Uusi menetelmä viilentää asunnot kattoon asennettavilla vesikiertoputkilla

Entisestä Koneen konttorista asunnoiksi saneerattavan asunto-osakeyhtiö Munkkiniemen Koneen 83 asuntoa viilennetään suomalaisyhtiö Warmian kehittämällä vesikiertoisella huonekohtaisella kattoviilennystekniikalla.

Proejktipäällikkö Janne Linnansuu avustaa Munkkiniemen Koneen kattoviilennysputkien kytkennässä. Kuva: Johanna Aatsalo

Vesikiertoiseen lattialämmitykseen erikoistuneen Warmian toimitusjohtaja Peter Jansen törmäsi kahdeksan vuotta sitten kansainvälisillä talotekniikan messuilla keskisessä Euroopassa yleiseen vesikiertoiseen kattoviilennykseen.

”Jäin miettimään, sopisiko lattialämmityksestä tuttu säteilytekniikka viilentämiseen Suomenkin oloissa. Siitä lähti liikkeelle kehitystyö, jonka tuloksena kehitimme oman kattoviilennysmenetelmämme Coolian”, Jansen kertoo.

Arvoasuntojen visuaaliseen ilmeeseen sopiva äänetön ja näkymätön tekniikka on Suomessa vielä melko uusi asia. Jansenin mukaan kattoviilennys tuo säteilemällä viilennyksen saataville myös sellaisiin kohteisiin, jonne se aiemmin ei ole ollut mahdollinen esimerkiksi rakennussuojelun tai arkkitehtonisten syiden vuoksi.

Kastepiste tarkkailussa

Järjestelmää valvotaan omalla säätöjärjestelmällä. Huoneeseen asennetaan anturi, joka haistelee lämpötilaa ja ilman suhteellista kosteutta. Kosketusnäyttöpaneelista asetetaan kunkin huoneen haluttu lämpötila, ja järjestelmä säätää itse lämpötilan halutulle tasolle.

”Järjestelmä tarkkailee kastepisterajaa ja laskee, missä se raja on, jotta katosta ei pahimmassakaan tapauksessa pääse putoamaan kastepisaroita. Turvarajat ovat useita asteita, ja vallitseva olosuhde määrittää sen, mikä se raja on”, Jansen sanoo.

Viilennyksen asennuspaneeli on kipsilevyelementti, jonka sisään on uritettu kymmenen millimetrin lattialämmitysputki. Sen päälle on liimattu grafiittia sisältävä EPS-eriste.

”Levyt asennetaan samalla tavalla kuin tavallinenkin kipsilevykatto. Levytyksen jälkeen pinta on pinnoitusvalmis. Pinnoitukseen sopii joko tasoitus ja maalaus tai ruiskurappaus”, Warmian tekninen myyntipäällikkö Tero Heikkilä toteaa.

Levyn keskellä on putkivapaa alue, johon voidaan asentaa sähkörasioita, valaisimia ja ilmanvaihtoventtiileitä.

”Levyn pinnassa on laserprintattu kuvio putkien sijainneista, joten ruuvaukset voi tehdä turvallisesti ilman putkeen osumisen vaaraa.”

Menetelmäneutraali tapa

Kattojäähdytykseen tarvittava kylmäenergia voidaan tuottaa monella tavalla. Esimerkiksi maalämpökohteissa voidaan käyttää maalämpökaivon lämmönkeruunestettä tai kaukokylmäverkon alueella kaukokylmää.

Omakotitaloissa kylmäenergiana voidaan käyttää esimerkiksi porakaivon vettä tai kylmäkonetta. Tyypillisin kylmän lähde on maalämpökaivo

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Ai että säteilevää viileyttä?

    Vastaa
  • Ei toimi

    Vastaa
  • yks putkimies vain

    Tuohan on ollut markkinoilla kohta 10 vuotta erään U-alkuisen valikoimassa, eli todellinen tuoteinnovaatio ja uutuus

    Vastaa
    • Älä suotta pihtaa nimeä – Rakennuslehden jutut ovat nykyään hybridejä. Eli mainosjuttuja…

      Vastaa
  • virtuaaliharri

    Maailmalla käytetään mm. kapillaariputkimattoja kattojäähdytykseen. Voi noita asentaa seinäänkin rappaamalla tai valaa lattiatasoitteeseen. Wiki: https://en.wikipedia.org/wiki/Capillary_tube_mat

    Vastaa
  • Pitkäntähtäimen kustannukset kuriin

    Minusta asuinrakennukseen, tai yleensä rakennuksiin sijoitettavat vesikiertoiset lattialämmitysjärjestelmät sekä tämä jutussa mainittu viilennysjärjestelmä, eivät ole kovin järkeviä ratkaisuja. Näen että kosteusvaurio- ja vesivahinkoriskit kasvavat ajan saatossa, myös näiden järjestelmien osalta on jossain vaiheessa toteutettava saneeraus. Voi vain kuvitella mitä on 25 -30 vuotta vanha asuinrakennus jossa lisänä olevat vesikieroiset järjestelmät alkavat lähestyä käyttöikänsä päätyä. Ja koska ihmisiä tässä ollaan, niin montako vuotokorjausta tarvitaan ennen kuin ko. järjestelmät aikanaan saneerataan, entä maksajan osa? Viilennyksen toteuttamiseen on olemassa käyttö- ja huoltomukavuuden kannalta monia hyviä ratkaisuja, turvallisempia ja huoltoystävällisempiä.

    Vastaa
  • Tuo kastepisteohjaus on vähän haastava. Viilennysteho jää ajoittain olemattomaksi kun kastepisteohjaus ajaa veden lämpötilan korkeaksi. No eipä toisaalta ole vetoa.

    Vastaa
  • Kyllähän se vanhanajan viemärööty vänkkäräänen pesöö tuon, jos tosissaan haluaa vilpolaan.

    Vastaa
  • Siksihän on vakuutukset olemassa 😉 Omassa 70-luvun omakotitalossa vesiputket hajosi ensimmäisen kerran -90 luvulla ja toisen kerran viime vuonna. Saapahan sitten aina uutta tilalle, eikä maksa paljoa. Tuleehan sitten remontoitua samaan syssyyn muitakin tiloja, jos tarvis. Siksi asennutin taas uudenkin vesikiertoisen lattialämmityksen.

    Vastaa
  • Ko, menetelmällä ilman suhteellinen kosteus nousee huonetiloissa.ja samalla ilma viilenee–ilona on räkätauti,kurkkukipu ym.
    Kuiva lämmin ilma haihduttaa iholta kosteutta tehokkaasti-höyrystyvä vesi viilentää ihoa miellyttävästi,lämpimästi ilman vedon tunnetta.Ilmaa pitää kuivattaa,ei pelkästään jäähdyttää.Jos on opiskellut veden fysikkaa ja ymmärtänyt lukemansa,ei erehdy ko.virityksiin. Kun auton ilmastointilaite jättää parkkipaikalle vesilätäkön,niin pitkälläkään matkalla viileässä autossa ei tule räkätauteja,eikä paidankaulukseen hometta .Vesi on maailman ihmeellisin aine,silti harvat tuntee sen ominaisuudet,

    Fysiikan lukeminen vaktaa,totuutta mielenkiinnolla.

    Vastaa
  • Mitä enempi ilmaa vaihdetaan sitä kuivemmaksi mikroilmasto tulee, koska sisäpuolen kosteuskuormaa puhalletaan ulos. Se on talvella sitten eri asia, mutta voi pistää kurkussa, jos on liian tehokas jäähdytys, keuhkoille lämmin ilma ei ole mikään ongelma. Tosin kylmä ilma virkistää. Tuo laitteisto on luultavasti liian tehoton helteillä, kosteus on välillä 35-45 % sopiva. Räkätaudit tulevat tartunnoista pikemminkin.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia