Ottiko rakennusala opiksi betonin laatukohusta? – Tukes: ”Markkinoilla on terävöidytty”

Betoni aiheutti ison kohun jokunen vuosi sitten.

”Sähkötuotteissa todetaan enemmän vaatimustenvastaisia tuotteita kuin rakennusalalla. Koska markkinavalvonta on riskiperusteista, ei eri tuoteryhmien välillä voida kuitenkaan vetää johtopäätöksiä.”

Neljänneksessä Tukesin tarkastamista rakennusalan tuotteista löytyi puutteita vuosina 2016–2018. Se antoi kymmenkunta myyntikieltoa merkittävien laatuongelmien vuoksi.

Merkittävä osa puutteista oli Kokon mukaan vähäisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi virheellisyydet suoritustasoilmoituksessa tai ohjeissa. Myyntikiellon Tukes on antanut muun muassa metallisille yhdysputkille, joissa havaitut puutteet voivat aiheuttaa paloturvallisuusriskin.

Huonolaatuisia rakennusalan tuotteita voi Kokon mukaan päästä markkinoille, koska tarkastuslaitokset ja sertifioijat eivät yksinkertaisesti voi käydä läpi jokaista tuotetta.

Tukes voi valvojana reagoida esimerkiksi ilmoituksen kautta saatuun tietoon puutteellisesta tai virheellisestä tuotteesta. Pääosin se pyrkii tekemään valvontaa ennakoivasti, jolloin se valitsee riskiarvion perusteella tuotteita tai tuoteryhmiä valvonnan kohteeksi.

Valvonta voi olla asiakirjavalvontaa, jolloin Tukes keskittyy tuotteiden dokumentaatioon, tai esimerkiksi testausta, jolloin se valitsee eri valmistajien tuotteita testaukseen.

Jos puutteita havaitaan, tarkastaja antaa pienimmissä tapauksissa korjauskehotuksen. Sen jälkeen tarvittaessa on vuorossa kuuleminen. Jos sekään ei tuo ratkaisua, Tukes voi määrätä tuotteelle esimerkiksi myyntikiellon. Tätä voidaan tehostaa uhkasakolla.

”Minulla on tuntuma, että markkinavalvonnan näkyvyyden ja tehtyjen hallinnollisten päätösten seurauksena markkinoilla on terävöidytty ja tuotteen laatu nähdään markkina- ja myyntivalttina.”

Tänä vuonna Tukesin valvonnan erityiskohteena ovat metallirunkoiset PVC-hallit.

Tukes tekee tarkastuskäyntejä muun muassa betoniasemille ja -tehtaisiin. Tarkastajat ovat havainneet, että usein poikkeamat jäävät kirjaamatta ylös, vaikka se on osa toimivaa laatujärjestelmää.

Poikkeamilla tarkoitetaan mitä tahansa häiriötä normaalissa tuotannossa. Niiden kirjaaminen olisi Kokon mukaan tärkeää, koska tällä tavalla valmistaja voi kehittää tuotantoa. Ajan mittaan se näkyy laadukkaampina tuotteina.

”Se on välinpitämättömyyttä laadusta tai ajattelemattomuutta. Kun tuotannon laatujärjestelmä otetaan käyttöön, sen sisäistäminen vie 5–10 vuotta ja vaatii määrätietoista työtä.”

Tällaisissa tapauksissa viranomainen ohjeistaa valmistajaa oikeasta menettelystä ja vaatii korjaamaan puutteet.

Kiwa Inspectan tuotesertifioinnin päällikkö Matti Järven mukaan markkinoille tulevilla tuotteilla on yleensä jo hyväksyntä, kuten CE-merkintä. Silloin on olemassa valmiit eurooppalaiset testausstandardit, tuotetta koskevat sertifiointivaatimukset ja laadunvarmistusmenettelyt.

”Tällainen tapaus on aika yksinkertainen, sillä noudatamme yleiseurooppalaisia määräyksiä. Suomessa ei ole enää kontrollia, jos eurooppalainen ilmoitettu sertifiointilaitos on tuotteen hyväksynyt.”

Järven mukaan jonkin verran on ollut laatuongelmia tuotteissa, joissa riittää valmistajan vakuutus laadusta.

Kiwa Inspecta tekee paljon tuotannon laadunvalvonnan varmentamista. Sitä käytetään muun muassa betonissa ja kantavissa metallirakenteissa. Silloin valmistaja itse testaa tuotteen ja laatii sille laadunvarmistusmenettelyt, ja sertifiointilaitos käy varmistamassa menettelyn toimivuuden 1–3 kertaa vuodessa.

”Joskus havaitsemme puutteita valmistajan laadunvarmistuksessa. Annamme tällöin huomautuksen tai jopa vakavan poikkeaman, joka voi johtaa sertifikaatin irtisanomiseen.”

Kiwa Inspecta ei itse Suomessa tee testauksia vaan tarvittaessa testauttaa tuotteen ulkopuolisessa laboratoriossa. Ongelmana on Järven mukaan se, että tiettyjen pienempien tuoteryhmien testausosaamista ei välttämättä ole saatavilla. Myös esimerkiksi betonin laatukohun jälkimainingeissa laboratoriot ovat olleet täystyöllistettyjä.

Ylipäätään rakennustuotteissa sertifiointitarpeet ovat hänestä lisääntyneet. Esimerkiksi puuelementeissa ei ole pakollista ce-merkintää. Siksi rakennusvalvonnat ovat alkaneet vaatia niille suomalaista varmennustodistus-sertifikaattia.

”Aiemmin on periaatteessa ollut mahdollista, että on rakentanut pientalon puuelementeistä ilman, että tuotteella on ollut mitään hyväksyntää. Nykyään rakennusvalvonnat pääkaupunkiseudulla vaativat usein, että ulkopuolinen toimija tarkastaa tuotteen valmistuksen ja toteaa sen olevan kunnossa.”

Sertifiointeja ja testauksia tekevän Eurofinsin Business Segment Manager Matti Lanu ei näe CE-merkinnän vaatimusten takia isona riskinä sitä, että ulkomailta tulisi laadullisesti huonoja rakennusalan tuotteita.

”En myöskään ole kuullut, että merkitsemättömiä tuotteita olisi saatu kuljetettua merkittäviä määriä rajan yli Suomeen. Ne narahtaisivat kyllä tullissa.”

Lanun mukaan on harvinaista, että sertifikaatteihin liittyviä dokumentteja olisi väärennetty. ”Yhden kerran olen nähnyt, että meidän sertifikaattimme on väärennetty.”

Kun valmistaja lähtee kehittämään tuotantoaan, muutokset saattavat vaikuttaa tuotteen ominaisuuksiin. Lanu muistuttaa, että silloin pitää varmistua, että tuote täyttää edelleen sille ilmoitetut ominaisuudet.

Business Development Manager Tiina Ala-Outinen muistuttaa, että CE-merkki ei ole laatumerkki, vaikka sellaiseksi se usein mielletään. Merkki kertoo vain tuotteen ominaisuuksista. Rakennuttajan tai suunnittelijan pitää varmistua, että se on sopiva käyttökohteeseen.