Työelämä Merja Mannila 5 kommenttia

Rakennusliitto vaatii palkankorotuksia – ei tyydy enää nollaratkaisuun

Rakennusalan työehtosopimuskierros käynnistyy jälleen syksyllä. Työntekijöiden tes-sopimus umpeutuu ensi vuoden helmikuun lopussa, toimihenkilöiden huhtikuussa.

Kuva: Anne Kurki

Rakennusteollisuus RT:n johtaja Tapio Karin mukaan työnantajapuoli ei ole vielä määritellyt tavoitteitaan. Hän uskoo, että talouden elpymisen myötä palkkaus nousee voimakkaasti esiin neuvotteluissa.

”Perinteisesti vientialat ovat toimineet tes-kierrosten päänavaajana ja määrittäneet palkankorotustason. Metsäteollisuus avaa syksyllä pelin, ja sitä seuraavat teknologia ja kemian alat. Sen mukaan edetään.”

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan iso kuva on nyt erilainen kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin ala sopi voimassaolevan tesin jatkamisesta vuodella ilman palkankorotuksia. Hänestä Suomen talousongelmat johtuivat vientikysynnän notkahtamisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, ei rakenteellisista kotimaisista tekijöistä.

”Nyt näemme, että vientikysynnän elvyttyä bruttokansantuote kasvaa 3 prosentin vauhtia, vaikka etenkin oikeistoekonomistit hehkuttivat vielä keväällä, että näin jäykällä työelämän rakenteella emme pääse koskaan 1,5 prosenttia parempaan kasvuun.”

Siksi Harjuniemi pitää STTK:n väläyttämää 1,5 prosentin ja Nordean linjaamaa 0,7 prosentin palkankorotustasoa liian matalana.

Yrityksiltä kovaa palautetta

Maaliskuussa 2016 voimaan tullut työntekijöiden tes olisi päättynyt 28.2.2017. Tes:iin sisältyi palkankorotus, joka oli tasoltaan 10 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Yleisten taloustalkoiden hengessä RT ja Rakennusliitto sopivat viime vuoden elokuussa vuoden jatkoajasta.

Kilpailukykysopimukseksi hallitus ei kuitenkaan neuvottelutulosta hyväksynyt, koska se ei sisältänyt kikyn vaatimaa kolmen työpäivän työajan pidennystä. Syynä oli se, ettei Rakennusliitto suostunut siihen.

Karin mukaan yrityksiltä on tullut kovaa palautetta siitä, ettei sopimus sisällä työajanpidennystä.

Tuottavuus esillä neuvotteluissa

Harjuniemen mukaan rakennusteollisuudessa ei ole oikeastaan ollut kunnollisia alaa ja ansioita kehittäviä neuvottelurupeamia kymmeneen vuoteen. Hänestä työntekijöiden palkkakehitys on ollut huonoa.

”Kun tarkastellaan suurta kuvaa, näyttävät esimerkiksi paikallisesti sovittavat liukumat loppuneen työntekijöillä. Ei anna hyvää kuvaa paikallisesta sopimisesta, että alan nousukausi ei näy työntekijöiden palkoissa. Kaikki näyttää olevan liiton sopimien korotusten varassa.”

Harjuniemi uskoo, että tes-kierroksen yhteydessä puhutaan palkkauksen lisäksi myös muun muassa sairauspoissaolojen hallinnasta ja ammattiin oppimisesta. Myös tuottavuus on neuvottelupöydässä.

”Se on kyllä melko turhaa suunpieksäntää, koska työpaikoilla tehdään entistä vähemmän paikallisia sopimuksia sellaisista suorituspalkkatöistä, jotka motivoisivat työntekijöitä ja työnantajia. Myöskään hukan vähentäminen ei etene. Samassa tilanteessa ovat muutkin rakentajat Euroopassa. Töiden pilkonta ja työyhteisöjen hajoaminen ovat kaikkialla johtaneet samaan umpikujaan.”

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Työajan pidentämispuheet ovat käsittämättömiä. Miten se edes tehdään urakkatöissä? Tosin työajan lyhentäminenkin on hankalaa. Lyhennys on kyllä tehty kaksi kertaa sadassa vuodessa. Ehkä mallit lyhentämiseen löytyvät historiasta.

    Vastaa
  • Sitten ihmetellään, kun suomalaisen työmiehen hinta yritykselle nousee reilusti yli 40 €/h, niin miksi käytetään ulkomaalaisia, joilla hinta 28-33 €/h ja jotka tekevät tehokkaasti töitä koko päivän vrt. suomalaisen tupakkataukoihin, 20 min kahvitaukoihin ja tunnin ruokataukoon.

    Vastaa
  • Nykyään tarvitsisi osata viron lisäksi kaikkia Itä-Euroopan kieliä sekä venäjää. Kyllä sen kympin mieluusti maksaa suomalaisesta ammattimiehestä ylimääräistä että säästyy aikaa eikä tule väärinkäsityksiä. Työmaille ei pitäisi ottaa yhtäkään ulkolaista porukkaa ilman kunnollista suomen- tai englanninkielen taitoa.

    Vastaa
  • raksamiehiltä sipilä vei pakolla ja johtajia pyydettiin turhaan vapaaehtoisiin talkoisiin.no nyt se ei varmaan enää toimi. ainahan on tietysti mahdollista ottaa kielitaidoton ja ammattitaidoton ulkomaalainen.virheet korjataan ehkä takuuaikana jos asukas sitä tajuaa vaatia.no niin, eiköhän lähetä tekemään laatua ja halvalla.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia