Työturvallisuuden TR-lukupohjaista mittaristoa pitäisi uudistaa – osallistava havainnointi tekee tuloaan työmaille

Rakennustyömaiden turvallisuus on parantunut oleellisesti kymmenen vuoden aikana eli sen jälkeen, kun kypäräpakko tuli voimaan. Sen jälkeen pakollinen varustus on täydentynyt. Viimeksi voimaan tuli velvollisuus käyttää työmaalla viiltosuojahanskoja ja remmillä varustettuja kypäriä.

”Nyt huolettaa se, kun jotkut nuoremmat kuuntelevat musiikkia sillä seurauksella, etteivät kuule lähestyvän työkoneen ääntä. Kuuloke- ja kuulosuojainteknologia mahdollistaa sen, että vaaralliset äänet saadaan tarvittaessa erottumaan musiikin läpi. Koska tällaiset erikoiskuulokkeet ovat kalliita, niiden hankintakulujen jakamisesta pitäisi muodostaa käytäntö”, Lujatalo oy:n pääluottamusmies Marko Metsäpelto pohtii.

Metsäpelto osallistui Tampereella valtakunnallisen työturvallisuusviikon ohjelmaan sisältyvälle työturvallisuuskierrokselle. Parin viime vuoden ajan kierroksia ovat järjestäneet Rakennusliitto ja Talonrakennusteollisuus ry yhdessä. Aiemmin eri rakennusliikkeiden työntekijöiden luottamushenkilöstö järjesti yhteisiä kierroksia, mutta niissäkin oli ollut vuosien ajan hiljaiseloa, kun kierroksista vastanneita oli jäänyt eläkkeelle.

Nyt tapahtunut kulttuurinmuutos kertoo siitä, että asia koetaan käytännössäkin nimenomaan yhteiseksi asiaksi eikä työntekijöiden tarpeeksi hakea vikoja työnantajan toiminnasta tai rakennusliikkeiden johdon TR-pisteiden keruutalkoiksi firman turvallisuusimagon kohottamiseksi.

TR-lukua on totuttu pitämään vastaansanomattomana osoituksena kunkin työmaan turvallisuuden tasokkuudesta tai sen puutteesta.

”TR-mittari oli aikanaan hyvä uudistus, muttei vastaa tarkoitustaan enää. Oikeastaan turvallisuuden arviointimenetelmät pitäisi romuttaa täysin, synnyttää uutta vanhan TR-luvun tuhkista”, YIT Suomi oy:n pääluottamusmies Jussi Sakari sanoo.

Hän perustelee mielipidettään sillä, että TR-luku kertoo huonosti sen, mikä on kunkin TR-havainnon painoarvo. Esimerkiksi kaiteen puuttumista pitäisi painottaa monin verroin rankemmin suhteessa vaikkapa jonkin työmaan osan pölyisyyteen. Toisaalta pölyäkään ei tulisi nykytiedon valossa vähätellä.

”Kvartsipöly on pitkäkestoisessa altistuksessa syöpävaarallinen aine, verrattavissa asbestiin. Pölynhallinta kuitenkin vasta tekee tuloaan työmaille”, Hartela Länsi-Suomi oy:n pääluottamusmies Vesa Immonen kertoo.

Immosella on meneillään ensimmäinen kausi pääluottamusmiehenä, tehtävässä, johon hänen mukaansa on harvoin erityistä tunkua. Itse hän sanoo olevansa hyvin motivoitunut tehtäväänsä, koska kokee sen edistävän kaikille yhteisiä hyviä käytäntöjä.

Kierros Lujatalon kerrostalotyömaalla kirvoittaa osanottajissa työmaakohtaisia kommentteja, joista keskustelu kääntyy herkästi myös yleisemmälle tasolle. Juuri käynnistynyt työmaa on sekä teknisesti että turvallisuusmielessä vaativa, koska se sijaitsee aivan ydinkeskustassa ja koska urakka sisältää sekä raskaita purkuja että korjaustöitä ja raskaita nostoja.

”Nosturikuskin on oltava tottunut työskentelemään kaupunkialueella. Vahingossakaan ei saa yksikään nosto käydä aidan ulkopuolella”, työpäällikkö Vesa Niemi Lujatalolta sanoo.

Vielä nosturi ei ole työmaalla, mutta sen pystytyspaikka – ainoa mahdollinen – on jo katsottu valmiiksi. Työmaa saa turvallisuuskierroksen osanottajilta kiitosta muun muassa korkeasta työmaa-aidasta, jollainen tarvitaan uteliaiden pitämiseksi loitolla ja turvassa. Pieniä puutteita sen sijaan kirjautuu yhden jos toisenkin vihkoon: toimittajalta puuttuvat viiltosuojahanskat, portaiden juuressa on vedetty sähköjohto liian kireälle.

”Kompastumisvaara voi olla työmailla todellinen – täälläkin: yhdestä kynnyksestä olisi ollut aiheellista pystyttää varoituskyltti. Itse kiinnitän siihen huomiota, koska olen kerran telonut polveni kompastumisen seurauksena”, työmaan työsuojeluvaltuutettu Milli Lemmetty Lujatalolta kertoo.

Yrityksen ja työmaan hengestä pitkälti riippuu, missä määrin epäviralliset, TR-mittausten ulkopuoliset havainnot tulevat noteeratuiksi. Jokseenkin varmaa on, ettei päteväkään havainnointi TR-mittausten aikana merkitse ainoaa totuutta työmaan turvallisuuden tasosta.

”Jos työntekijä tekee TR-mittausten ulkopuolella useita mielestään tärkeitä havaintoja turvallisuuspuutteista, motivaatio niistä ilmoittamiseen säilyy vain, mikäli havainnot tulevat noteeratuiksi. Se luonnollisesti näkyy siinä, korjataanko havaittu puute ja missä ajassa”, YIT:n Sakari toteaa.

Nykyinen mobiiliteknologia tarjoaa hyvät puitteet reaaliaikaiselle turvallisuushavainnoinnille. Kun näin välitetyt turvallisuusviestit saadaan kaikkien työmaalla työskentelevien ja vierailevien tietoon ja viestiä koko ajan toistetaan, sekä hyvät että puutteita koskevat havainnot tulevat huomatuiksi ”automaattisesti”.

Turvallisuusasioissa tieto kyllä kulkee perinteisen puskaradionkin välityksellä. Valitettavasti viesti välittyy erityisen tehokkaasti silloin, kun jotain vakavaa on päässyt sattumaan.

”Ilman somea ja muutakaan nykyajan viestimistapaa jokainen tamperelainen rakennusmies tietää parissa tunnissa, mikäli jokin paha onnettomuus tapahtuu”, YIT:n päätyösuojeluvaltuutettu Pekka Mäki sanoo.