Rakennusmiehet etenevät Uudenmaankadun siltatyömaalla Lahdessa tarkan koreografian mukaan. Pitkät, painavat raudoitusteräkset tekevät aaltomaista liikettä askelten tahdissa, kun he siirtävät teräksiä paikalleen sillan valumuottiin.
Tämän Uudenmaankadulle rakennettavan sillan alta kulkee muutaman vuoden päästä Lahden eteläisen kehätien, valtatien 12, liikenne.
Destian osuudella kaksi pitkää laaksosiltaa
”Rakennamme kaksi pitkää liittopalkkisiltaa Vähäjoen ja Luhdanjoen yli. Kaikkiaan tieosuudella on 18 siltaa. Töiden yhteensovittaminen, Kouvola–Riihimäki-radan ylittäminen ja pohjaolosuhteet ovat vaativia”, työpäällikkö Pekka Nissinen ST-urakkaa toteuttavasta Destiasta kertoo.
Destia teki muutokset suunnitelmiin jo tarjousvaiheessa. Ne koskivat siltoja ja joitakin tasauksia.
Alueella on savikoita, jotka vaativat paalulaattaratkaisua tai stabilointia. Pisimmillään paalut ovat yli 60-metrisiä. Lahden päässä tieosuus on pehmeämpää kuin Hollolassa.
Destia on ostanut alihankintana louhinta- ja maansiirtotöitä. ”Pohjanmaalta tulee luotettavia kumppaneita.”
”Olemme sopineet kaikki kriittiset aliurakat. Isojen siltojen rakentaminen alkaa kesäkuussa.”
Kehätie on valtion, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen hanke, jossa 12-tie saa uuden linjauksen. 275 miljoonan arvoinen hanke sai rahoituksen viime vuoden budjetissa. Valtio maksaa siitä 198 miljoonaa euroa ja kunnat 77 miljoonaa euroa.
”Kehätie tuo kunnille rakentamismahdollisuuksia, ja vanha valtatie 12 ja Lahden eteläinen sisääntulotie siirtyvät kuntien omistukseen”, projektijohtaja Janne Wikström Liikennevirastosta kertoo.
Suurin käynnissä oleva tietyömaa
Kyseessä on valtion suurin käynnissä oleva tietyömaa. Liikennevirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta solmivat lähes puoli vuosisataa vireillä olleen hankkeen toteuttamissopimuksen keväällä 2017.
Hankekokonaisuuteen kuuluu Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja Lahden sisääntulotien, Uudenmaankadun parantaminen.
Kehätie on valtion, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen hanke, jossa 12-tie saa uuden linjauksen.
Nykyisin valtatie kulkee Lahden keskustan ja Hollolan kunnan kaupunkimaisen alueen läpi. Uusi väylä parantaa liikenneturvallisuutta, sujuvoittaa liikennettä sekä luo Lahdelle ja Hollolalle mahdollisuudet tiivistää maankäyttöään nykyisen valtatie 12:n varrella.
”Viime vuonna keskityimme suunnitteluun ja hankintoihin. Hankinnat on saatu vietyä läpi suunnitellusti. Olemme pystyneet kiristämään kehätien läpimenoaikaa lähes vuodella alkuperäisestä aikataulusta”, Wikström sanoo.
Rakentaminen jaettu kolmeen urakkaan
Hanke koostuu kahdesta eri hankeosasta ja toteutetaan kolmena urakkana. Varsinainen ohikulkutie rakennetaan kahtena urakkana: allianssina sekä suunnittele ja toteuta -urakkana. Hankkeen toisessa osassa Uudenmaankatu levennetään nelikaistaiseksi kokonaisurakkana Renkomäen ja Launeen välillä.
Kolmeen urakkaan jako syntyi infraurakoitsijoiden toiveesta ennen kuin urakoita alettiin kilpailuttaa. Allianssiosuus on hankkeen lyhin ja vaativin.
”Hankintavaiheen suurin riski on ollut urakkajako. Jos jostain urakkavalinnasta olisi tehty valitus, kehätien valmistuminen olisi viivästynyt ja puolikas tie odotellut valmiina.”
Kehätiehen liittyvät rakennustyöt näkyvät tällä hetkellä selvimmin Uudenmaankadulla. Suomen Maastorakentajat on tehnyt 3,2 kilometriä pitkän osuuden leventämistöitä viime vuoden toukokuusta lähtien.
18 miljoonan euron urakka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä liikenteelle, ja viimeisin päällystyskerros tehdään ensi kesänä.
Destia rakentaa Hollolassa
Destia aloitti rakennustyöt ohikulkutien ST-urakan osuudella Hollolan päässä huhtikuun alussa. Louhintatyöt ovat käynnissä parissa kohdassa 8,5 kilometriä pitkällä tielinjalla. Lisäksi siellä juntataan paalulaatan paaluja. Urakan arvo on noin 70 miljoonaa euroa.
Allianssin kehitysvaihe on loppusuoralla. Tämän 4,5 kilometriä pitkän tieosuuden kustannukset ovat tiesuunnitelmaratkaisulla noin 168 miljoonaa euroa. Lisäksi allianssiin kuuluu valtatielle 4 tulevan uuden liittymän rakentaminen Hartwallin kohdalle ja nelostien lisäkaistat uuden liittymän ja Kouvolan liittymän välille.
Allianssiosuudelle tulee 400 metriä pitkä Patomäen betonitunneli ja kilometrin pituinen Liipolan kalliotunneli.
Wikströmin mukaan asukkaiden kanssa on tehty tiiviisti yhteistyötä. Esimerkiksi Liipolan tunnelin alueella olevien 800 asukkaan kanssa on sovittu, että he saavat halutessaan tekstiviestinä tiedon räjäytyksistä. Tunnelin louhinta kestää noin vuoden.
Allianssin toteutusvaihe alkaa kesän korvilla
”Tavoitteena on, että toteuttamisvaiheen sopimus syntyy kesän korvalla. Näyttää siltä, että kustannusarvio on realistinen”, Wikström toteaa.
Kehitysvaiheessa Patomäen tunneli on lyhentynyt tiesuunnitelmaan verrattuna. Wikström arvioi, että muilla hankemalleilla olisi ollut vaikea neuvotella tunnelin pituudesta. Säästyneillä rahoilla pystytään kustantamaan yksi eritasoliittymä.
Tunnelitutkimuksia jo kehitysvaiheessa
”Olemme tehneet Liipolan pitkän kalliotunnelin osalta jo allianssin kehitysvaiheessa tutkimuksia kallion laadun selvittämiseksi, koska se vaikuttaa merkittävästi louhintaan. Tunneliosuudella ei ole löytynyt ruhjealueita”, allianssissa mukana olevan Skanska Infran projektipäällikkö Janne Tikkamäki kertoo.
Toinen hanketta merkittävästi mitoittava tekijä on Patomäen betonitunneli ja kolmas nelostien varrella olevan Kujalan alueen pehmeikön päälle rakentaminen. Sinne on tehty jo tässä vaiheessa pari painopenkerettä, joiden avulla on pystytty vähentämään paalulaattojen määrää.
Allianssilla on sopimus Caverionin kanssa tunnelitekniikan toimituksesta.
Tikkamäki arvioi, että telematiikan testausvaihe vaatii noin puoli vuotta aikaa tunnelin valmistumisen jälkeen.
”Ratkaisun löytäminen Launeen pohjavesipinnan työnaikaiseksi alentamiseksi on teettänyt töitä. Olemme testanneet kuukausien koepumppaus-+ohjelmalla, miten se saadaan alennettua.”
Tikkamäki uskoo Wikströmin tapaan, että sopimus syntyy touko-kesäkuun vaihteessa.
Rakennustyöt alkavat tunnelin louhinnasta. Skanska Infra tekee louhinnan omana työnään. Maaurakan tekee yksi iso toimija.
Suurimmillaan allianssiosuus työllistää noin 500 työntekijää rakentamisvaiheessa.
Innovaatioihin on ollut mahdollisuuksia
”Innovaatioita on tullut pitkin matkaa, erityisesti tunneliosuuksilla”, suunnittelun projektipäällikkö Klaus Einsalo Pöyryltä kertoo.
Ohikulkutien linjauksessa on tiesuunnitelmavaiheessa tehty sellaisia kaupunkiympäristöön liittyviä päätöksiä, jotka ovat osin sitoneet kehitysvaiheen suunnittelua.
Tien tasauslinjan suunnittelussa on vaihtelumahdollisuuksia. Esimerkiksi Liipolan tunnelissa on ollut vaihtoehtoisia korkeustasoja.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Lahden uusi kehätie on Suomen suurin tiehanke”