Helsingissä on vireillä kaksi samantyyppistä jääurheilun suurhanketta, ja kummankin haasteena on talous

Suomessa ei ole sisäharjoitustiloja pikaluistelijoille eikä jääpallolle, mutta silti rahasta ja käyttäjistä voi tulla pula.

Helsingin Luisteluareena Oy ja WasaGroup haluavat rakentaa Malmin Longinojalle hallin, jossa olisi huomioitu erityisesti jääpallo. Kuva: Wasagroup

Helsingin jääurheilun harrastusmahdollisuudet mullistuvat, mikäli kaksi vireillä olevaa suurta hallihanketta toteutuvat.

Luisteluliitto ja Suomen Taitoluisteluliitto suunnittelevat Myllypuroon hallia erityisesti pikaluistelun ja taitoluistelijoiden tarpeisiin.

Helsingin Luisteluareena Oy ja WasaGroup puolestaan haluavat rakentaa Malmin Longinojalle hallin, jossa olisi huomioitu erityisesti jääpallo. Se olisi Suomen ensimmäinen niin sanottu ison jään halli.

Jääurheilijoiden kannalta hankkeet näyttävät erittäin hyviltä, mutta molemmilla halleilla on myös kaikesta urheilurakentamisesta tuttu haaste eli raha.

Kumpikin hanke julkisti kaksi viikkoa sitten samana päivänä tiedotteen etenemisestään.

Yksi syy julkaisuajankohtaan oli lähestynyt Helsingin kaupungin suurhankkeiden koordinaatioryhmän kokous. Pormestari Jan Vapaavuoren johtaman ryhmän oli määrä käsitellä kumpaakin hanketta, mutta kokous peruuntui.

Seuraavan kerran koordinaatioryhmä kokoontuu 16. huhtikuuta. Helsingin kaupunki liittyy hankkeisiin kiinteästi, sillä kumpikin halli rakennettaisiin kaupungin omistamalle tontille ja tiloja käyttävät urheiluseurat saavat kaupungilta vuokratukea harjoitusvuoroihinsa.

Ja jos urheilurakentamisessa jokin menee taloudellisesti pieleen, kaupunki on usein se taho, joka joutuu pelastajaksi.

Kaupungit ovat joutuneet lunastamaan Suomessa lukuisia yksityisin varoin aloitettuja jää- ja muita urheiluhalleja. Helsinki joutui pelastamaan esimerkiksi Helsingin Kivikossa sijaitsevan hiihtohallin.

WasaGroup omistaisi Malmin jääpallohallin

Malmin ja Myllypuron hallihankkeiden tilanne poikkeaa toisistaan.

Kiinteistö- ja rakennusalan konserni WasaGroup rahoittaisi ja omistaisi Malmin jääpallohallin ja vuokraisi sen edelleen toimintaa operoivalle Helsingin Luisteluareena Oy:lle.

Tiedotteessaan WasaGroup ja Helsingin Luisteluareena Oy toivoivat kaupungilta ainoastaan 200 000 hankkeen vuosittaista subventiota harjoitusvuoroihin.

”Rakentamisen rahoitus ei ole tässä niin suuri kysymys, mutta meillä on hiukan erilainen näkemys, pystyykö halli keräämään toiminnallaan vaaditun rahoituksen”, Helsingin kaupungin vs. liikuntajohtaja Petteri Huurre pohtii.

”Meidän pitää käydä läpi, ovatko laskelmat käyttötalouden osalta kaikilta osin realistisia: kuinka paljon tuottoja on saatavissa ja toisaalta kuinka suuret ovat toiminnan kulut.”

Myllypuron hanke on Huurteen mukaan vielä selvitysvaiheessa. Hän kehuu Taitoluisteluliiton ja Pikaluisteluliiton tekemää pohjatyötä hyväksi, mutta matkaa maaliin vielä on.

Hallihanke kuuluu Olympiakomitean opetus- ja kulttuuriministeriölle puoltamiin valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan vuosille 2019–2022. Liitot ovat arvioineet hankkeen arvoksi 20 miljoonaa euroa.

”Kaupunki selvitti pikaluisteluareenan rakentamista 15 vuotta sitten erilaisilla malleilla ja silloin päädyttiin noin 30 miljoonaan euron haarukkaan”, Huurre sanoo.

”Kuinka paljon markkina käytännössä vetää”

Huurre huomauttaa, että harva kiistää tilojen tarpeellisuutta. Suomessa ei ole sisäharjoitustiloja pikaluistelijoille eikä myöskään jääpallolle. Myös taito- ja muodostelmaluistelijat sekä jääkiekkoilijat kärsivät jääajan puutteesta.

Mutta sitten tullaan taas rahakysymykseen. Kumpaankin halliin tulisi useita kaukaloita ja molempien hankkeissa iso osa taloudesta nojaisi näiden käyttöön. Esimerkiksi Malmin hallissa jääpallon osuus olisi 25–30 prosenttia käytetystä jääajasta.

”Tulee kysymys, kuinka paljon markkina käytännössä vetää. Jääpallohalliin rakennettaisiin käytännössä kolme kaukalon kokoista aluetta, joita käytetään isommalta osalta muuhun jääurheiluun kuin jääpalloon. Myllypuron hallissa on pikaluisteluradan lisäksi kaksi kaukaloaluetta, jotka kilpailevat samoista käyttäjistä kuin normijäähallit.”

Riittääkö käyttäjiä ja maksajia kahdelle samantyyppiselle hallille? ”Se myönnetään, että jääurheilutiloille on tarvetta; kaupunki kasvaa ja harrastajien määrä lisääntyy, mutta harrastajatkaan eivät pysty maksasamaa vuoroista mitä vain.”

Entä voivatko molemmat hankkeet toteutua? ”Tietenkin teoreettisesti. Mutta asiaan on vaikea ottaa lopullisesti kantaa ennen kuin molempien hallien osalta on riittävästi selvitetty edellä mainitut taloudelliset kysymykset.”

Kaupungin suurhankkeiden koordinaatioryhmä ottaa kantaa hankkeiden jatkovalmisteluun 16. huhtikuuta. Suunnitteluvaraukset tulevat tarvittaessa käsittelyyn ennen kesää ja lopullisten kannanottojen aika on kaupungin osalta on mahdollisesti loppuvuodesta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingissä on vireillä kaksi samantyyppistä jääurheilun suurhanketta, ja kummankin haasteena on talous”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi