Infra Suunnittelu Uutiset Maija Aalto / HS 11 kommenttia

Hinta-arvio Rautatieaseman ohittavasta pyöräreitistä valmistui: Tunneli rautatien ali maksaisi kaksinkertaisesti siltaan verrattuna

Sillan ylläpitoon voisi mennä vuosittain jopa yli 170 000 euroa.

Toinen siltavaihtoehto päättyisi Oodin ja Sanomatalon väliin. Kuva: Helsingin kaupunkiympäristö

Helsingin Kansalaistorin ja Kaisaniementorin välille rakennettava pyöräily- ja kävely-yhteys aiheutti talvella kiivaan poliittisen kiistan.

Päättäjät vaativat täpärässä äänestyksessä, että ehdotetun alikulkutunnelin ja sille vaihtoehdoksi esitetyn sillan kustannukset pitää arvioida vielä tarkasti. Tämä rakenneselvitys on nyt valmistunut ja julkistettu maanantaina.

Alikulkukäytävä maksaisi 23 miljoonaa. Tunneli olisi yhteydessä nykyiseen kävelytunneliin.

Sen vaihtoehdoksi tarkoitettu Oodin ja Sanomatalon väliin päättyvä eteläinen silta olisi investointina 11 miljoonaa, parisataa metriä kauempana raiteet ylittävä pohjoinen silta taas 12 miljoonaa euroa.

Toisaalta sillan pitäminen kunnossa maksaisi reilusti tunnelia enemmän joka vuosi.

Tunnelin ylläpitoon menisi vuosittain noin 15 000 euroa. Siltojen kohdalla kustannukset taas riippuvat pitkälti siitä, voitaisiinko niiden sulana pitämiseen talvella käyttää kaukolämpöä vai ei.

Eteläisen sillan ylläpitoon menisi arviolta 130 000 euroa ilman kaukolämpöä, kaukolämmöllä 39 000 euroa ja ilman sulanapitoa 25 000 euroa. Pohjoisen sillan vastaavat luvut ovat 172 000 euroa, 55 000 euroa ja 21 000 euroa.

Aiemmin erityisesti kokoomuksen ja demarien edustajat ovat pitäneet tunnelia liian kalliina.

Sen sijaan vihreät ja vasemmistoliitto ovat kannattaneet tunnelia esimerkiksi siksi, että rata pakottaisi tekemään sillasta hyvin korkean ja rakentamaan sen molempiin päihin pitkät rampit. Sillasta pitää myös tehdä niin kestävä, että se selviäisi jopa junan törmäämisestä siihen onnettomuustilanteessa.

Kansalaistori on pyöräliikenteen kannalta keskeinen paikka, koska siitä länteen kulkee Helsingin tärkein pyöräilyväylä baana. Uutta yhteyttä on pähkäilty vuosikymmenen alusta asti, ensimmäinen eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta koskeva selvityskin on vuodelta 2010.

Elokuussa aletaan kerätä kaupunkilaisten kommentteja eri vaihtoehdoista. Tunnelista tai sillasta päätetään kaupunkiympäristölautakunnassa 16. lokakuuta.

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Helsingin liikennesuunnittelu on saatu miehitettyä yhden uskon ihmisillä. Väylät fillareille ovat aina hintansa arvoisia ja kadut siivutetaan niin että huoltoliikenne ja pelastusajoneuvot ovat ihmeissään. Meilahden ranta ja Laajasalon fillari/ratikkasilta ovat myös ’työn alla’.
    Mutta elämmehän yhden totuuden ja keisarin uusien vaatteiden aikaa.

    Vastaa
  • Osmo Makkonen

    Tunneli antaa mahdollisuuden kehittää tulevaisuutta 100-0 suhteessa silta ratkaisuun.

    Vastaa
    • No, ainakin se antaa meille sikakalliina ratkaisuna mahdollisuuden laulaa ”maksamme velkaa” myös tulevaisuudessa. Monikohan rokstara lähtee messiin tällä kertaa?

      Vastaa
  • Tunneliin meno on huomattavsti houkuttelevampaa kuin silalle ”kiipeäminen”. Todellista eroa käyttöasteessa ei tietenkään saada koskaan selville, mutta tunneli olisi huomattavasti parempi ratkaisu.

    Vastaa
    • Tietenkin se olisi aivan loistava ratkaisu, koska rahahan tunnetusti tulee taikaseinästä kuten sähkö töpselistä konsanaan.

      Vastaa
  • Yksityispyöräilyä on kohta ruvettava rajoittamaan, koska se vaatii tällaisia jätti-investointeja ja muhkeita vuotuisia huoltokuluja. Julkiset kulkuneuvot on saatava houkuttelevammiksi myös pyöräilijöille.

    Vastaa
  • Edullisin ratkaisu?

    Eikö olevaa alikulkutunnelia voisi leventää ja lisätä siihen uuden syöttöaukon Sanomatalon päässä?

    Vastaa
  • Eikö Rautatieaseman voisi vain kiertää, kuten nyt tehdään? Ei tuo nyt kummoinen koukkaus ole, kun mahtui samaan kuvaan.

    Vastaa
  • Päärautatieaseman voisi purkaa ja siirtää Pasilaan.

    Vastaa
  • ”Sillasta pitää myös tehdä niin kestävä, että se selviäisi jopa junan törmäämisestä siihen onnettomuustilanteessa.”

    Käytetäänkö Pendolinon maksimivauhtia mitoitusnopeutena ?
    Kun Vuosaaren satamamaa tehtiin , yksi tukimuuri piti ankkuroida imuvoimia vastaan ja siinä käytettiin mitoitusperusteina junien maksimivauhtia. Ko. kohdassa tavarajunat ajaa max 20km/h.

    Ei ihme että kaikki maksaa Suomessa ns. ”maltaita”

    Vastaa
  • En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta siinä vieressä on jo tunneli. Kannattaa käydä kurkkaamassa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia