaan lattian kylmemmälle puolelle(huonetila) jolloin rakenteissa oleva kosteus tiivistyy vedeksi vesieristeen alla. Rakenteissa on aina kosteutta ja rakenne pitää päästä toimimaan koko elinkaaren ajan.Siis miksi määräykset pakottaa ajamaan kosteuden vesieristeen alle ja myöhemmin huoneilmaan home
    ja hajuhaitaksi.Miksi kosteiden tilojen lattioita ei saa tehdä oikein. Siis vedenpitäviksi ,mutta kaasumuodossa olevan kosteuden läpäiseväksi. Lattialämmitys muuttaa lattian fysikaalisen toiminnan päinvastaiseksi.

    1. Ei se kyllä muuta. En ole kuullutkaan kuvailemastasi ongelmasta kosteiden tilojen lattioiden kanssa? Mikä on kosteuden lähde vesieristeen alapuolella? Ilman kosteuden pitäisi myös lähennellä 100 prosenttia tai lämpötila muutos pitää olla merkittävä, että kosteutta tiivistyisi. Jos kosteutta nousee laatan alapuolelta, on ongelma jossain muualla tai vesieriste vuotaa…

  4. Laatat pois altaista ehdottomasti. Aina kun niitä korjataan ja saumataan epoksein niin ne saumat tuppaavat jäämään puoli kovettuneiksi ja siitä seuraa omat ongelmansa. En todellakaan ymmärrä tätä kosteus ongelmaa koska maailmassa on loistavia tuotteita uimahallien pinnoittamiseen ollut jo kymmeniä vuosia. Tekijät ovat oma lukunsa myös koska rakennusliikkeet eivät maksa työstä oikeaa neliö hintaa urakoitsijalle. Sitten se kamalin tilanne mikä olikin Espoossa eli kamala vihanpito ja huono työskentely ilmapiiri se ei edesauta projektien läpivientiä versus eräs keski Suomalainen iso projekti siellä sama tilanne. Tiedän mistä puhun kun olen ollut näissä mukana paljon. Onnistuneitakin kohteita on!! Mutta alalle on pesiytynyt ne ainoat oikeat kaiken tietävät ja osaavat ammattilaiset jotka riitelevät keskenään.

  5. Kuumasinkitty kestää. Haponkestävistä 316L kestää, 304(suomalaisten nk. ruostumaton) ei.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat