Kuopion Neulamäkeen on työlästä päästä, mutta sieltä pääse nopeasti pois. 1980-luvulla rakennettu Neulamäen kaupunginosa sijaitsee noin viiden kilometrin päässä torilta ja niin korkean mäen päällä, että polkupyöräilijän reisilihakset ovat taatusti koetuksella.
Tiiliverhoillussa lähiössä on paljon vuokra- ja opiskelija-asuntoja. Versokuja 4:ssä verhot puuttuvat monista ikkunoista. Kyse ei ole skandinaavisesta pelkistetystä sisustuksesta, vaan siitä, että asunnot ovat tyhjillään.
Kuopion Opiskelija-asuntosäätiö (Kuopas) myi vuodenvaihteessa kolme opiskelija-asuntokohdettaan Neulamäessä, myös Versokujan opiskelija-asunnot. Syynä oli soluasuntojen alhainen käyttöaste.
Soluasunnot eivät kelpaa
Ilmiö on tuttu kaikissa opiskelijakaupungeissa: lähiöiden soluasunnot eivät enää kelpaa opiskelijoille. He haluavat yksiöihin asumaan.
Tämä on ollut nähtävissä jo vuosia, mutta soluasuntojen hyljeksintä lisääntyi entisestään viime syksynä, kun opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Tukirakenne muuttui niin, että se kannustaa asumaan yksiössä.
”Ne (suuret soluasunnot) eivät kerta kaikkiaan käyneet kaupaksi”, sanoo Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen.
”Uudistus ohjasi kysyntää niin paljon, että meillä tippui käyttöaste viime vuonna kolmella prosentilla edelliseen verrattuna. Se oli tosi radikaali muutos. Paljon solu- ja perheasuntoja oli tyhjillään.”
Lähiöiden soluasunnot eivät enää kelpaa opiskelijoille. He haluavat yksiöihin asumaan.
Opiskelija-asuntojen ylläpitäjät eri kaupungeissa ovat pyrkineet vähentämään soluasuntojen määrää ja hankkimaan tilalle yksiöitä. Soluasuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee kaupungeittain.
Turussa solupaikat minimissä
Vuoden 2016 lopussa esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin vuodepaikoista joka kolmas sijaitsi soluasunnoissa – kuopiolaisen Kuopaksen vuodepaikoista jopa puolet.
Lähes joka neljäs petipaikka on solussa
- Suomen opiskelija-asuntoyhteisöillä oli vuoden 2016 lopussa noin 40 600 opiskelija-asuntoa, joissa oli noin 68 600 vuodepaikkaa.
- Vuodepaikoista lähes 27 prosenttia sijaitsi soluasunnoissa. Yksiöitä oli 16 341 kappaletta eli noin 24 prosenttia vuodepaikoista.
- Soluasuntojen ja yksiöiden osuus eri kaupungeissa vaihtelee suuresti.
- Lähde: Suomen Opiskelija-asunnot Soa ry:n jäseniltään keräämä tilasto. Jäseniä ovat opiskelija-asuntotoimijat lukuun ottamatta Aalto yliopiston ylioppilaskuntaa (Ayy), Jyväskylän ylioppilaskuntaa (Jyy) ja pieniä toimijoita.
Sen sijaan Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä (Tys) solupaikkoja oli enää 12 prosenttia kaikista petipaikoista. Tiedot käyvät ilmi Suomen Opiskelija-asunnot (Soa) ry:n vuoden 2016 tilastosta.
Turussa ja Jyväskylässä opiskelija-asuntokohteita on myyty kuten Kuopiossa. Rovaniemeläinen opiskelija-asuntosäätiö Domus Arctica tekee parhaillaan kauppaa yhdestä asuntokohteestaan ja suunnittelee toisen myyntiä.
Soluasuntoja on muutettu peruskorjauksen yhteydessä yksiöiksi. Opiskelijataloja on myös purettu, ja tilalle on rakennettu isompia ja enemmän yksiöitä sisältäviä taloja. Näin on tehty esimerkiksi Jyväskylässä. Tampereella vastaavia hankkeita on tällä hetkellä keskustassa, Pappilassa ja Lukonmäessä.
Pääkaupunkiseudulla Hoas purkaa kolmen vuoden sisällä Vantaan Kulomäen rivitalomaiset opiskelijatalot. Purku- ja myyntipäätöksiä tulee todennäköisesti jatkossakin.
Hoasilla tyhjillään 250 soluasuntoa
Yksiöiden kysynnän kasvua ennakoitiin, kun asumistukiuudistusta valmisteltiin. Kelan mukaan nyt esimerkiksi Helsingissä yksin asuva opiskelija voi saada 400 euron tuen 500 euron kuukausivuokraansa ympäri vuoden. Aiemmin opintotuen asumislisää maksettiin enintään 201 euroa niiltä kuukausilta, jolloin opiskelija opiskeli.
”Hakijamäärä kohdistuu enemmän yksiöihin ja yhden hengen talouksiksi tarkoitettuihin kohteisiin. Soluasuntojen kysyntä on hiipunut asumistukiuudistuksen jälkeen. Se vauhditti kehitystä”, sanoo myös Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.
Hoasilla on tällä hetkellä tyhjillään noin 250 soluasuntoa, vaikka asuntojen kysyntä on kaksinkertaistunut viimeisen kolme vuoden aikana.
Yksiöiden kysynnän kasvua ennakoitiin, kun asumistukiuudistusta valmisteltiin.
Hoasin 9 460 asunnosta yksiöitä on noin 30 prosenttia. Tarhion mukaan tavoitteena on nostaa yksiöiden määrä vähintään puoleen asuntokannasta.
”Käytännössä noin tuhat soluhuonetta pitää korvata kolmella tuhannella yksiöllä, käytännössä puolet soluasunnoista. Uudisrakentamisen tarve on suurempi kuin koskaan aikaisemmin”, Tarhio sanoo.
Koas rakentaa lähelle korkeakouluja
Jyväskylässä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (Koas) on muuttanut voimakkaasti asuntokantaansa. Se on myynyt useita lähiökohteitaan ja rakentanut uusia asuntoja lähelle keskustassa sijaitsevia korkeakouluja.
”Kymmenen vuoden aikana olemme toteuttaneet meidän ’Lähiösolusta keskustayksiöön’-strategiaamme. Kun rakenteilla olevat asunnot valmistuvat tämän vuoden jälkeen, suurin osa meidän asunnoista sijaitsee keskustassa”, Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen sanoo.
Rakennusprojektien valmistuttua Koasin asunnoista yksiöitä on noin puolet.
Jyväskylän Kortepohjan ylioppilaskylän omistaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy). Se aikoo jatkossakin pysyä Kortepohjan lähiössä, sillä se on remontoimassa yksiöitä sisältävät tornitalonsa.
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö on myynyt useita lähiökohteitaan ja rakentanut uusia asuntoja lähelle keskustassa sijaitsevia korkeakouluja.
Sen sijaan DDR-taloiksi kutsutun talokompleksin tulevaisuus on auki. Soluasuntoja sisältävien talojen kohtalo selviää asemakaavoituksessa.
Jyy haluaisi purkaa talot, ja rakentaa tilalle uusia. Uusia asuntoja tulisi nykyistä vähemmän, sillä myös Jyy etsii rakennuspaikkoja läheltä keskustaa.
Jyy on kuitenkin valmis investoimaan Kortepohjaan, sillä on se Jyväskylän kaupungin kanssa kehittämässä koko Kortepohjan kaupunginosaa. Jyy:n toimitusjohtaja Marko Huttusen mukaan Kortepohjan vetovoimaisuudella Jyy varmistaa investointiensa arvon jatkossakin.
Kuopiossa remontoidaan osa asunnoista pienemmiksi
Kuopiossa kolmen opiskelija-asuntokohteen ostajat, kiinteistösijoitusyhtiöt Diretor ja Nordic Business Investments aikovat remontoida osan soluasunnoista pienemmiksi asunnoiksi. Pidemmällä aikavälillä osa asunnoista myydään.
Versokuja 4:ssä on hämmentyneet tunnelmat. Vuokrasuhteet säilyivät kaupassa ennallaan, mutta silti moni asukas on muuttanut toisaalle vuokranantajan vaihduttua. Moni suunnittelee muuttoa.
Aino Aholainen ja Mikko Koponen hyötyivät aikoinaan soluasuntojen hylkeksinnästä. Kuopakselta kaksiota anonut pariskunta sai kolmen huoneen ja keittiön soluasunnon, sillä isoihin soluihin ei ole paljon tulijoita.
He ovat asuneet kolmiossaan nyt seitsemän vuotta. Lukollisilla ovilla erotellut huoneet eivät ole häirinneet, ja autollinen pariskunta kokee pääsevänsä Neulamäestä sujuvasti kaikkialle.
”Mekin olemme miettineet muuttoa, mutta se olisi ajankohtainen asia jo ilman myyntiäkin”, Aholainen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kokonaiset kerrostalot tyhjenevät, kun iso muutos pyyhkii asumisessa – Mitä tehdä tyhjiksi jääville opiskelijoiden soluasunnoille?”