Kiinteistöt Rakentaminen Talous Uutiset HS / Marja Salomaa 6 kommenttia

Kymmenet arvokkaat huvilat rapistuvat Helsingin käsiin

Helsingin kaupunki omistaa kymmeniä vanhoja arvohuviloita, joita se yrittää saada myyntiin. Osa huviloista on päässyt huonoon kuntoon, tai sitten niiden ylläpito nielee verovaroja enemmän kuin kaupunki haluaa maksaa.

Helsingin kaupunki omistaa kymmeniä vanhoja arvohuviloita, joita se yrittää saada myyntiin. Osa huviloista on päässyt huonoon kuntoon, tai sitten niiden ylläpito nielee verovaroja enemmän kuin kaupunki on halukas maksamaan.

Villingin saaren Villa Widablickin sivurakennuksen valtaus on monien HS:n lukijoiden mielestä esimerkki siitä, miten kaupunki antaa arvo-omaisuutensa rapistua pystyyn. Kiinteistö on nyt vuokrattu yksityishenkilölle.

Asukasyhdistys Pro Villingin puheenjohtaja, arkkitehti Matti Tapaninen kiittää niitä yksityisiä ihmisiä, jotka ovat rahaa ja omaa vaivaa säästämättä pelastaneet rakennushistoriallisia helmiä.

”Villingin talonvaltaajat tekevät siinä mielessä palveluksen, että he tuovat tietoon kaupunkilaisten omaisuuden heikon hoidon ja rikollisen hitaan kaavoituksen ongelmat. Villingissä kaavoitus on jatkunut noin parikymmentä vuotta, ja alue on ollut rakennuskiellossa lähes puoli vuosisataa”, Tapaninen sanoo.

Kruunuvuorenrannassa kiista rakennusoikeudesta edisti tuhoa

Varakkaat helsinkiläiset rakennuttivat 1800-luvun loppupuolella kesähuviloita varsinkin höyrylaivamatkan päähän kaupungista.

Sittemmin monet huviloista ovat päätyneet kaupungin haltuun joko perintönä tai kauppojen kautta. Kuuluisa esimerkki pystyyn rapistuneesta huvila-alueesta on Kruunuvuorenranta, missä ainakin osittain kiista rakennusoikeudesta sinetöi historiallisen rakennuskannan tuhon.

Huvilayhdyskuntia ja kesämaja-alueita nousi 1900-luvun alussa etenkin Helsingin itäisiin saariin. Esimerkiksi Villingissä vanhimmat huvilat ovat 1910- ja 1920-luvuilta.

”Villingissä oli vielä 1970-luvulla paljon huviloita eri yhteisöjen ja yritysten omistuksessa. Ne ovat viime vuosikymmeninä luopuneet huonokuntoisista omistuksistaan”, Tapaninen sanoo.

Pitkittyneen kaavaprosessin aikana ihmiset eivät ole Villingissä pystyneet edes rakentamaan uusia saunoja. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vasta viimeisen vuoden aikana kaupunki on Tapanisen mukaan myöntänyt kunnostustoimiin ja saunoihin poikkeuslupia.

”Aina ei kyse edes ole kaavoituksen ongelmista. Vasikkasaaressa on valmis asemakaava, mutta silti vanha komendantin talo rapistuu pystyyn, koska kaavan mukainen viemäröinti on niin kallista. Miksei voitaisi sallia kevyempiä ratkaisuja?” Tapaninen kysyy.

Kaupunki omistaa Villingissä myös Villa Kuningaskalastajan, joka on vuokrattu yksityiselle ryhmälle.

Villa Furuvikin tarjouskilpailu käynnissä

Kaupungin strategiana on kuluneella valtuustokaudella ollut myydä ne talot, joita se ei tarvitse omaan käyttöön. Myynti ei kuitenkaan ole helppoa, jos kaavamääräykset kieltävät asumisen tai talon pihapiiriä ei ole lohkaistu omaksi määräalakseen.

Elokuun puoliväliin asti on käynnissä tarjouskilpailu Laajasalon Villa Furuvikista, joka on viime vuodet ollut vuokrattuna Helsinki-Tallinna seuralle. Seura on vuokrannut 455 neliön taloa muun muassa juhlatilaisuuksiin.

