Kokeile kuukausi maksutta

Helsinki suunnittelee mullistusta: Uusiin taloihin ei ehkä enää tarvitse rakentaa parkkipaikkoja

Kuntapoliitikot sopivat niin kutsutun markkinaehtoisen pysäköinnin edistämisestä valtuuston strategiaa sorvatessaan. Virkamiehet ehdottavat neljää eriasteista mallia, joilla tavoitteeseen voitaisiin päästä. Asiasta aloitetaan nyt julkinen keskustelu.

Nykyisin asemakaavoissa säädellään paljonko pysäköintipaikkoja uudessa talossa pitää tarjota. Kuva: Juha-Pekka Laitinen / HS

Helsinki suunnittelee siirtymistä markkinaehtoiseen pysäköintiin. Tämä tarkoittaisi, että kaupunki ei enää määräisi yhtä tiukasti kuin nykyisin, paljonko parkkipaikkoja uusissa asuintaloissa on oltava.

Rakennuttajilla olisi enemmän vapautta arvioida, millä määrällä parkkipaikkoja asunnot menisivät parhaiten kaupaksi.

Uudistuksesta on sovittu valtuustostrategiassa, mutta tarkemmat poliittiset päätökset toteutustavasta tehdään keväällä. Maanantaina julkistetun suunnitelman mukaan esillä on useita eri vaihtoehtoja.

Kaupungin tavoitteena on hillitä näin asuntorakentamisen hintaa ja tehdä kaupungista tiiviimmin rakennettua.

Parkkipaikkojen saati autoilun vähentäminen ei ole tavoite, mutta käytännössä parkkipaikkojen määrä suhteessa asuntojen määrään luultavasti silti vähenee varsinkin aluksi.

”Rakennuttajat voivat vastata pysäköintipaikkojen tarpeeseen joustavammin kuin kaupungin asettama jäykkä pysäköintinormi”, perustelee Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen tiedotteessa.

Nykyisin pysäköintipaikkojen määrää säädellään asemakaavoissa niin, että niissä on tarkasti, paljonko pysäköintipaikkoja uudessa talossa pitää tarjota. Määrään vaikuttavat esimerkiksi tilastot kunkin Helsingin alueen autonomistajien määrästä.

Rakennuttajat valittavat toisinaan, että parkkipaikkoja vaaditaan liian paljon. Toisaalta uusilla alueilla osa asukkaista valittaa, että paikkoja on liian vähän. Näin on ollut esimerkiksi rakenteilla olevassa Kruunuvuorenrannassa.

Autopaikasta perittävät maksut eivät läheskään aina kata paikan todellisia rakentamiskustannuksia. Pysäköintipaikkojen rakentaminen pihakannen alle tai pysäköintiluolaan maksaa 15 000–65 000 euroa, arvioivat virkamiehet.

Nykyisin nämä kustannukset valuvat suurelta osin kaikkien asukkaiden maksettaviksi asuntojen hinnoissa ja vuokrissa, ei siis vain autoilijoiden.

Markkinaehtoisessa mallissa ajatuksena on, että parkkipaikan kustannuksista suurempi osa osuisi nimenomaan paikan tarvitsevalle. Mallissa ei kuitenkaan tarkoin säädellä, miten kustannukset taloyhtiöissä oikeasti jaettaisiin.

Pysäköinnin saatavuus ja hinta voivat vaihdella uudessa mallissa alueittain rajustikin sen mukaan, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Parkkipaikka ei olisi enää itsestäänselvyys jokaiselle asunnonostajalle, niitä siis tehtäisiin enemmän.

Neljän mallin välillä on eroa lähinnä siinä, kuinka paljon ne jättävät asian markkinoiden säädeltäväksi.

Kahdessa lievemmässä vaihtoehdossa säätelyä yhä on. Säätely tarkoittaa joko huomattavasti nykyistä pienempää parkkipaikkamäärää kaavassa tai pakkoa liittyä kaupungin perustamaan alueelliseen pysäköintiyhtiöön.

Kokonaan markkinaehtoisissa malleissa rakennuttajat päättävät vielä selkeämmin itse, tarvitaanko paikkoja miten paljon samasta korttelista kuin asunnot ja ollaanko niitä ostamassa keskitetystä pysäköintilaitoksesta. Eroa on lähinnä pysäköintilaitosten toteuttamistavassa ja kaikille alueille niitä ei välttämättä synny lainkaan.

Uusi pysäköintimalli otetaan vaiheittain käyttöön uusilla asuinalueilla. Ensimmäisiksi kokeiluiksi ehdotetaan Nihtiä Kalastaman eteläkärjessä ja Hakaniemenrantaa, Hernesaarta, Eteläistä Postipuistoa Pasilassa ja Malmin lentokentän aluetta.

Virkamiehet eivät suoraan ennakoi mahdollisia vaikutuksia asumisen hintaan, koska niihin vaikuttaa niin moni asia.

Uudistukseen voi ottaa kantaa kaupungin verkkosivuilla 10. helmikuuta asti. Maaliskuussa asia tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn.

Poliittisten päätösten jälkeen mallia voidaan alkaa kokeilla ensimmäisillä alueilla. Tämän pilotin jälkeen uutta tapaa toimia voidaan hioa ja sitten ottaa laajemmin käyttöön sekä uusissa kaupunginosissa että täydennysrakentamisessa, ensimmäisenä mahdollisesti Oulunkylän, Pukinmäen ja Malmin asemanseuduilla pääradan varressa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Helsinki suunnittelee mullistusta: Uusiin taloihin ei ehkä enää tarvitse rakentaa parkkipaikkoja”

  1. Aurinkoisissa havainnekuvissahan kaikki liikkuvat ratikalla ja Jopolla.
    Todellisuudessa näin ei ole.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat