Talon pitää olla pian lähes älykkyyteen valmis – entä rakennustarkastajan?

Rakennustarkastaja ei voi olla lähes nolla, kun puhutaan  lähes nollaenergiatalosta tai lähes älykkäästä talosta. Rakennustarkastajien syksyllä alkava täydennyskoulutus on tarpeen.

Rakentamista säätelevät asetukset muuttuivat perusteellisesti vuoden alussa ja muistettavaa on paljon. Se, että eri aikoina lasketut E-luvut eivät ole enää vertailukelpoisia keskenään, kun energiamuotokertoimiea muutettiin, on  yksi pienimmistä harmeista.

Ja kun uudet asetukset ja niitä täydentävät ohjeet ja tulkinnat on opeteltu, niin EU:sta pukkaa lisää uutta. Rakennustuoteasetus tosin yskii ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtisen mukaan pahemman kerran, mutta energiapuolella tapahtuu koko ajan. Juuri kun vanha energiapaketti saatiin käytäntöön, tulee jo uusi. Siihen liittyvistä vaatimuksista älytalovalmiusindikaattori ei ole kovinkaan älykkääästi määritelty,

Mikä esimerkiksi on lähes älykkyyteen valmis talo ja kuka varmistaa, että energiataloutta ohjaavan fiksun automaation asetukset ovat kohdallaan vielä vuoden kuluttua valmistumisesta? ihmetteli arkkitehti Kimmo Lylykangas. Entä miten varmistetaan nettiin kytkettyjen laitteiden tietoturvallisuus? Tai se, että talo pysyy terveenä silloinkin, kun sähköt katkeavat?

Älytalovalmiusindikaattori ei ole kovinkaan älykkääästi määritelty.

Eduskunta edellytti, että ympäristöministeriö laatii kuluvana vuonna myös asetuksen, jolla varmistetaan, että kännykkä kuuluu varmasti kaikkein energiataloudellisimmissakin taloissa talon koko elinkaaren ajan. Teppo Lehtisen mielestä tuo vaatimus pakottaa ensin pohtimaan sitä, löytyykö sellaista fakiiria, joka pystyy arvioimaan matkapuhelinten ja niiden verkkojen kehityksen 50 vuoden aikajänteellä.

Kysymyksiä on siis paljon ja niin myös opeteltavaa. Suurimpien kaupunkien rakennustarkastajat ovat tehneet parhaansa kootessaan tulkintojaan yhteen pakettiin. Ääneneristysvaatimukset ovat keskusteluttaneet niistä ehkä eniten, mutta jatkossa keskustelua riittää muun muassa siinä, miten vaatimuksia sovelletaan korjausrakentamiseen.

Jos ministeriö esimerkiksi edellyttää rakennusmateriaaleilta jatkossa kierrätettävyyttä ja samaan aikaan vaihdettavilta ikkunoilta uusien ikkunoiden vaatimustasoa, niin onko tämä ristiriita jotenkin sovitettavissa?

Uudet asetukset aiheuttivat koulutusbuumin

Koko tämä vuosi on täynnä erilaisia uusiin asetuksiin liittyviä koulutuksia, joita järjestävät sekä monet järjestöt että oppilaitokset.

Rakennustarkastajille tai siksi pyrkiville käynnistyy ensi syksynä 20 opintopisteen laajuinen täydennyskoulutus. Lähtökohtana koulutukselle oli ympäristöministeriön halu edistää puurakentamista, mutta koulutustarpeita ovat tuoneet myös uudet, vuoden alusta voimaan tulleet asetukset. Siksi koulutus on paljon muutakin kuin puurakentamista.

Puurakentaminen ja erityisesti voimakkaasti yleistynyt massiivipuurakentaminen otetaan kaikissa opintojaksoissa erityiskysymyksenä huomioon. Palomääräykset tai edes energiamääräykset eivät ole enää massiivipuurakentamisen esteenä. Silläkään ei ole väliä, onko kyse suomalaisesta hirrestä vai itävaltalaisesta CLT-puusta, kunhan saadaan lisää puutaloja sitomaan hiilidioksidia. Ympäristöministeriöllä on tähän liittyvä Hiilipihin rakentamisen tiekarttakin valmiina. Sitä samoin kuin siihen liittyviä kierrätysvelvoitteita on tarkoitus noudattaa jo vuonna 2025.

Rakennustarkastajille tai siksi pyrkiville käynnistyy ensi syksynä 20 opintopisteen laajuinen täydennyskoulutus.

Uusissa asetuksissa kaikelle massiivipuurakentamiselle annettiin samat helpotukset U-arvoissa kuin hirsirakennuksille. Toisaalta 180 mm paksu seinä on CLT:nä tehtynä niin järeä ja kallis, että isojen säästöjen saaminen muualta voi osoittautua esteeksi sen yleistymiselle. Minkä takia rakentaja lähtisi kasvattamaan vapaaehtoisesti rungon paksuutta?

Painovoimainen ilmanvaihto sallisi ikkunan aukaisemisen kesällä

Massiivipuurakentaminen yhdessä painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa miellyttää monia ekologisesti suuntautuneita arkkitehteja. Uusissa asetuksissa painvoimainen ilmanvaihto sai  heidän toiveidensa mukaisia helpotuksia. Nyt ongelmana on lähinnä se, että painovoimaisen ilmanvaihdon osaajat ehtivät kadota, kun sitä ei voinut suunnitella, sanoo arkkitehti Kimmo Lylykangas.

Uusien helpotusten myötä painovoimaista ilmanvaihtoa käytettäessä ei tarvitse kompensoida sitä, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole lämmön talteenottoa. Hormien rakentaminenkaan ei tule esteeksi, koska iv-hormit vapautettiin kerrosalalaskennasta. Silti painovoimainen ilmanvaihto taitanee jäädä pientaloissa puuhasteluksi. Senaatti tosin on ohjeita tekevässä työryhmässä mukana sen vuoksi, että se katsoo, voisiko se välttyä suojeltujen talojen kohdalla masiivisilta ilmanvaihtoremonteilta.

Iso periaatteellinen ongelma on Kimmo Lylykankaan mukaan se, että painvoimainen ilmanvaihto toimii heikoiten kesällä. Ratkaisu olisi helppo eli ikkunan avaaminen, mutta voiko viranomainen luottaa, että käyttäjä osaisi sen tehdä itse, jolloin ikkunan avaaminen voitaisiin suunnitella osaksi ilmanvaihtojärjestelmää? Jos vastaus on kielteinen, niin silloin on edellytettävä ilmanvaihtoa tehostavien puhaltimien käyttöä.

Tarvitaanko erämaassa ääneneristystä susien ulvonnalta?

Tulkinta voi olla myös se, että ikkunaa ei voi avata myöskään ääneneristyssyistä. Silloin tosin joudutaan Lylykankaan mukaan ennen pitkää harkitsemaan, pitäisikö savuhormitkin sitten kieltää.

Ääneneristysvaatimukset tiukkenivat kaikissa rakennuksissa niiden sijainnista riippumatta, mikä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi hirsitaloille, arvioi Vantaan rakennustarkastuksen päällikkö Pasi Timo. 30 desibelin vaatimus on tiukka.

Nyt ongelmana on lähinnä se, että painovoimaisen ilmanvaihdon osaajat ehtivät kadota, kun sitä ei voinut suunnitella, sanoo arkkitehti Kimmo Lylykangas.

Pitääkö hirsitalon nurkkahuoneet siis levyttää, vaikka talo sijaitsi keskellä rauhallista erämaata?

Askelääneneristysvaatimuksetkaan eivät aina täyty betonilattioillakaan. Esimerkiksi kaikki kelluvat lattiat eivät täytä uuden asetuksen vaatimuksia.

Puukin kastuu taivasalla

Rakennustarkastajien haluaan perehtyvän myös palomääräyksiin, joissa puurakentamisen asemaa helpotettiin monin tavoin. Toisaalta WoodCity surullinen esimerkki osoitti, että rakennusvalvontojen pitää olla tarkkana myös puurakennusten säänsuojauksessa. Siihen ei voi luottaa, että edes massiivipuusta voisi rakentaa yhtä huolettomasti taivasalla kuin valmisbetonista.

Rakennusvalvonnat ovat yleisesti ottaneet Kuivaketju10:n perusvaihtoehdoksi kosteudenhallintaan.

Tarkastajien täydennyskoulutusta ammattikorkeakouluissa

Rakennustarkastajien täydennyskoulutus on tarkoitus tehdä  ministeriön, rakennustarkastusyhdistysten ja suurimpien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

Koulutuksen sisältö koostuu kolmesta kokonaisuudesta, joita ovat Rakennusvalvonnan säädökset ja prosessit, Rakennusfysiikka, energiatalous ja korjausrakentaminen sekä Puurakentaminen ja digitaaliset työkalut.  Kurssin lopputyön avulla pyritään esimerkiksi kehittämään yleiset menettelytavat puurakenteisten rakennusten tarkastustoiminnan erityispiirteisiin.

Koulutukseen kuuluu 13 lähipäivää. Hinta on 1200 euroa.

Lisätietoa:
www.ym.fi/puurakentaminen
www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi