”Professorina tavoitteenani on koota toimiva tutkimusryhmä ja varmistaa alan ajankohtaisten aiheiden ja tarpeiden näkyminen koulutuksessa. Esimerkiksi kiinteistökehittämisen alalla on liian vähän tohtoreita”, Ahonen kertoo.
Ahosella on pitkä ura rakennus- ja kiinteistöalalla. Vuonna 1980 Otaniemesta diplomi-insinööriksi valmistunut Ahonen väitteli tohtoriksi TTY:llä vuonna 1993. Hän on työskennellyt esimerkiksi rahoittajan roolissa Tekesissä ja viimeksi ennen omaa yrittäjyyttä RYM-Shokin toimitusjohtajana. Professuurin lisäksi hän aloitti viime syksynä myös Tekniikan Akatemian toimitusjohtajana.
Professorin työaika yliopistolla on mitoitettu noin 30-prosenttiseksi. Tavoitteet ovat kovat. Tutkimusryhmän lisäksi hänen pitää hankkia rahoitusta ja saada opetus käyntiin. Yhteiskunnallista vaikuttavuuttakin pitää saada aikaan.
”Osa-aikaisuuden ansiosta pystyin heti palkkaamaan tiimiini tutkijatohtoriksi CoreLab-foorumissakin toimivan tekniikan tohtori Jukka Puhdon.”
Kiinteistökehittämiseen keskittyvän professuurin sijoittumiseen Tampereelle vaikuttivat monet asiat. Ahosen mukaan yliopistolla on vahva osaaminen maa- ja pohjarakentamisessa, rakennesuunnittelussa ja tuotannon ohjauksessa.
”Kun pakettiin lisätään arkkitehtienkin koulutus, voimme kaikella osaamisellamme palvella aiempaa paremmin.”
Triple Helix -mallin tavoitteet
Ahosen mukaan yliopisto hakee koko ajan uusia mahdollisuuksia ja tuloksia pitää saavuttaa niin tieteen kuin erilaisten projektienkin kautta. Yliopisto ei ole pyyteetön.
Kolme kysymystä
1.TTY tunnetaan yritysystävällisenä yliopistona, mihin se perustuu?
TTY:llä on hyvää alumnitoimintaa. Yliopiston johdolla on vahva tahto olla yritysten kanssa yhteistyössä. Se ei vie tieteellisyyttä pois vaan tuo polttoainetta siihen, mitä kannattaa tehdä. Tieteen avulla luodaan mahdollisuuksia ja relevanssia
2.Mikä on oma näkemyksesi tieteen ja yritysten välisestä roolituksesta?
Tiede hakee objektiivisesti metodeja ja keinoja, joiden avulla voidaan ratkaista erilaisia asioita. Kun yritykset ja yliopisto löytävät yhteistyön ja luottamuksen keskenään, yrityksen haasteisiin voidaan hakea vertaisarvioitu, objektiivinen ratkaisu. Tieteen avulla voidaan katsoa horisontin taakse tulevaisuuteen.
3.Miksi sinut valittiin?
En ole koskaan ollut julkaisumoottori, vaikka olen ollut jo 25 vuotta tohtori. Minulla on tausta yrityksissä ja innovaatiorahoituksessa sekä julkisella että yksityisellä puolella.
Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yliopistolla on myös yhteiskunnallinen tehtävä. TTY:ssä se tarkoittaa myös julkisen sektorin palvelua esimerkiksi energiaan tai kansantaloustieteeseen liittyvissä tutkimuksissa.
”Meitä arvioidaan esimerkiksi tieteen, opetuksen, opiskelijoiden palautteen ja rahoituksen hankkimisen sekä sisäisen verkostoitumisen kautta. Rahoituksella ruokitaan tiedettä. Oma tavoitteeni on luoda kiinteistöalalle luottamus yritysten ja tutkimuksen välille, että tieteen metodit olisivat yritysten käytössä ja arkisesti käyttökelpoisia”, Ahonen sanoo.
Alustatalouden väline
Ahosen mukaan kiinteistökehityksen pitää kehittyä alustatalouden välineenä. Ei niin, että aina käyttäjien muutoksiin reagoidaan, vaan niin, että kiinteistöala toimii proaktiivisesti. Alan pitää osata ennakoida tulevaisuuttaan eikä vain vastata kysyntään.
”Sen pitää osata myös herättää kysyntää omalla houkuttelevalla tarjonnallaan. Tieteen kautta tarjotaan yrityksille uusien ratkaisujen ideoita ja uusia alkuja, joiden avulla yritys voi päästä uudella tavalla markkinoille.”
Kiinteistökehityksen ajureina toimivat Ahosen mukaan esimerkiksi asumiseen liittyvät muutokset ja etätyö. Se voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Verkkokaupan lisääntyminen muuttaa kaupan rakenteita sekä coworking-työn tekemistä perinteisissä toimistorakennuksissa.
”Voimme pohtia kiinteistökehityksen keinoin esimerkiksi sitä, miten alustatalous tulee toimistotyöhön ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Näistä elementeistä löytyy kiinteistökehitys.”
Ahosen mielestä kiinteistöala on hurjan voimakkaasti yhdistynyt vain sijoitustoimintaan, jolloin siitä on tullut rahoitustoiminnan yksi rajapinta.
”Kolikon toinen puoli on alustatalous. Siihen voidaan pureutua insinööritieteiden avulla käyttötarkoituksen kautta. Silloin näemme kehitysmahdollisuudet.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Professori Ari Ahonen haluaa olla yliopistojen ja yritysten välinen tulkki”