Kauppakeskuksen päälle ja viereen nousee toimisto-, hotelli- ja asuintaloja. Kuva: Rio Gandara / HS

Triplassa on enemmän liiketiloja kuin missään kauppakeskuksessa, ja sen alle on jopa louhittu metroasema – Mutta odottaako uutta kauppakeskusta Redin kohtalo?

Helsingin Pasilassa on rakenteilla kaksi asuintaloa, lähes valmiit hotelli- ja toimistotalot sekä niiden alla kauppakeskus.

Kirjoittaja(t) Taru Taipale / HS

Uudesta Pasilasta paljastuu yllätys: siellä on metroasema. Liikennettä syvällä maan alla ei kuitenkaan ole, vaan tila louhittiin varmuuden vuoksi odottamaan tulevaisuuden liikenneratkaisuja.

Metrotunnelia hyödyntävät ensi syksystä alkaen muun muassa lasten leikkipaikka Hoplop sekä ”sisäkesäkonsepti” Surf Beach Helsinki. Ne ovat osa Triplan kauppakeskusta.

Triplan pohjoisen pääsisäänkäynnin kohta on vielä aikamoista työmaata. Keski-Pasilaan rakennetaan jo seuraavien asuintalojen perustuksia sekä ajotietä. Vasemmalle jäävät junalaiturit sekä uusi Pasilan juna-asema.

Mall of Tripla avautuu syksyllä 2019

  • Kauppakeskuksessa on 250 liiketilaa viidessä kerroksessa.
  • Vuokrattavaa pinta-alaa on 85 000 neliötä, josta 12 000 neliötä on ravintoloita ja 12 000 neliötä päivittäistavarakauppoja.
  • Kauppakeskuksen omistaa yhteisyritys, josta YIT omista 38,75 prosenttia, Ilmarinen 38,75 prosenttia, Conficap 15 prosenttia ja Fennia 7,5 prosenttia.

Lähde: YIT

 

”Ja tuolla oikealla on ramppi autoille”, YIT:n hankkeesta vastaava tuotantojohtaja Pekka Luukkonen osoittaa kauppakeskuksen päätyä ja johdattaa pääovista sisään.

Pasilan uusi kauppakeskus, Mall of Tripla avataan ensi vuoden syyskuussa.

”Pitää ymmärtää kuluttajakäyttäytymistä”

Triplasta tulee liiketilojen lukumäärällä laskettuna Suomen suurin kauppakeskus. Sen liiketiloista on tällä hetkellä vuokrattu yli 85 prosenttia.

Tosin niin kuin Kalasatamassa sijaitseva Redi on osoittanut, korkea vuokrausaste ei takaa sitä, että vuokralaiset myös jäävät. Vaihtuvuutta yleensä on ennen kuin kaikki liikkeet löytävät asiakkaansa.

YIT:n kaupallisen kehitysjohtajan Pirjo Aallon mukaan Triplalla on tarkka konsepti, jonka perusteella sinne on haettu sopivia vuokralaisia.

”On tärkeää, että tilat ja liikkeiden sijainnit palvelevat erilaisten kuluttajien tarpeita. Ei niin, että pannaan vaan kaikki kenkäkaupat vierekkäin. Pitää myös ymmärtää kuluttajakäyttäytymistä”, sanoo pitkän uran kauppakeskuksissa tehnyt Aalto.

Sisällä ensimmäisessä kerroksessa työmiehet rakentavat betonilattioita. Kauppakeskuksen liukuportaat on vielä peitetty, samoin kuin luonnonvaloa sisälle päästävät kattoikkunat.

Tämän kerroksen nimi on Food Market. Käytännössä tänne tulevat kauppakeskuksen isot päivittäistavarakaupat.

Pekka Luukkonen osoittaa paikkoja: ”Tuolla näkyy Keskon värejä ja tuolla on Prisman paikka. Tuonne tulevat Lidl, Alko ja Clas Ohlson.”

Toiminnallisuuteen haettiin mallia Euroopasta

Triplassa on kaiken kaikkiaan viisi maanpäällistä kerrosta. Kauppakeskus on rakennettu niin, että neljään alimpaan kerrokseen on suora sisäänkäynti jostain kohtaa rakennuksen ulkopuolelta.

Kerrokset taas on suunniteltu ellipsin muotoon niin, että ihminen voi kävellä niin sanottua kauppakäytävää pitkin koko kerroksen ympäri ja palata lähtöpisteeseen.

Triplan kokonaiskonseptin suunnittelijana toimi suunnittelukilpailussa hollantilainen arkkitehtitoimisto Office for Metropolitan Architecture. Suomalaisena arkkitehtina ja pääsuunnittelijana toimivat Arkkitehdit Soini & Horto sekä Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula, nykyinen Sweco Architects.

Toiminnallisuuden suunnitteluun haettiin mallia uusimmista Euroopassa avatuista kauppakeskuksista.

Luukkosen mukaan Triplaan haluttiin leveitä kaistoja, pitkiä näkymiä ja mahdollisimman avaraa tilaa, jotta suunnistettavuus kauppakeskuksessa säilyy. Suunnistamista auttavat myös kerrosten väliin puhkotut aukot, joiden avulla ihminen näkee, missä kerroksessa milloinkin on.

Tältä osin suunnitelma eroaa Redistä, johon arkkitehti haki inspiraatiota sokkeloisista italialaisista kaupungeista.

Ravintolat yhä tärkeämpiä kauppakeskuksille

Seuraavaa kerrosta kutsutaan nimellä Nordic Avenue. Tänne sijoittuvat nimensä mukaisesti pohjoismaiset muotikauppaketjut. Kerroksessa on myös kolme aukiota, joiden välissä on muun muassa ravintolakeskittymä Food Court.

Ravintolat ovat yhä tärkeämpi osa kauppakeskusta. Pirjo Aalto muistuttaa, että viime vuosina ravintolatilojen tarve on yllättänyt monet vanhat kauppakeskukset. Esimerkiksi Kamppiin avattiin kokonainen ravintolakerros.

Triplan tilat on rakennettu muuntojoustaviksi eli sellaisiksi, että niitä on helppo muokata, jos asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Talotekniikassa on otettu huomioon, että esimerkiksi ravintoloita on myöhemmin mahdollista sijoittaa eri puolille kauppakeskusta.

Kolmas kerros on nimeltään Downtown ja sijaitsee Pasilan sillan tasolla. Triplan eteläpuolelle tulee syksyllä myös uusi joukkoliikenneterminaali eli bussi- ja raitiovaunupysäkit.

Kerrokset taas on suunniteltu ellipsin muotoon niin, että ihminen voi kävellä niin sanottua kauppakäytävää pitkin koko kerroksen ympäri ja palata lähtöpisteeseen.

Neljäs kerros eli Little Manhattan yhdistyy puolestaan viereiseen juna-asemaan. Rakennukset on yhdistetty sillalla, joka on niin leveä, että käytännössä sama tila tuntuu jatkuvan kauppakeskuksesta juna-asemalle.

Kauppakeskuksen ylimpään eli viidenteen kerrokseen tulevat muun muassa kuntosali sekä elokuvateatteri. Kerroksen nimi on Soul Streets.

Hetkinen. Miksi kerrosten nimet ovat englanniksi? Ja miksi koko keskus on Mall of Tripla? Redin nimistössä luotetaan paikalliseen kieleen eli stadin slangiin.

”Triplaa ei ole ajateltu vain Suomen rajojen sisäpuolella palvelevaksi kokonaisuudeksi. Se näkyy ja houkuttelee väkeä myös rajojen ulkopuolelta. […] Lähellä sijaitsevat Messukeskus ja Hartwall-areena ovat nyt jo ulkomaalaisten vieraiden suosiossa”, YIT vastaa ja viittaa myös muuta kieltä kuin suomea puhuviin paikallisiin asukkaisiin.

Jumbon alkuvaikeudet kestivät seitsemisen vuotta

Redin vaikeuksista käyty keskustelu ei ole jäänyt huomaamatta Triplassa. Pirjo Aalto sanoo, että häntä keskustelu harmittaa. Hän toivoisi, että Redille annettaisiin työrauha.

Mutta onko pääkaupunkiseudulla jo liian monta kauppakeskusta?

”Pääkaupunkiseudulle muuttaa Porvoon asukasmäärän verran uusia asukkaita joka vuosi. Mutta kauppakeskuksen pitää valmistua juuri oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan sekä oikean kokoisena, ja se on haastavaa”, Aalto sanoo.

Hänen mukaansa järkevintä on rakentaa ”kirkko keskelle kylää” eikä toisinpäin. Alueella pitäisi siis olla riittävästi asukkaita sekä valmis infrastruktuuri ennen kuin aletaan rakentaa kauppakeskusta.

Aalto sanoo, että esimerkiksi Jumbon alkuvaikeudet kestivät seitsemisen vuotta. Alueella oli alussa vain vähän asumista.

”Ja nyt se on yksi Suomen menestyneimmistä kauppakeskuksista.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Triplassa on enemmän liiketiloja kuin missään kauppakeskuksessa, ja sen alle on jopa louhittu metroasema – Mutta odottaako uutta kauppakeskusta Redin kohtalo?”

  1. Redi on parin vuoden päästä vilkas kauppapaikka. Alueelle rakennetaan paljon asuntoja, joka tuo asiakkaita ja ostovoimaa.
    Nyt aloittaneet kauppiaat kaatuvat ja uudet tulevat tilalle

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi