Pankinjohtajat velkatyöryhmän esityksestä: ”Pystyykö lapsiperhe hankkimaan relevantin omistusasunnon?”

Valtiovarainministeriön työryhmän tiistaina julkistamat ehdotukset suomalaisten velkaantumisen rajoittamiseksi saavat pankeilta osittain kiitosta, osittain kritiikkiä.

Nordean kiinnitysluottopankin johtaja Tom Miller ihmettelee, että monet ehdotetuista keinoista kohdistuvat asuntorahoitukseen.

”Asuntorahoitus on koostaan huolimatta ollut lähestulkoon ongelmatonta jo vuosikymmenet Suomessa. Se kasvaa hyvin hitaasti, ja kasvutahti ei ole missään nimessä kiihtymään päin.”

Yksi työryhmän ehdotuksista on rajoittaa kotitalouksien lainamääriä niin, että velat saisivat olla korkeintaan 4,5 kertaa kotitalouden vuosittaisten bruttotulojen verran. Millerin mukaan keinon toimivuus edellyttäisi sekä positiivisen luottorekisterin että tulorekisterin käyttöä, jotta luotonantajat pääsisivät olennaisiin tietoihin kiinni automaattisesti.

Myös Danske Bankista ja OP:sta kerrotaan, että ilman positiivista luottorekisteriä esityksiä on vaikea toteuttaa.

Tuloraja voisi olla korkeampi

Millerin mielestä tuloraja voisi olla esitettyä korkeampi, esimerkiksi viisi kertaa vuosittaiset bruttotulot.

”Emme absoluuttisesti vastusta tätä, mutta voidaan keskustella siitä, mikä on oikea taso.”

Asuntolainojen takaisinmaksuajan rajoittaminen enintään 25 vuoteen on Millerin mukaan tarpeetonta, mikäli enimmäisvelkasuhde otetaan käyttöön. Hän huomauttaa, että suomalaisten laina-ajat ovat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä ja että suomalaiset myös lyhentävät lainojaan.

”Ruotsalainen lyhennyskulttuuri on toinen tarina, mutta sitä ei täällä ole eikä sitä tarvitse tuodakaan.”

Nordea on tarjonnut enintään 35 vuoden asuntolainoja, joita on ollut 3–4 prosenttia uusien lainojen myynnistä.

”Jos säädetään 25 vuoden laina-aikakatto, se lisää tarvetta erilaisille lainaratkaisuille.”

Miller viittaa esimerkiksi niin sanottuihin bullet- tai balloon-lainoihin. Bullet-lainassa lainapääoma maksetaan kerralla pois laina-ajan lopussa, balloon-lainassa taas laina-ajan lopussa lyhennetään lainaa enemmän kuin alussa.

Muutokset voivat vaikeuttaa muuttamista

Työryhmän ehdotukset taloyhtiölainojen rajoittamisesta uudisrakentamisessa sen sijaan saavat Millerin tuen. Hän kiittelee myös sitä, että kaikkien kuluttajaluotonantajien valvonta siirrettäisiin ehdotuksen mukaan Finanssivalvonnalle.

Ongelmallista on niin Nordean kuin myös pankkien edunvalvojan Finanssiala ry:n mielestä se, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, millaiset vaikutukset nyt esitetyillä keinoilla olisi esimerkiksi kansantalouteen.

”Peräänkuulutan kattavia vaikutusarviointeja”, Miller sanoo.

Hän epäilee, että muutokset voisivat vaikeuttaa työn perässä muuttamista.

”Pystyykö nuori lapsiperhe, joka muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle, hankkimaan itselleen relevantin omistusasunnon.”

Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen arvioi, että työryhmän esittämät keinot iskisivät erityisesti ensiasunnon ostajiin.

Jos velan määrä suhteutetaan tuloihin työryhmän esityksen mukaisesti, varsinkin työuransa alussa olevien ja kasvukeskuksista asuntoa hankkivien voi olla entistä vaikeampi päästä omaan asuntoon kiinni.

”Tämä muuttaa ensiasunnon ostajien asemaa. Heitä ei ole huomioitu erityisryhmänä samalla tavalla kuin aiemmin”, Laine-Tolonen sanoo viitaten jo käytössä olevaan lainakattoon.

Lainakatto tarkoittaa ensiasunnon ostajille sitä, että lainaa voi saada 95 prosenttia asunnon hinnasta. Asunnonvaihtajille katto on 85 prosenttia.

Myös sijoitusasuntojen ostajat voisivat Laine-Tolosen mukaan kärsiä siitä, että taloyhtiölainoihin tulisi rajoituksia.

Taloyhtiölainojen lyhennysvapaata harkittava

Taloyhtiölainojen viiden vuoden lyhennysvapaakieltoa asunnon valmistumisen jälkeen pitäisi vielä harkita tarkkaan niiden kannalta, jotka ostavat asunnon omaan käyttöön uudiskohteesta, koska asunnon hankintaan ja muuttoon liittyy paljon kuluja, Laine-Tolonen sanoo.

”Jo käydyt keskustelut taloyhtiölainoista ja niiden kasvusta ovat vähentäneet sijoitusasuntolainojen kysyntää.”

Laine-Tolosen mielestä olisi syytä pohtia, onko tarpeellista luoda jäykkää sääntelyä, joka aiheuttaa kustannuksia.

”Jossain määrin lähdetään säätelemään asioita, joita ei välttämättä tarvita tai ala jo tekee ilman, että on erikseen säädelty.”

Myös Danske Bankissa on joissain tapauksissa myönnetty yli 25 vuoden asuntolainoja, aina 35 vuoteen asti. Laine-Tolosen mukaan enimmäislaina-aika ei ole ongelma, jos siihen tulee joustovaraa niin kuin työryhmän ehdotuksesta käy ilmi.

Esityksessä mainitaan, että maksimilaina-ajasta voitaisiin poiketa osassa lainoista, jos tavallista pidemmälle laina-ajalle on erityiset perusteet.

Suomalaiset hoitavat velkansa vastuullisesti

OP-ryhmän liiketoimintajohtajan Harri Nummelan mukaan sääntelyn pitäisi ottaa huomioon Suomen asuntomarkkinoiden alueelliset erot ja ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja työsuhteet.

”On mahdollista, että yksi kiinteä tulosidonnainen velkakatto vaikuttaisi joidenkin kotitalouksien lainan saantiin. Emme toivo, että sääntelyllä vaikeutetaan tavallisten suomalaisten mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Suomalaiset yleisesti ottaen ovat vastuullisia lainanottajia ja maksajia. Nyt suuret asuntolainat liittyvät usein normaaleihin tilanteisiin ihmisten elämässä, esimerkiksi asunnonvaihtoon tai talon rakentamiseen.”