Vantaan Kulomäessä sijaitsevat Hoasin talot puretaan. Kuva: Matti Tarhio

Soluasuntoja tyhjillään, kun ne eivät kelpaa opiskelijoille – Hoasin taloja puretaan ja tilalle gryndiasuntoja

Opiskelijat eivät enää huoli vanhoja, kaukana oppilaitoksista sijaitsevia vuokra-asuntoja.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Aika on ajanut ohi esimerkiksi Vantaan Kulomäessä sijaitsevista Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin asunnoista.

Kulomäen rivitalotyyppiset puuelementtitalot on rakennettu 1970-luvun puolivälissä.

Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio kertoo, että asuntojen korjaaminen olisi maksanut enemmän kuin uusien rakentaminen. Toisaalta uusia asuntoja ei haluttu rakentaa, koska etäisyydet uusille kampusalueille ovat pitkät.

”Mietimme, myymmekö tontin vai jätämmekö sen sijoitusomaisuudeksi”, Tarhio kertoo.

Säätiö valitsi vuokrausvaihtoehdon. Se kilpailutti rakennusliikkeitä siitä, mikä yhtiö tarjoaa parhaan vuokran tontista 50 vuoden ajalta. Pakettiin kuuluu asuntojen purkaminen.

Kilpailun voitti Rakennusliike Lehto, joka rakentaa purettavien asuntojen tilalle myytäviä asuntoja.

”Emme olisi saaneet tontista järkevää myyntihintaa. Vuokraaminen takaa jatkuvan tuoton, ja tontin ostajalle vuokratontti mahdollistaa laajemman asuntojen ostajakunnan.”

Operaatiota helpotti se, että Kulomäen asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat jo päättyneet. Tarhio korostaa, että tontista saatavat vuokratuotot tulevat täysimääräisesti vuokralaisten hyödyksi.

”Hoas ei tee voittoa, eikä se säätiönä voi jakaa osinkoja.”

Purettavia asuntoja on 197. Ne ovat pääosin solu- ja perheasuntoja. Asunnot puretaan ja uudistalot rakennetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen kohde käynnistyy ensi kesänä, seuraavat vuosina 2019 ja 2020.

Kulomäki on Hoasille ensimmäinen iso asuntojen purkukohde.

Kova kilpailu asukkaista

Hoas joutuu kilpailemaan asukkaista aikaisempaa tiukemmin. Opiskelija saa nyt asumistukea 400 euroa kuussa, kun ennen tukimuutosta summa oli vain 200 euroa. Siksi asunnon hankkiminen vapailta markkinoilta on realistinen vaihtoehto.

Kuvaavaa on, että Hoasilla on nyt 250 soluasuntoa tyhjillään.

Säätiöllä on paljon 1970-luvulla rakennettuja asuntoja. Nuorten asumistoiveet ovat niistä ajoista muuttuneet.

”Meidän on pakko kehittää kiinteistöjä, jotta asunnot säilyvät nuorten kannalta kurantteina. Joudumme miettimään, puretaanko asunnot pois vai korjataanko niitä. Uudistuotantoa tarvitaan, jotta purettavien asuntojen tilalle saadaan uusia, oikealla sijainnilla olevia asuntoja.”

Hoasilla on rakenteilla 616 asuntoa. Niistä 79 prosenttia on yksiöitä.

”Kiinteistöjen rakennetta on uudistettava. 1 000 soluja sisältävää huoneistoa pitää korvata 3000 yksiöllä.”

Pitkän tähtäimen tavoite on, että Hoasin asunnoista puolet on yksiöitä. Muutoksen aikataulua Tarhio ei pysty sanomaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Soluasuntoja tyhjillään, kun ne eivät kelpaa opiskelijoille – Hoasin taloja puretaan ja tilalle gryndiasuntoja”

  1. Opiskelija-asunnoista ei siis ole mitään pulaa. Sinänsä soluasunnossa ei ole mitään vikaa ainakaan väliaikaisena asuntona. Voisihan siinä kaupunkiin muuttava katsella helposti jotain muutakin vaihtoehtoa. Perheasuntojen purkaminen on käsittämätöntä pl., jos asunnot ovat teknisesti loppuun ajettuja. Hoasin tuntien tuskin ovat. Em. seikoista voi tehdä jopa sellaisenkin johtopäätöksen, että Uudellamaalla ei ole pulaa minkäänlaisista asunnoista, eikä vain opiskelija-asunnoista.

  2. Ei kelpaa, sano, mulle ei kelpaa ! Se siitä asuntopulasta aikuisten oikeasti.

  3. Opiskelijan asumistuki 400 € kuussa? Tyttärellä AMK-tutkinto 5v työkokemus ja esimiesasemassa. Töissä Helsingin keskustassa. Bruttopalkka nippanappa 2000 € kuussa. Näillä asumistuilla ”itsellisten” elämä tehdään hankalaksi, koska oikeaa palkkaa pitää tienata jo liki 600 €, jotta saa tuon 400 € vuokranmaksuun. Suomeksi: Vuokrat ylös ja kannusloukkuja lisää.

    Ei opiskelijan elämästä tarvitse tehdä kurjaa, mutta vähänkään markkinataloutta ymmärtävä vetää tästä uutisesta sen johtopäätöksen, että työssäkäyvät joutuvat tyytymään niihin asuntoihin, jotka eivät opiskelijoille enää kelpaa.

  4. Opiskeleva pariskunta joista toinen tai molemmat on välillä osa-aikatöissä ei voi asua kahdestaan solussa kun 2017 tukimuutokset vei opiskelijoita tuet.
    Lopputulos on että yhteiskunta maksaa mieluummin molemmille omiin yksiöihin asumistuet kuin samat tuet jos asuisivat yhdessä kaksiossa.

    Nuorison vanhempana on vaikea ymmärtää tätä matematiikkaa, onneksi markkinoilta löytyy kalliita yksiöitä niin voi ainakin netota maksimituet.

  5. Nirsoilkaa vaan tukiasujat, kyllä nettoveronmaksajien pinna on loputon ja asumistukimenot voivat jatkaa loputonta kasvuaan.

  6. Kyllä he huomaa tultuaan eläkeikään.Rahsa
    Ei taida tulla entiseen tahtiin

  7. Miksiköhän olemme kasvattaneet lapsemme niin nirsoiksi? Omamme ovat jo yli 40 vuotiaita ja muistelivat opiskeluaikaansa, että huone omakotitalon yläkerrassa vieraan perheen hoivissa riitti ja ilman asumistukea pärjättiin. Opintotuesta jäi yhdellä pojalla vielä säästöönkin, kun söi koulussa ja otti kotoa eväät iltapaloihin viikonloppuna.Miksi pitää maksimoida yhteiskunnan tuet? Ja sitten valmistuttua valitetaan veroista? Eikö ymmärettä, ettei ilmaispalveluja ole olemassa?

  8. Voivoi. Kulorastaantien kämppää ei voi enää lapsenlapsille näyttää.

  9. Miksi opinto-asuntotuki pitää antaa rahana?
    Eikö oppilaitoksen tarjoamana voisi olla asuntola/solu, esim 1-3 ensimmäisen vuoden aikana. Opettaisi sosiaalisuuden, vähentäisi yksin olemista ja tottakai perheen tullen saisi perhe-asunnon tai tuen, jos soluja ei ole. Olisi myös halvempi rajoittajalle, eli vähentäisi valtion velkaantumista. Muutama tiukka vuosi itsenäisyyden alussa ei ketään riko, opettaisi todellisuuteen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi