Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusteollisuus: Työntekijät vaativat kaksi kertaa suurempia palkankorotuksia kuin muilla aloilla – ”Ei vääryyttä voi korjata uudella vääryydellä”

Rakennusalan työehtoneuvottelut ovat edelleen jumissa. Suurin erimielisyys koskee palkkoja.

Matti Harjuniemen luottamustoimi Kojamon hallituksessa kesti 12 vuotta. Kuva: Sirpa Räihä / HS

Alan työntekijäsopimukset päättyivät helmikuun lopussa, ja neuvotteluita on käyty tammikuun puolivälistä asti. Alan toimihenkilösopimukset ovat voimassa huhtikuun loppuun asti.

Neuvottelut saattavat edistyä keskiviikkona, kun osapuolet kokoontuvat niin sanotun ison pöydän ääreen. Kaikkiaan rakennusteollisuuden alalla on kahdeksan yleissitovaa työehtosopimusta, joista on ensin neuvoteltu erikseen.

Työnantajia edustavan Rakennusteollisuuden mukaan Rakennusliiton vaatimukset olisivat kohtuuttomat eli noin kaksinkertaiset verrattuna tarjottuun yleiseen linjaan, joka on noin 3,2 prosenttia kahden vuoden kaudelle. Tähän mennessä on tiedossa, että vain kuntien kertakorvauksella on ylitetty niin sanottu yleinen linja, järjestö huomauttaa.

Rakennusteollisuuden mukaan Rakennusliiton vaatima 50 sentin yleiskorotus tunnilta kummallekin vuodelle tarkoittaisi 2,9 prosentin korotusta vuodessa, kun laskentaperusteena on koko rakentamisen perusansio eli 17,41 euroa tunnilta.

”Isännillä on erittäin nuuka linja”

Työntekijöitä edustavan Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan liiton palkkatoiveet ovat varsin maltilliset: ”Ei ole kuin senteistä kiinni, mutta isännillä on erittäin nuuka linja.”

Rakennusliitto on vauhdittanut vaatimuksiaan ylityökielloin ja järjestämällä puolilta päivin alkaneita niin sanottuja tiedotustilaisuuksia, joiden jälkeen on lähdetty kotiin. Käytännössä kyseessä ovat työnseisaukset.

Rakennusliitto on vauhdittanut vaatimuksiaan ylityökielloin.

Harjuniemi viittaa alan palkkojen jälkeenjääneisyyteen ja rakennusbuumiin: ”Liukumat ovat olleet väärään suuntaan, ja kun katsoo ympärilleen, näkee, että rakentamisessa on yhä korkeasuhdanne, jolloin palkkojakin pitäisi olla varaa maksaa.”

”Mutta toivottavasti saadaan neuvotellen ratkaisu aikaan, ettei tarvitse antaa lakkovaroitusta”, Harjuniemi sanoo.

Viimeinen pidempi lakko rakennusalalla oli vuonna 1986.

Erilaiset laskutavat palkkakehityksestä

Rakennusteollisuus vertaa alan palkankorotuksia teknologian palkankorotuksiin ja päätyy siihen, että rakennusalalla korotukset ovat olleet 9,5 prosentttiyksikköä suuremmat vuosina 2005–2017.

Rakennusliitto taas katsoo palkkakehitystä jopa 1985 alkavasta laskentakaudesta, johon sisältyy 1990-luvun laman aiheuttama romahdus.

”Ei sen vaikutusta voida korjata tämän päivän palkankorotuksella. Ei vääryyttä voi korjata uudella vääryydellä”, sanoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuudesta.

Rakennusalan lisäksi neuvotteluita on kesken ja ylityökieltoja voimassa myös sähköistys- ja sähköasennusalalla, jonka riitaa soviteltiin tiistaina.

Osapuolina työriidassa ovat Sähköliiton lisäksi työnantajaliitot Palvelualojen työnantajat Palta ja Sähkötekniset työnantajat STTA.

Mikäli sopua ei synny, 2 500 sähköliittolaista aloittaa työnseisauksen 9. huhtikuuta aamukuudelta. Työtaistelu päättyisi 16. huhtikuuta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus: Työntekijät vaativat kaksi kertaa suurempia palkankorotuksia kuin muilla aloilla – ”Ei vääryyttä voi korjata uudella vääryydellä””

  1. Voi kun olisikin 17,41 tunnille!! Mutta se ei ole ikinä saavutettavissa ainakaan rakennustuoteteollisuudessa….

  2. Juu ei ole lähelläkään palkka 17,41 tunnilta. Tiedän monen itseni lisäksi joka ei pääse noille liksoille ja siis juurikin betoni elementtejä työkseen tekevät.

  3. Tsemppiä teille raksan toverit, älkää antako periksi, me sähkärit tuemme täysillä teitä, sillä kiky on yks perkeleen, eli pääministeriniljakkeen keksintö, jota ei olisi kenenkään pitänyt edes harkita hyväksyvänsä!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat