Tehoja ja sujuvuutta saadaan Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeen ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampion mukaan muun muassa sillä, että sama suunnitteluryhmä suunnittelee ensimmäisen vaiheen A- ja B-rakennukset.
”He ovat oppineet tuntemaan toisensa ja työskentelemään yhdessä niin työmaan, tilaajan kuin käyttäjien kanssa. Työn tuottavuus ja tehokkuus kasvavat, kun ryhmä oppii tietyt vakioidut tilaratkaisut ja ratkomaan yhdessä eteen tulevia ongelmia.”
Tampio kuvaa, että suunnitteluratkaisujen taustalla on muun muassa pyrkimys parantaa hoitotyön tuottavuutta ja laatua. Siksi suurin osa tiloista on hyvin pitkälle vakioituja ja henkilöstö on ollut vahvasti mukana niiden suunnittelussa.
Uusi sairaala toteutetaan allianssina. Suunnitteluryhmään kuuluvat A-Insinöörit, UKI Arkkitehdit, Tähti-Set, Lukkaroinen ja Granlund.
A-rakennus on jo rakenteilla. B-rakennuskin on kehitysvaiheessa, minkä jälkeen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päättää toteutusvaiheesta.
Näihin ensimmäisen vaiheen uusiin tiloihin sijoittuvat päivystys, lasten ja naistensairauksien hoitotilat, teho-osastot sekä pääosa vuodeosastoista ja uusista leikkaussaleista.
Selkeä suunniteltava
A-Insinöörit Suunnittelulla on vastuu sairaalan A- ja B-osien rakennesuunnittelusta. Suunnittelujohtaja Riku Niemelä kuvaa kohdetta selkeäksi. ”Tornit ovat muodoltaan varsin pitkälle samanlaisia. Harvemmin pääsee suunnittelemaan kahta näin samankaltaista rakennusta. Se helpottaa työtä.”
Yksi haaste Niemelän mukaan oli löytää oikea korkeusasema torneille. Puntarissa painoi yhteys sairaalan jo olemassa oleviin rakennuksiin ja muun muassa katuun. Lopulta rakennuksista tuli 10-kerroksisia.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030
- Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan allianssina kaksi kymmenkerroksista rakennusta eli rakennukset A ja B siten, että ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Kiinteistöt valmistuvat vuosien 2022 ja 2023 aikana.
- A-rakennuksen rungosta on pystyssä noin 10–15 prosenttia. Sen urakoivat NCC ja Aro Systems.
- B-rakennuksen urakoivat Skanska ja Caverion. Toteutusvaihe käynnistynee loppuvuodesta 2019.
- Toisessa vaiheessa rakennetaan tiloja muun muassa avohoidolle, kuvantamiselle ja vuodeosastoille vuosina 2024–2027.
- Tulevaisuuden Sairaala OYS 2030 -kokonaisuuteen kuuluu uuden sairaalarakennuksen lisäksi uusi apteekki, logistiikkakeskus, pysäköintilaitoksia sekä jo valmiit välinehuollon tilat.
- Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 620 miljoonaa euroa, josta rakentamisen ja talotekniikan osuus on yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Uudistamisohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa.
Kantavien rakenteiden määrä on minimoitu suunnitteluratkaisussa, jotta rakennuksesta on saatu mahdollisimman muuntojoustava. Silloin tilojen suunnittelu on vapaampaa.
Niemelä kiittelee valittua moduuliratkaisua. Rungon pilarijako on 8 × 10 metriä, ja se toistuu halki molempien rakennusten. ”Ratkaisu on hyvin rakennesuunnittelijaystävällinen.”
Runko koostuu myös matalalaippaisista betoni-teräsliittopalkeista. Rakennukset on jäykistetty keskialueen porras- ja hissikuiluilla, nurkissa on myös porraskuilut. Myös osa ulkoseinistä on jäykistäviä betoniseiniä.
”Myös jäykistysjärjestelmä on hyvin selkeä.”
Välipohjaksi on valittu ontelolaatta tai kuorilaatta tilojen käyttötarkoituksen perusteella.
Työllistää yhdeksän rakennesuunnittelijaa
Sairaalan suunnitelmat menivät uusiksi kesällä 2018, koska tilaaja, Pohjois-Suomen sairaanhoitopiiri, halusi viedä Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistushankkeen nopeammin ja kustannustehokkaammin läpi. Yksi uudisrakennus vaihtui kahteen torniin. Niemelän mukaan kaikki työ ei suinkaan mennyt hukkaan.
”Aika pitkälti samat päärakenneratkaisut olivat vanhoissakin suunnitelmissa. NCC oli mukana jo silloin, joten olimme käyneet keskusteluja hyvistä toteutustavoista. Siitä oli helppo jatkaa.”
A-tornin suunnittelu etenee rakentamisen tahdissa, mutta vielä tulee Niemelän mukaan paljon tarkentavaa suunniteltavaa, kuten detaljiikkaa ja laitekiinnityksiä. Parhaillaan tehdään rungon toteutuskuvien suunnittelua alkupään kerroksille.
”Sairaalasuunnittelu on muutosherkkää, joten käyttäjämuutoksia voi vielä tulla tai rakentajalta ideoita kehityskohteista. Rakennusta ei kannata suunnitella liian aikaisin valmiiksi.”
Niemelä kuvaa uutta sairaalaa merkittäväksi kohteeksi A-Insinööreille. Pelkästään jo rakenteilla olevassa A-tornissa on pinta-alaa 60000 neliötä. Tällä hetkellä se työllistää yhdeksän rakennesuunnittelijaa.
”Suunnittelemme parhaillaan sairaaloita myös muualle. Se mahdollistaa muiden ratkaisuiden benchmarkkaamisen työyhteisön sisällä. Sairaalat ovat rakennesuunnittelun näkökulmasta melko samanlaisia eri puolilla.”
Paljon vaativaa talotekniikkaa
Granlund vastaa hankkeessa taloteknisestä ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta. Osastonjohtaja Jyrki Kämäräisen mukaan yritykseltä on mukana useampi sairaalasuunnitteluun erikoistunut suunnittelutiimi.
”Kohde on meille tärkeä ja mieluisa. Hanke sisältää paljon vaativaa ja korkeatasoista talo- ja sairaalatekniikkaa, joka osaltaan auttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.”
Tate-suunnittelun yhtenä tavoitteena on Kämäräisen mukaan teknisten järjestelmien osalta hyvin toimiva ja energiaa tarpeenmukaisesti käyttävä sairaala, jossa tekniikan avulla pyritään myös edistämään hoitoprosesseja ja potilaiden terveyttä.
Siksi esimerkiksi painesuhteiden hallinta rakennuksen eri tiloissa on tärkeää, jotta voidaan estää muun muassa epäpuhtauksien leviäminen ja vältytään hallitsemattomilta ilmavirtauksilta. Rakennuksessa on paljon erikoistiloja, joiden tulee pysyä tarpeen mukaan yli- tai alipaineisina.
Kämäräinen muistuttaa, että myös taloteknisiä järjestelmiä uudistetaan, täydennetään tai peruskorjataan sairaaloissa useaan kertaan rakennuksen elinkaaren aikana. Käyttö- ja muuntojoustosuunnitelmassa on käyty systemaattisesti läpi tilat ja hoitoprosessit sekä millaista joustavuutta niiltä vaaditaan.
Toimintatavat uusiksi
Oulun uudet sairaalatilat tarkoittavat sitä, että myös toimintoja ja menettelytapoja uusitaan. Siksi toiminnallinen ja käyttäjälähtöinen suunnittelu ovat UKI Arkkitehtien arkkitehti Raija-Liisa Miesmaan mukaan isossa roolissa. Sairaanhoitopiiri tilaajana vastaa itse ensin mainitusta, arkkitehdit jälkimmäisestä.
”Teemme yhteistyötä tilaajan kanssa toiminnallisessa eli prosessien suunnittelussa. Ensin suunnitellaan toiminnot, sitten vasta tilat. Kun henkilökunta on mukana hankkeen suunnittelussa, se osaa myös käyttää tiloja niin kuin on tarkoitettu.”
Tärkeä suunnittelun työkalu on erilaiset työpajat, joihin osallistuu hoitohenkilökuntaa, arkkitehtejä ja mahdollisesti muuta allianssin väkeä. Niissä saatava palaute ja tieto arkkitehtisuunnitelmien toimivuudesta on UKI Arkkitehtien arkkitehti Teuvo Tuorilan mukaan tärkeää työn etenemiselle.
Suunnittelun apuvälineenä toimivat mallitilat ja Valo-menetelmä, jossa virtuaalimalli heijastetaan ”luolan” pinnoille. Näiden avulla henkilökunta voi perehtyä tilasuunnitelmiin ja toisaalta suunnittelijat ja tilaaja voivat nähdä, mikä toimii ja mikä ei.
Työpajoissa joutuu Miesmaan mukaan muistuttamaan, että uudet tilat ovat käyttö- ja muuntojoustavia, eivät vain tietyn yksikön käytössä, ja lisäksi muutoksia voi toimintoihin tulla myöhemminkin.
Miesmaa kuvaa, että OYSin hankkeessa käyttäjätyöpajat ja toiminnallinen suunnittelu ovat poikkeuksellisen suuressa roolissa. Tosin hänestä toiminnallisen suunnittelun painoarvo nousee koko ajan. ”Tarve tehostaa toimintaa pakottaa myllyttämään läpi toiminnan. Esimerkiksi Helsingin Laakson sairaalahankkeessa tällä on iso merkitys.”
Tuorilan mukaan käyttäjälähtöisessä suunnittelussa täytyy pitää koko ajan mielessä raamit. Budjetti on tietty, samoin aikataulut. Hän myöntää, että joskus käyttäjää pitää muistuttaa siitä, että eteenpäin on mentävä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hoitotyön tehostaminen ohjaa Oulun sairaalan suunnittelua – ”Ensin toiminnot, sitten vasta tilat””