Vuonna 1884 valmistuneen Villa Furuvikin myyntiä on valmisteltu pitkään.

”Me haimme lopulta poikkeuslupaa asumiselle, koska kiinteistö on kaavassa merkitty yleiseen käyttöön. Jokainen voi kuvitella, millaisia tarjouksia on luvassa, jos asuminen ei ole mahdollista”, sanoo yksikön päällikkö Markku Metsäranta tilapalveluista.

Asukkaiden näkökulmasta kaupungin myyntiaikeet ovat kaksipiippuinen juttu. Laajasalo-seuran puheenjohtaja Tarmo Timonen harmittelee, ettei kaupunki usein edes yritä vuokrata tyhjillään seisovia taloja yhdistysten tai asukkaitten käyttöön.

Laajasalo-seurakin on varpaillaan, koska sen pesäpaikka kaupungin omistamassa Ylistalon huvilassa on yksi mahdollisista myyntikohteista.

”Siitä on käyty pientä vääntöä, mutta eiköhän tilanne ratkea”, Timonen arvioi.

Kaupunki on viime vuosina kyennyt valmistelemaan noin kymmenen huvilan myyntiä vuosittain. Runsaan vuoden verran on myyntiin valmisteltu muun muassa historiallista Kulosaaren kartanoa, joka on ollut vuokrattuna ammattijärjestö JHL:lle.

”Tilapalveluiden, kaavoittajan, kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan pitää ensin muodostaa yhteinen näkemys myytävästä kohteesta. Vääntöä voi tulla esimerkiksi siitä, kuinka suuri pihapiiri lohkaistaan myytäväksi”, sanoo Metsäranta.

Villinkiä koskeva Itäisen saariston kaavamuutos eteni vihdoin uudelle lausuntokierrokselle maaliskuussa. Rakennuslupien ehtona oleva kaavamuutos voi tulla päätettäväksi ensi syksynä.

Itäisen saariston kaavassa on 36 saarta sekä 22 asumatonta pikkusaarta ja luotoa Laajasalon ja Helsingin itärajan välillä. Kaavamuutoksen ideana on vaalia saariston luonnetta, mutta mahdollistaa maltillinen lisärakentaminen loma- ja virkistyskäyttöön.

 

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • upi vartiainen

    ”Aika hoitaa” lienee virkamiesten tapa toimia tässä yhteydessä. Kun ei tee mitään, niin jää seuraajillekkin jotain tekemistä. On se niin SURULLISTA TÄMÄ VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS..

    Vastaa
  • Perinnerakentaja

    Itse yritin vuokraa kaupungilta useita vanhoja huviloita, sillä seurauksella, että nämä paloivat melko nopeasti sen jälkeen kun olin esittänyt kiinnostuksen kohteista suunnitelmien
    kera. Muissa tapauksissa kun olen yrittänyt vuokrata tiloja yritystoimintaan ei kaupungin organisaatiosta / tilakeskus ole saanut mitään irti, jatkuvaa pakoilua, haluttomuutta keskustella , lomia ja kaikkia mahdollisia tekosyitä minkä takia asiat eivät etene. Tälläisten rakennusten saaminen vaatii hyvä veli verkostoa jolla rakennukset kähmitään milloin kenenkin etupiiriin.

    Vastaa
  • Äyrinmaksaja

    4 saman kaupungin virkatahoa jänkkäävät keskenään ja omaisuus happanee. Kiitos Metsärannalle rehellisyydestä. Onko Fribergillä aikaa tällaisille asioille ?

    Vastaa
  • Asko Laukkanen

    Huvila ei pääse huonoon kuntoon, vaan huvila on päästetty huonoon kuntoon…

    Vastaa
  • Rantakiventiellä on vanha koulu jota ajetaan purkukuntoon. Olisi mielenkiintoa ko. kohteeseen mutta tietäen kaupungin toimintatavan niin ei kiinnosta.

    Vastaa
  • Kevät-kesäkauden isona huolena on tainnut olla Helsingin rakennustoimen sisäinen uudelleenjärjestäytyminen, mikä puolestaan lienee aiheuttanut patoutuneita työtarpeita, mikä puolestaan voi edelleen viivästyttää arvorakennusten korjaustointta?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia