Vastaava mestari Aleksi Eerola (oik.) rakennusmies Arto Karin kanssa rakennustyömaalla Helsingin Herttoniemessä. Henkilökohtaisia palkoista ei rakennustyömailla ääneen puhuta. Kuva: Jussi Helttunen

Työmailla ei palkoista puhuta – katso taulukosta onko palkkasi kohdallaan

Rakennusinsinööri Aleksi Eerolalla on näppituntuma alan ansiokehityksestä, vaikka rakennustyömailla ei työkavereiden kesken juurikaan palkasta puhuta.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

”Peilaan omaa palkkaani suhteessa muiden samaa työtä tekevien ja samaa vastuuta kantavien tienesteihin. Seuraan palkkatutkimusten tuloksia ja tiedän, onko ansiotaso linjassa. Minusta palkka-asioissa pitää näkyä reiluus, eli samasta työstä samanlaisella kokemuksella pitää saada sama palkka. Viime vuosien suhdannetilanne on tuonut korotuksia palkkoihimme”, rakennusliike NCC:n helsinkiläisen työmaan vastaava mestari Aleksi Eerola kertoo.

Korkeasuhdanne näkyy rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien palkoissa. Alan palkat ovat kasvaneet kovaa vauhtia verrattuna yleiseen palkkakehitykseen.

Rakennusalan insinöörien palkat ovat myös kilpailukykyisiä vertailussa muiden insinöörialojen palkkojen kanssa.

Keskiarvopalkka on reilusti yli 4 500 euroa

Ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon suorittaneen rakennusinsinöörin keskiarvopalkka on 4 638 euroa. Rakennusarkkitehti tienaa keskimäärin 3 970 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n tekemästä Ammattikuntatutkimuksesta 2019, joka tehdään kahden vuoden välein.

”Työtilanne on ollut erinomainen, ja valmistuvat ovat työllistyneet hyvin. Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste on ollut jopa ennätyksellisen matala. Kevään aikana suhdannetilanteen heikentyminen on näkynyt aavistuksen verran työllisyydessä ja työttömyysaste on hieman noussut, mutta vain hieman”, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n edunvalvontapäällikkö Antti Aarnio kertoo.

RIA Ry:n teettämä Ammattikuntatutkimus 2019 kertoo esimerkiksi keskiarvopalkat koulutusaloittain, toimiaseman mukaan sekä ansioiden nousun takana olevat syyt.

Aarnion mukaan rialaisten palkkakehitys on kaksijakoinen. Suhdannetilanne on ollut erinomainen viimeiset kolme vuotta, mutta rialaisten ansiokehitys ei ole noussut kovin paljon yli palkansaajien keskiarvon.

Mikä on sopiva palkkataso?

Suunnittelutoimisto Granlundilla suunnittelupäällikkönä työskentelevä Vikke Niskanen on tyytyväinen palkkaansa. Reilut kahdeksan vuotta sitten Aalto-yliopistosta lvi-alan diplomi-insinööriksi valmistuneen Niskasen mielestä palkan pitää olla linjassa tekemisen tasoon nähden.

”Tyytyväisyys palkkaan on aina monivivahteinen kysymys, mutta mielestäni palkan koko pitää suhteuttaa alan yleiseen tasoon ja kunkin omaan tekemiseen. Sen pitää olla linjassa henkilökohtaiseen suoritukseen, ei niinkään virkaikään vaan suoraan siihen, mitä teet ja mitä saat aikaiseksi”, Niskanen kertoo.

DI tienaa lähes 6 000 euroa kuukaudessa

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin maaliskuussa julkistetun palkkakyselyn mukaan sen jäsenet tienaavat vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna yli neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Loka-marraskuussa 2018 kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien RILin jäsenien kuukausiansioiden keskiarvo oli 5 760 euroa kuukaudessa ja vuotta aiemmin 5 536 euroa. Myös mediaani nousi lähes 200 eurolla 5 005 eurosta 5 200 euroon kuukaudessa.

Palkka oli noussut peräti 81 prosentilla kokopäivätöissä olevista vastaajista, pysynyt ennallaan 18 prosentilla ja laskenut kahdella prosentilla.

Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keskimäärin 390 euroa mediaanin ollessa 200 euroa. Vuotta aiemmin korotuksen sai lähes puolet vastaajista, mutta tuolloin se nousi enemmän eli keskimäärin 453 euroa.

Rakennuslehden maaliskuussa tehdyn lukijapaneelikyselyn mukaan lehden lukijan keskiarvoansio vuonna 2018 oli noin 5 7000 euroa. Lisäpalkkioiden osuus palkasta oli noin 15 prosenttia. Lukijoiden kokonaisansiot olivat kehittyneet keskimäärin 15 prosenttia paremmiksi verrattuna vuoteen 2017.

Pelkkä palkka ei yksin motivoi

Lvi-alan diplomi-insinööri Niskasen työhön kuuluu talotekniikkasuunnittelua, projektinjohtoa ja -vetämistä ja hänen mielestään aika paljon kaupallisen puolen tehtäviä eli tarjousten tekoa ja myyntityötä. Työ on Niskanen mielestä monipuolista ja mielekästä.

”Hyvä palkka motivoi paljon, ja se on iso osa sitä, miksi olen töissä. Mutta se ei ole kaikki kaikessa, sillä työn merkitys on tärkeämpää. Pelkkä palkka ei yksin motivoi vaan työn merkityksellisyys. Minä pidän työstäni.”

Palkankorotuksia Niskanen on saanut pyydettäessä. Yksi niistä on perustunut meriitteihin.

”Muuten olen saanut palkankorotuksia, kun olen mennyt neuvottelemaan niistä esimieheni kanssa. Niihin on suhtauduttu hyvin asiallisesti. Olen itse avannut keskustelun siitä, että palkkaani pitäisi tarkistaa, ja sen jälkeen työnantaja on tehnyt ehdotuksen. Ne ovat aina olleet linjassa sen kanssa, mitä olen itsekin ajatellut.”

Talonrakennus kannattaa

RIAn vuoden 2017 tutkimuksen palkkatietoihin verrattuna rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien ansiot nousivat eniten talonrakennuksessa, peräti 12,2 prosenttia. Rakennustuoteteollisuudessa nousua kertyi 9,9 prosenttia ja maa- ja vesirakennusalalla 3,8 prosenttia.

”Talonrakennuksessa ja rakennusliikkeissä työskentelevän ylimmän johdon ja työmaiden johdon ansiokehitys on ollut hyvää mutta muualla hieman palkansaajien keskiarvoa parempaa”, Aarnio sanoo.

Yllättävää palkkojen kehityksessä on se, että asiantuntijatehtävissä julkisella sektorilla työskentelevien rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien ansiokehitys on ollut selvästi muita parempaa, mutta tämä saattaa liittyä tehtävämuutoksiin tai aineistossa oleviin virheisiin.

Suuret palkkaerot miesten ja naisten välillä

Sukupuolten välillä on selvä ero, sillä RIAn tutkimuksessa miesten keskiarvopalkka on 4 770 euroa ja naisten 3 956 euroa. Naisten keskiarvopalkka on 83 prosenttia miesten vastaavasta luvusta. Naisten ansiot ovat kehittyneet edelliseen, vuoden 2017 tutkimuksen tietoihin verrattuna 5,8 prosenttia ja miesten 4,4 prosenttia.

”Naisten ja miesten palkkaeroa pitäisi tutkia tarkemmin. Yksi selitys on se, että suuri osa rialaisista naisista työskentelee suunnittelupuolen tehtävissä, joissa ansiot ovat matalammat kuin muissa tehtävissä. Tosin myös suunnittelualalla naisten ansiot ovat matalammat kuin miesten. Ylimmissä johtotehtävissä työskentelee vähän naisia, ja se näkyy myös ansiotasossa”, Aarnio kertoo.

Naisten ja miesten palkkaero näkyy jo työuran alkuvaiheessa, jolloin naisten keskiarvopalkka on työuran ensimmäisinä vuosina 89 prosenttia miesten palkasta, ja suhde säilyy samanlaisena työuran ensimmäiset 15 vuotta.

Esimerkiksi RIA on päättänyt nostaa palkkaeroja ja ylipäätään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita enemmän esille ja kiinnittää niihin lisää huomiota. Ammattikuntatutkimuksen ainestokin perataan vielä tarkemmin läpi selityksiä etsien.

”On tietenkin huono juttu alan imagon kannalta, jos perusteettomia palkkaeroja esiintyy. Fiksut työnantajat huolehtivat siitä, että sukupuolella ei ole väliä. Ehkä tässä on vielä tehtävää edessä, yhdessä vaikkapa rakennusteollisuuden kanssa.”

Myös RILin palkkatutkimuksessa naisten ja miesten erot näkyvät. Vakituista kokopäivätyötä tekevien naisten ja miesten kuukausiansioiden keskiarvot poikkesivat huomattavasti toisistaan.

Kokopäivätyötä tekevien miesten kuukausiansioiden keskiarvo oli 6 014 euroa kuukaudessa ja naisten 4 977 euroa kuukaudessa. Miesten mediaani oli 5 456 euroa ja naisten 4 634 euroa kuussa.

Työntekijöistä pidetään kiinni

RIAn tutkimukseen vastanneista liki kahdella kolmesta palkka oli noussut viimeisen vuoden aikana, reilulla kolmanneksella palkka oli pysynyt ennallaan ja neljällä prosentilla laskenut.

Myös vastaava mestari Aleksi Eerola on saanut työnantajaltaan palkankorotuksia, joiden tarkoituksena on palkita mutta myös pitää yllä sitoutumista työnantajaan. Hän on työskennellyt NCC:n palveluksessa vuodesta 2005 lähtien.

”Pitää myöntää, että palkka on kehittynyt neljän viime vuoden aikana hyvin. Työntekijöiden liikkuvuutta on paljon, ja silloin palkalla on suurempi merkitys. Esimerkiksi meillä työnantaja on pitänyt kiinni hyvistä työntekijöistä ihan oma-aloitteisesti. Palkkaa on tarkasteltu vuosittain, itse ei ole tarvinnut pyytää”, Eerola sanoo.

Eerola huomauttaa, että pelkän palkankorotuksen voimin työssä ei viihdy.

”Palkankorotuksesta saatava ilo on lyhytaikainen vaikka tietysti tärkeä. Silloin tietää, että työnantaja arvostaa ja kunnioittaa minun työpanostani. Minulle tärkeintä on kuitenkin se tunne, että palkat ovat linjassa. Jos palkka olisi pienempi, se kyllä söisi motivaatiota.”

Eerola sanoo, että eniten häntä työelämässä motivoivat ympärillä olevat ihmiset.

”Minulle tärkeintä on työyhteisö, jossa voin toimia. Kun olemme työmaalla, ison porukan kesken on syntynyt yhdessä tekemisen tunne. Kun kohtaamme haasteita, joukostamme löytyy aina joku, joka haluaa hoitaa asiat kuntoon. Se motivoi, kun voi itsekin kehittyä koko ajan ja saa uusien projektien myötä erilaisia haasteita.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Työmailla ei palkoista puhuta – katso taulukosta onko palkkasi kohdallaan”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi