Tuhansia nuoria asuttava Nuorisosäätiö kävi hyvin lähellä kaatumista – ”Kyse oli päivistä tai korkeintaan viikoista”

Vaihtoehtona oli säätiön selvitystila tai konkurssi, sillä velkojat olisivat voineet vaatia 50 miljoonan lainoja takaisin kerralla.

Noin 5500 nuorelle edullista vuokra-asumista tarjoava Nuorisosäätiö oli lähempänä kaatumista kuin julkisuudessa on tiedetty. Helsingin Sanomat kertoi heinäkuun lopussa säätiölle osoitetusta 383000 euron maksukehotuksesta eli tratasta, mutta todellisuudessa vaarana oli kymmenien miljoonien eurojen velkojen lankeaminen heti maksuun.

”Kävimme ihan lähellä. Jos emme olisi heti aloittaneet toimenpiteitä, niin säätiö olisi mennyt selvitystilaan tai konkurssiin hyvin nopeasti”, säätiön uusi hallituksen puheenjohtaja Jari Laine sanoo. Laine aloitti Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana 11. kesäkuuta.

Yhtiön uuden toimitusjohtajan Kimmo Pihlmanin mukaan ”kyse oli päivistä tai korkeintaan viikoista”. Pihlman aloitti toimitusjohtajana viime juhannuksen jälkeen.

Asunnot olisi myyty sijoittajille

Nuorisosäätiön kaatuminen olisi johtanut siihen, että Nuorisosäätiön omistamat ja noin 5500 nuoren asuttamat talot olisi myyty sijoittajille. Uudet vuokranantajat olisivat nostaneet vuokria heti 15 prosenttia ja pitemmällä aikavälillä kymmeniä prosentteja.

Näin ehti jo käymään Nuorisosäätiön myymässä talossa Sörnäisissä, jossa uudet omistajat nostivat kaikkien 155 asukkaan vuokraa 15 prosenttia juhannuksen alla.

”Tämä Sörnäisten Suvilahdenkadun talomyynti nosti Nuorisosäätiön nenän vedenpinnalle. Sen jälkeen olemme voineet jo vähän suunnitellakin seuraavia toimenpiteitä”, Kimmo Pihlman kertoo.

Myyntilistalla on vielä seitsemän asuintaloa sekä kehityskohteita ja tontteja. Nuorisosäätiö ei aio julkistaa myyntilistaa kokonaisuutena, vaan kertoo sivuillaan jokaisesta myyntitapahtumasta erikseen kauppojen varmistuttua.

Kymmenien miljoonien epäedullisia sopimuksia

Jos edellisen johdon eli toimitusjohtajan Aki Haaron ja hallituksen puheenjohtajan Perttu Nousiaisen hankkeet olisivat saaneet jatkua vähänkin nykyistä pitempään, koko säätiötä ei kohta olisi olemassa, uusi johtajakaksikko uskoo.

Haaro kiisti Helsingin Sanomissa viime viikolla, että hän olisi henkilökohtaisesti hyötynyt säätiön omaisuudesta. Hän vetosi myös siihen, että säätiön hallitus oli hyväksymässä kaikki säätiön hankkeet.

Toimitusjohtaja Aki Haaro jätti säätiön juhannuksen alla ja Nousiainen maaliskuussa. Keväällä julkistettu aikataulu antoi Haarolle aikaa lähteä viimeistään syksyllä, mutta Nuorisosäätiön vanha hallitus purki hänen työsuhteensa jo vapun jälkeen luottamuspulan vuoksi.

Syynä olivat valtavat jopa kymmeniin miljooniin nousevat epäedulliset sopimukset, joita Haaron ja Nousiaisen epäillään tehneen. Niihin sisältyy muun muassa säätiön kannalta katastrofaalisen kalliita vuokrasopimuksia, joiden velvoitteet jäivät maksamatta ja johtivat Nuorisosäätiön maksuhäiriömerkintöihin.

Esimerkiksi Mandatum Life perii Nuorisosäätiöltä vuokraa seinäjokelaisen asuintalon kiinteistöstä tratan avulla. Jos trattaa ei maksa, se johtaa vähitellen konkurssihakemukseen.

”Jos kukaan ei konkurssihakemukseen reagoi, niin selvitystilaan tai konkurssiin mennään”, hallituksen puheenjohtaja Jari Laine kuvailee tilannetta.

Kiinnostus neuvotteluihin kasvanut

Konkurssihakemuksen kohteeksi Nuorisosäätiö ei kaksikon toimien vuoksi joutunut.

”Olemme huomanneet viime aikoina vuokranantajien kasvanutta kiinnostusta hakeutua neuvottelupöytään. Tavoitteemme on selvittää jokaiseen kauppaan johtaneet tapahtumat ja motiivit sekä purkaa säätiön etujen vastainen sopimus”, Pihlman sanoo.

Nuorisosäätiön kannalta tilanteen teki keväällä ja alkukesästä tukalaksi se, että sen rahoitussopimuksissa on niin sanottuja kovenantteja eli luottosopimuksen erityisehtoja. Jos sovittu ehto rikkoutuu, luotonantajalla on oikeus korottaa luoton korkomarginaalia tai jopa irtisanoa luotto.

”Olimme tilanteessa, jossa meiltä olisi voitu vaatia saman tien 50 miljoonan euron luottojen takaisinmaksua. Jos kaikki vaateet olisivat tulleet pöytään, niin säätiö olisi ollut selvitystilassa”, Jari Laine sanoo.

Säätiö on tämän vuoksi varautunut myös velkasaneeraukseen yhtenä vaihtoehtona.

Lopulta velkojat ja lainoittajat ymmärsivät, että kaikkien edun mukaista on saada Nuorisosäätiön toiminta jatkumaan.

”Nuorisosäätiöllä ja lainoittajilla on tavoitteena toiminnan jatkaminen taloudellisesti entistä vakaammalla pohjalla. Tämä on myös nuorten vuokralaisten etu”, Pihlman selvittää.