Matti Tapaninen esittelee suunnittelemiensa kohteiden kuvia. Kuva: Anne Kurki

WSP:n Matti Tapaninen iloitsee kaupunkiaktivismin noususta

Suomen WSP:n kaupunkiarkkitehtuurin yksikönpäällikkö Matti Tapanisesta piirtyy kuva määrätietoisesti tavoitteitaan kohti pyrkivänä ihmisenä, joka ei pelkää haastaa totuttuja toimintatapoja.

Kirjoittaja(t) Maria Huusko

Myös kaupunkiaktivismi on miehen sydäntä lähellä.

”Arkkitehdin ammatti on ollut haaveeni noin kymmenenvuotiaasta asti. Käytin nuorena liki kaiken vapaa-aikani piirtämisen ja ylipäätään visuaalisen hahmottamisen harjoitteluun.”

Tapanisella on kokemusta erityisesti rakennussuojelu- sekä arvokohteiden suunnittelusta.

WSP:ssa hän on toiminut pääsuunnittelijana esimerkiksi Helsingin Stoan aukion, Sähköttäjänpuiston, Vallisaaren, Kuninkaansaaren ja Espoon Laajalahden kirjaston korttelin suunnittelussa.

Matti Tapaninen

  • 49-vuotias
  • Arkkitehti, Teknillinen korkeakoulu, 1997
  • Yksikönpäällikkö, Kaupunkiarkkitehtuuri, WSP Finland, 2018–
  • Omistaja, Arkkitehtitoimisto Skenaario oy, 1997–
  • Arkkitehtuurin ylioppilas, Suomenlinnan hoitokunta, 1993–1994
  • Arkkitehtuurin ylioppilas, Vilhelm Helander ja Juha Leiviskä arkkitehdit SAFA, 1989–1991

Laadukas ja kaunis kaupunkitila vetää puoleensa

Tapanisen mielestä kaupunkiarkkitehtuurista tekee mielenkiintoista arkkitehtuurin ja rakentamisen neljäs ulottuvuus, ajallinen jatkumo.

”Ihmiset rakastavat erityisesti ympäristöjä, joissa vanha yhdistyy uuteen. Tämä ei tarkoita kellojen pysäyttämistä, vaan vanhan miljöön arvojen säilyttämistä ja kurinalaisuutta uuden tuomisessa.”

Julkiset kaupunkitilat, kuten kadut, puistot ja aukiot ovat Tapanisesta kaupungille tärkeä resurssi.

”Helsingin keskustasta 1900-luvun alun vuosikymmeninä otetuissa valokuvissa näkyy taitavan viimeistelty ja huoliteltu Helsingin ilme. Jos vertaa tähän päivään, niin emme ehkä ole saavuttaneet samaa ympäristön laatutasoa. Tieliikennemäinen ja automarkettimainen ympäristö on työntynyt keskustoihin ja häiritsee laadun kokemista kaupunkitilassa.”

Tapanisen mukaan meillä ei aina mielletä, että laadukas kaupunkitila vetää puoleensa.

”Se nostaa kiinteistöjen arvoa, luo palveluita ja vetovoimaista ympäristöä, jossa halutaan liikkua kävellen, viipyä ja viettää aikaa.”

Kaupunkisuunnittelun harvainvalta horjuu

Tapanisen mielestä meillä on melko vanhanaikainen malli kaupunkiympäristön tekemiseen.

”Meidät on totutettu tyytymään siihen, että virkamiehet, arkkitehdit ja poliitikot tekevät ratkaisut puolestamme. Suurelle yleisölle tarjotaan hieman näytelmänomainen mahdollisuus osallistua.”

Tämä ylhäältä alaspäin ohjaava jäyhän hierarkkinen malli on Tapanisen mukaan muuttumassa yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa arvostavaksi kansalaisyhteiskunnaksi. Hän on muutokseen erittäin tyytyväinen.

”Sosiaalinen media on luonut rikkaan keskustelukulttuurin, ja yhtäkkiä kaupunkikulttuuriin ja sen tekemiseen suhtaudutaan intohimolla.”

Tapaninen itse on ollut mukana seitsenhenkisessä suunnitteluaktivistien Urban Helsinki -ryhmässä vuodesta 2013.

”Yritämme luoda mallia, jossa kaikki voisivat osallistua kaupunkikehitykseen ja tarjolla olisi vaihtoehtoja ja visioita.”

Osallisuuden kokemus on tulevaisuutta

Tapanisen mielestä tulevaisuuden kaupunkeja kehitettäessä tulisi pitää mielessä, etteivät kaikki halua samaa.

”Sotien jälkeisenä aikakautena yksipuolista esikaupunki- ja lähiöparadigmaa on jatkettu aivan liian pitkään. Nyt voidaan muun muassa kysynnästä ja hinnoista päätellä, että lähiöistä on muodostunut ylitarjontaa ja käveltävästä ja kantakaupunkimaisesta asumisesta reipas alitarjonta.”

Kysyttäessä millainen olisi Suomeen sopiva tulevaisuuden kaupunki, nousee Tapanisen puheissa vahvasti esiin osallisuuden kokemus, ihmisten tunne aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa ympäristöönsä.

Tulevaisuuden kaupunkeja Tapanisen mukaan muovaavat myös ihmisten muuttuva luontosuhde sekä tietenkin muuttuvat liikkumistottumukset.

”Uusille sukupolville riittää, että luontoa on ja sitä kunnioitetaan. Sen ei tarvitse silti olla aivan asunnon vieressä.”

kaksi kysymystä

1 Sopiiko korkea rakentaminen Suomeen?

”Pitäisi rauhassa katsoa, millaisiksi nämä muutamat koehankkeet muodostuvat miljööltään. Meillä on aikamoinen kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle, mitä korkea rakentaminen ei yleensä ole. Korkeat rakennukset eivät ole vain lähiympäristön nähtävissä, vaan niistä muodostuu kauas ja laajalle nähtäviä symboleja. Taivaanrantaa vasten piirtyvän siluetin laatutaso olisi oltava hyvin tarkkaan harkittua ja kestävää. Lisäksi olisi käytävä julkista keskustelua siitä, kuinka haluttua korkea rakentaminen lopulta on. Korkean ohella pitäisi miettiä myös puolikorkeaa noin 10–15 -kerroksista rakennustapaa.”

2 Oikeusministeriön työryhmä ehdotti helpotusta purkavalle täydennysrakentamiselle. Mitä mieltä sinä olet tästä?

”Joskus rakennuksen korjauskustannukset ylittävät sen arvon. Vaikka meillä olisi kiintymystä ja tunteita rakennusta tai kotitaloa kohtaan, pitää omistajille tehdä mahdolliseksi myös päätös purkamisesta korjaamisen sijaan. Hämmästelen, ettei tätä ole helpotettu aiemmin, sillä esimerkiksi nopeasti rakennetut elementtirakennukset voivat olla rakennusteknisesti sellaisia, ettei niiden korjaus oikeastaan ole kannattavaa.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “WSP:n Matti Tapaninen iloitsee kaupunkiaktivismin noususta”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi