Ensimmäiset puukerrostalot valmistuivat jo 20 vuotta sitten mm. Helsingin Viikkiin. Silti puurakentaminen on edelleen meillä koerakentamista kaikkine koerakentamisriskeineen.

Puurakentamisen kasvu alkaa näkyä markkinaosuuksissa

Rakentamisen tuoreet ennusteet ennakoivat rakentamisen määrän kääntyvän ensi vuonna laskuun tai ainakin pysähtyvän. Rakentamisen kokonaismäärä pysyy kuitenkin hyvällä tasolla.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Rakentamisen voimakas kasvu on viime vuosina näkynyt melko pienellä painolla puurakentamisessa. Rakentamisen kasvu on suurelta osin peräisin betonisten kerrostalojen rakentamisesta, kun taas puurakentamisen kannalta keskeisessä omakotirakentamisessa ei ole ollut kasvua.

Puun ja puutuotteiden määrän kasvu on pysytellyt rakentamisen keskimääräisen kasvun alapuolella, joten kasvustaan huolimatta puu on menettänyt markkinaosuutta niin rungoissa kuin julkisivuissa. Kasvua ei viime vuonna ollut myöskään puutuotteille tärkeässä käyttökohteessa korjausrakentamisessa.

Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, totesi johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala puhuessaan rakentamisen ja puurakentamisen näkymistä 44. Puumarkkinapäivässä Helsingissä 2.11.2018.

Rakennusluvat kertovat puurakentamisen kasvusta

Puurakentamisen rakennusluvat ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 7 prosenttia ja puuelementtirakentamisen luvat 20 prosenttia. Kun rakennuslupien kokonaismäärä on mukaan pysynyt edellisvuoden tasolla ja betonirakentamisen luvissa oli miinusta 8 prosenttia ja betonielementtirakentamisessa 13 prosenttia, kertovat luvut puurakentamisen osuuden kääntyneen kasvuun rakennuslupien perusteella laskettuna.

Puukerrostalojen markkinaosuuden 10 prosentin tavoite mahdollinen 2020 luvun alussa

Puukerrostalojen rakentaminen on kasvanut viime vuosina, mutta kasvu ei ole ollut läheskään yhtä voimakasta kuin koko kerrostalorakentamisessa. Puukerrostaloasuntojen aloituksia oli viime vuonna 1600 kappaletta ja kasvua 6 prosenttia. Kun kerrostaloaloituksia oli 32 500 kpl ja kasvua 23 prosenttia, merkitsi se puukerrostalojen markkinaosuuden laskua vajaaseen 5 prosenttiin.

Puukerrostalojen rakennuslupamäärä on ollut vahvassa kasvussa kuluvana vuonna. Tammi-elokuussa kasvua on ollut ennakkotietojen mukaan 17 prosenttia. Kun betonikerrostalojen rakennuslupamäärässä oli vähennystä 8 prosenttia, on puukerrostaloilla taas potentiaalia nostaa markkinaosuuttaan.

Puuala seuraa aktiivisesti myös tulevia puukerrostalohankkeita. Viime vuoden marraskuun hankekannassa oli yhteensä noin 9300 puukerrostaloasuntoa ja nyt määrä on noussut noin 10 000 kappaleeseen (+7,5%). Mikäli tämän syksyn hankekannan ”varmat” ja ”todennäköiset” hankkeet, yhteensä 6300 asuntoa rakennettaisiin seuraavan 3 vuoden aikana, tulisi puukerrostalojen markkinaosuus nousemaan tasolle 10 prosenttia.

Tämä merkitsisi puualan strategisen ohjelmassa asetetun tavoitteen saavuttamista, mutta selvästi tavoiteltua myöhemmin. Kerrostaloja on viime vuosina kuitenkin rakennettu valtavasti, joten heikentyvässä suhdannetilanteessa kerrostaloasuntojen kysynnän hiipuminen vaikuttaa myös puukerrostaloihin, eikä kaikkia todennäköisiä hankkeita saada liikkeelle vielä 3 seuraavan vuoden aikana.

Omakotitaloissa puu on markkinajohtaja lähes 90 prosentin osuudella. Hirsitalojen suosio kasvanut viime aikoina. Puun osuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuosina. Vankka asema on kyetty säilyttämään kovassa kilpailussa ensin pienentyneillä ja viime vuosien kerrostaloihin verrattuna hitaasti kasvaneilla markkinoilla.  Puun rooli on vahva myös vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa, mutta niiden rakentamismäärä on puolittunut vuoden 2005 jälkeen.

Toimitilarakennuksissa puun rooli kasvaa liike- ja toimistorakennuksissa sekä teollisuus- ja varastorakennuksissa. Julkisten rakennuttajien rakennuttamissa rakennuksissa puun rooli väheni 2017, mutta kasvaa kuluvana vuonna. Kasvua on ollut erityisesti kouluissa.

Puurakentamisella myönteinen kehitys Saksassa

Saksa on selvästi suurin rakennusmarkkina Euroopassa. Saksan hyvät tilastot antavat mahdollisuuden seurata puurakentamisen roolia. Puuomakotitalot ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan jatkuvasti. Osuus oli vuonna 2005 noin 12 prosenttia ja viime vuonna noin 19 prosenttia. Puun osuus on noussut myös julkisissa rakennuksissa ja on samalla tasolla kuin Suomessa. Kaikista uusista rakennuksista puurakennuksia on 12–13 prosenttia. Osuus kääntyi kasvuun viime vuonna.

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna viimevuotista vauhtia, mutta kääntyy laskuun ensi vuonna

Rakentaminen kasvoi Suomessa Foreconin mukaan viime vuonna 3 prosenttia. Kasvun veturina on viime vuodet toiminut uudistalonrakentaminen, jossa sekä asunto -että toimitilarakentaminen ovat kasvaneet lähes yhtä lailla.

Kuluvana vuonna kasvu jatkuu samaa 3 prosentin vauhtia, edelleen uudisrakentamisen vetämänä. Voimakkaimmin on kasvanut kerrostalojen rakentaminen, viime ja tänä vuonna noin 15 prosentin vauhtia.

Monivuotinen kasvu on vienyt Suomen kerrostalorakentamisen Euroopan huipulle, noin 7 asuntoon 1000 asukasta kohti. Ruotsi ja Norja ovat olleet samalla tasolla, mutta tänä vuonna niiden kerrostalorakentaminen on vähentynyt selvästi.

Forecon ennakoi kerrostalorakentamisen volyymin vähenevän ensi vuonna noin 15 prosenttia, kun aloitusten määrä vähenee noin 7000 asunnolla kestävämmälle 25 000 asunnon tasolle. Ensi vuonna rakentamisen kasvavia osasektoreita ovat julkisten palvelurakennusten, teollisuusrakennusten ja omakotitalojen rakentaminen sekä korjausrakentaminen.

Rakentamisen miinus ensi vuonna on prosentin luokkaa. Tämä merkitsee, että rakentaminen jatkuu vilkkaana ensi vuonnakin. Rakentamisen kapasiteetti on tällä hetkellä lähes täyskäytössä lähes kaikkialla Suomessa, joten pieni miinus tuonee helpotusta alan aikataulu- ja kustannuspaineisiin sekä rekrytointiongelmiin.

Rakentamisen vähenemisen taustalla on talouskasvun hidastuminen niin Suomessa kuin Euroopassa, luottamusindeksien kääntyminen alaspäin, korkojen kääntyminen nousuun, asuntojen ylitarjonta sekä rakentamisen kustannusten ja uusien asuntojen hintojen nousu. Kuluttajien hyvänä pysynyt luottamus omaan talouteen on hyvä asia rakentamiselle ja remontoinnille. Kuluttajien lainanottoaikomukset ovat kuitenkin vähentyneet.

Rakentamisen painottuminen kasvukeskuksiin on viime vuosina pienentänyt puurakentamisen osuutta rakentamisesta. Kaikista uudisrakennuksista Uudenmaan osuus oli viime vuonna 38 prosenttia, mutta puurakennuksista 19 prosenttia. Hyvän suhdannetilanteen ulottuminen tällä hetkellä kaikkiin maakuntiin ja kaikille toimialoille on myönteinen asia puurakentamisen ja puutuotteiden kysynnän kannalta. Rakentaminen painottuu pidemmällä aikavälillä kuitenkin edelleen muutamalle kasvavalle kaupunkiseudulle, joten puualan tulee kehittää tuotteita kaupunkiympäristöön. Niitä ovat esimerkiksi kerrostalot ja kaupunkipientalot.

”Myös täydennys- ja korjausrakentamisen painottuminen kasvukeskuksiin tulee huomioida painokkaasti puualalla. Puualan tulee hyödyntää myös IPCC:n ilmastoraportin kasvattama mielenkiinto päästöjen vähentämiseen”, kehotti Pajakkala.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Puurakentamisen kasvu alkaa näkyä markkinaosuuksissa”

  1. Hienoa! Puusta kerrostalot pitää rakentaa. Mitä korkeampia, sen parempi. Onhan jo nähty, että kyllä onnistuu.

    1. Niinpä niin…onnistuuhan se kun ei välitetä mitä maksaa (erityisesti elinkaarena) Sitten vain ihmetellään suomalaisen rakentamisen korkeaa hintaa ja hometaloja.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi