Suunnittelu Uutiset Jukka Harju / HS 12 kommenttia

Tältä näyttää ”Mansehattan” – Tampereesta on tulossa vauhdilla tornitalojen kaupunki

Tampereen siluetti nousee nyt ennennäkemätöntä vauhtia korkeammaksi.

Näkymäkuva kertoo, millaiset näkymät nykyisestä Tampereen Torni-hotellista olisi pääradan suuntaan. Valkoiset rakennukset liittyvät Kansi ja Areena -hankkeeseen, keltaiset ovat pelkkiä hahmotelmia siitä, miten ratapihan päälle voitaisiin joskus rakentaa. Kuva: WSP Finland

Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, Näsinneula (134 metriä) ja Pispalan Haulitorni (55 metriä) saavat lukuisia kilpailijoita.

Yksi seisoo jo Tampereen rautatieaseman kyljessä Tullin alueella: vuonna 2014 valmistuneella Torni-hotellilla on korkeutta 88 metriä. Aivan pian läheisyyteen nousee harjakorkeuteensa 21-kerroksinen asuinkerrostalo Luminary, joka kohoaa 70,5 metriin.

Nämä kaksi ovat vasta alkua. Muitakin korkeita rakennuksia suunnitellaan nyt etenkin aseman seudulle ja vanhasta tullikamarista nimensä saaneeseen Tullin kaupunginosaan. Aamulehti keksi jo nimetä alueen Mansehattaniksi.

Tunnin juna Helsinkiin?

Yksi uusi asuintorni on esimerkiksi Tampereen Pienteollisuustalon suunnittelema Torni-hotellin korkuinen asuinkerrostalo Tullin alueen tontille, jossa on nyt tyhjä asfalttikenttä. Siihen tulisi kerroksia 27, ja rakentaminen alkaisi ehkä kolmen neljän vuoden kuluttua.

Havainnekuvassa näkymä Hämeensillalta itään. Kuva: WSP Finland

Ei ole sattumaa, että korkeita taloja tehdään juuri aseman ympäristöön ja Tullin alueelle. Taustalla kytee toive Helsinkiin kulkevasta tunnin junasta. Nopea pääsy pääkaupunkiin raiteita pitkin voisi luoda aseman läheisyyteen tuhansia uusia asuntoja ja työpaikkoja.

”Se on yksi keskustan kehittämisen kärkihanke. Siellä risteäisivät kaikki liikennemuodot eli junat, ratikka, bussit ja henkilöautot. Alueen saavutettavuus on loistava”, Tenhunen sanoo.

”Joskus vuosina 2040–2050 Tampereen aseman alue voisi näyttää tältä, ja jos näyttää, niin olisimme tyytyväisiä. Aseman seudut ovat kaikkialla maailmassa kasvun moottoreita, Pasilassakin on sama tilanne.”

Ihmiset haluavat asua yläilmoissa

Helsingin Pasilassa uuden aseman eteläpuolelle syntyy kokonainen tornitaloalue. Torneja aiotaan rakentaa jopa kymmenen, ja niihin tulee sekä asuntoja että työpaikkoja.

Myös Kalasatamassa rakennetaan parhaillaan ylöspäin. Espoossa tornitaloja nousee länsimetron varrelle. Turussa suunnitellaan aseman läheisyyteen monitoimiareenaa tornihotelleineen.

Miksi kaikkialla rakennetaan nyt ylöspäin? Tampereen Pienteollisuustalo -yhtiön Hirvimäen mukaan korkeaa rakentamista selittää sen vetovoima: ihmiset haluavat asua yläilmoissa.

Trendin syynä on tietenkin myös tehokkuus. Raideliikenteen solmukohtiin halutaan lisää kaupunkia eli asuntoja ja työpaikkoja, ja ylhäällä tilaa riittää.

”Siinä ei tarvitse puita kaataa eikä puistoihin kajota”, sanoo toimitusjohtaja Olli Hirvimäki.

Korkein Kannen torni ylittää sata metriä

Hiljattain kaupunki julkaisi lukuisia näkymäkuvia siitä, mitä kaikkea rautatieaseman läheisyyteen voi vielä nousta seuraavina vuosina. Keltaiset korkeat palkit sekä niiden korkeus ja massiivisuus kaupunkinäkymässä ovat herättäneet arvosteluakin.

Raideliikenteen solmukohtiin halutaan lisää kaupunkia eli asuntoja ja työpaikkoja, ja ylhäällä tilaa riittää.

Jo nyt paalutuskoneet on ajettu asemiin Kyttälänsillan eteläpuolelle pääradan varteen, jossa ne tekevät perustuksia tulevalle monitoimiareenalle.

Areenan yhteyteen nousevat seuraavat kaksi tornia vuoteen 2021 mennessä. Ne ovat vasta 15- ja 18-kerroksisia.

Kun ne ovat valmiit, alkaa varsinaisen Kannen eli sillan pohjoispuolen kiskojen päälle tulevan alueen rakentaminen. Siihen nousee kolme tornia, jotka ovat 21-, 25- ja 29-kerroksisia. Korkein on siis yli satametrinen.

Yhdessä nämä viisi muodostavat ainakin tässä vaiheessa suunnittelupöydällä sahalaitaisen siluetin. Tämä alue täydentyy sitten vielä kaavailujen mukaan edelleen pohjoiseen eli rautatieasemaa kohti uusilla korkeilla rakennuksilla.

Tenhusen mukaan koko ­alueen rakentamisen arvo on puolitoista miljardia euroa. Hän uskoo, että rakennusyhtiöt ja sijoittajat kiinnostuvat alueesta.

Keskustelu artikkelista: 12 kommenttia

  • On rankkaa, lyhytaikaista arkkitehtuuria. Tätä sitten kattellaan seuraavat x sukupolvea.

    Vastaa
  • Loistavaa, voisi olla vieläkin korkeampaa rakentamista. Hyvä, että Tampere hyödyntää parhaita sijainteja reilulla kädellä. Toisin kuin Helsinki, joka vain yrittää työntyä lähikuntien pelloille tehottomasti.
    Ei rakennuksia rakenneta enään ikuiseksi, niiden elinkaari tulee lyhentymään ja niitä puretaan kiihtyvää tahtia uudisrakentamisen alta, vaikkakin purettava rakennus olisi alle 20 vuotta vanha. Tämä on osa kaupungistumiskehitystä.

    Vastaa
  • Olisi tietysti hienoa, kun tornit olisivat myös tyylikkään näköisiä. Tornihotelli on musta torso

    Vastaa
  • Jussi Mattila

    Ulkonäkö on makuasia.
    Kovin suosittu tuo Tornihotelli tuntuu Tampereella edelleen olevan.

    Vastaa
  • Rakennusliikkeille on annettu täysin ”vapaat kädet”!

    Vastaa
  • Heh, noloa. Vai oikein tornikaupunki
    Tampereelle tulossa pari kymmentä yli 12- kerroksista tönöä, Helsinkiin 170 olemassa olevien 60 lisäksi. 10 niistä on yli 30-kerroksisia

    Vastaa
    • Joni järvinen

      Itse taidat olla hieman nolo.

      Vastaa
    • Artikkeli käsittelee Tamperetta, Helsinki ei liity tähänkään artikkeliin mitenkään. Korkeata tulee Mansehattanin alueelle ja paljon. Loistava näkemys ja rohkeaa kaupunkisuunnittelua.

      Vastaa
  • Muutan päiväntasaajalle

    Käsittämätöntä miksi halutaan eliminoida auringonvalo, jota muutenkin saamme liian vähän. Suurimman osan vuodesta aurinko ei paista yli näiden kattojen.

    Vastaa
  • Koko tampere on pilalla.

    Vastaa
  • Ei voi muuta kuin nauraa, onko kirjoittaja Tampereelta? Vai oikein Mansehattan muutamalla alle 100 metrisellä talolla.

    Vastaa
  • Kaavoitellaan kaikenlaista kuraa ja sitten ihmetellään kun liikenne ei pelitä. Jo Tornihotellin kanssa nähtiin, ettei homma toimi, kun ei sillä ole asianmukaisia pysäköintitiloja kuin nimeksi. Näille lopuille ei ole tulossa sitten sitäkään vähää…

    Lisäksi nämä rakennukset nojaavat liikenteellisesti ja pääosin tontinrajaltaankin surullisen kuuluisaan Ratapihankatuun, joka sattuu olemaan nyt se kaupungin pahin pullonkaula. Kotiin vaan ei pääse töistä lähtemään klo 15-17, kun jono tunnelille sen yhden typerän purettavan mörskän takia on aivan jumissa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia