Virolaiset jättävät Suomen – paljon halvempaa työvoimaa haetaan EU:n ulkopuolelta

Virolaiset alkavat olla jo liian kalliita Suomeen, kerrotaan suuren rakennusliikkeen suurella työmaalla Helsingissä. Heitä käytetään entistä vähemmän ja tilalle on tullut halvempia tekijöitä jopa Albaniasta ja Uzbekistanista.

Telinetöissä ei juuri enää näe suomalaisia tai virolaisia. Tilalle ovat tulleet romanialaiset ja kroatialaiset.

Rakentamisen kääntyminen laskuun on ikävä uutinen erityisesti rakennusalan työtekijöille. Työnjohtajien ja suunnittelijoiden eläköityminen pitää toistaiseksi vielä rakennusinsinöörien kysynnän vakaana.

Rakennustyömailla työn halpuuden merkitys korostuu kilpailun kiristyessä. Viime viikolla tekemämme työmaakilpailun raadin kierros rakennustyömailla kertoi, että jopa virolaiset kirvesmiehet alkavat olla kalliita. Suomessa he tienaavat noin 14-15 euroa tunnilta, mutta Virossa palkkataso on noussut jo 11 euroon. Ero on kaventunut niin pieneksi, että sen vuoksi ei kannata matkustaa kalliiseen Suomeen. Jopa valvovenäläiset ja ukrainalaiset harkitsevat kannattaako mennä mieluummin töihin Viroon kuin Suomeen. Latvialaiset ja liettualaiset ovat jo pitkään menneet Ruotsiin ja Norjaan eikä Suomeen.

Tilalle ovat tulleet muun muassa puolalaiset, romanialaiset, slovakialaiset ja kroatialaiset. Pääkaupunkiseudun isolla rakennustyömaalla voi olla 40-50 kansallisuutta ja perehdytyksiä annetaan jopa kiinaksi, somaliaksi, albaniaksi ja arabiaksi.

Lahdessa isolla siltatyömaalla oli espanjalaisia raudoittajia, kun suomalaisia noin raskas ja kylmä työ ei kuulemma enää kiinnosta. Ehkä syynä on myös se, että raudoittajalle ei makseta enää yhtä kovia palkkoja kuin vanhoina hyvinä aikoina.

Telineitä kasasivat romanialaiset työntekijät. Takavuosina telineasentajissa oli vielä paljon suoraan vankilasta tulleita suomalaisia, joita korkea paikat eivät huimanneet. Siihen nähden romanialaiset vaikuttavat turvallisilta ammattimiehiltä.

Puolalaiset betoniurakoitsijat ovat tuttu näky pääkaupunkiseudun työmailla. Kun viime vuonna YIT heitti yhden porukan ulos työmaaltaan laatuongelmien vuoksi, kaverit saivat välittömästi töitä naapurityömaalta. Pula oli niin kova, että työnjohtajien ei kannattanut nirsoilla.

Puolalaisia ei voi sanoa halpatyöläisiksi. Ensimmäinen tarjous voi olla huomattavan edullinen, mutta kun he kuulevat mitä kaverit tienaavat, oppivat he nopeasti hinnoittelemaan työnsä oikein. Siksipä monilla työnantajilla olisi iso halu hakea vielä halvempaa työvoimaa EU-ETA-alueen ulkopuolelta.

Maalaustyöt siirtyivät uzbekistanilaisille

Maalareita on tullut paljon Uzbekistanista. Selitys on, että he jaksavat tehdä raskaita tasoitetöitä aivan toiseen tahtiin kuin ammattikoulujen maalarilinjan käyneet suomalaismiehet, naisista puhumattakaan. Todellinen syy taitaa olla kuitenkin palkkavaatimuksen pienuus. Tästä kertoo se, että suomalaista työvoimaa käyttäneet maalausliikkeet tekivät kehnoa tulosta jopa rakentamisen buumivuosina.

”Maalausfirmat eivät enää ole halukkaita maksamaan kotimaisille maalareille kunnollista palkkaa”, työttöminä olevat maalarit valittivat vuonna 2017 Helsingin Sanomissa uzbekistanilaisten maalareiden maahantuomista vastaan. Jutun mukaan uzbekistanilaiset olivat tulleet Suomeen kahdeksan euron tuntipalkalla.

Heinäkuussa 2019 Yle kertoi, että Uudellamaalla maalaus ja tasoitustyöt ovat jo lähes kokonaan uzbekistanilaisten hallussa.

Saatavuusharkinta haluttaisiin poistaa

Ainoana jarruna täysin vapaalle työvoiman rekrytoinnille on halpatyövoimaa koskeva saatavuusharkinta. Rajana on 3000 euron kuukausiansio. Sitä paremmin tienaaville rajoituksia ei ole.

Keskuskauppakamari lobbari viimeksi tällä viikolla saatavuusharkinnan poistamiseksi. ”Yritysten kannalta suurin työperäistä maahanmuuttoa vauhdittava uudistus olisi luopua EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Yritykset tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on. Yritysten kasvua ja kehittymistä ei pidä vaikeuttaa byrokratialla.”

Lupaa ei voi enää perustella edes rakentamisen työvoimapulalla. Vielä vuosi sitten rakennusalan työvoimapulaa kärsivien ammattien listalla olivat rakennusalan työnjohtajat, rakennusinsinöörit, betonirakentajat, raudoittajat ja muut rakennustyötekijät. Tänään niitä ei enää näy 15:n kärjestä. Sieltä ovat poistuneet myös hitsarit ja kaasuleikkaajat.

Ruotsi on ainoa EU-maa, joka ei säätele työperäistä maahanmuuttoa saatavuusharkinnalla. Kokemukset siitä ovat olleet kirjavat. Työvoimaa rekrytoidaan ulkomailta paljon sellaisillekin aloille, joissa ei ole työvoimapulaa.

Julkisessa keskustelussa on usein todettu, että hoitajapula ei poistu sillä, että hankitaan tänne halpoja filippiiniläisiä hoitajia, vaan sillä, että hoitajalle maksetaan niin hyvä palkka, että alan koulutuksen saaneet eivät vaihda ammattia.

Tämä sama logiikka koskee rakentamistakin. Rakentaminen on jo nyt Suomen kansainvälisin ala. Rakennusteollisuus, rakennusliikkeet ja suunnittelutoimistot ovat jo merkittäviltä osin ulkomaisessa omistuksessa ja myös varsinaiset tekijät ja näiden nokkamiehet alkavat olla ulkomaalaisia. Kääntöpuoli tässä on se, että alan kiinnostavuus suomalaisnuorten keskuudessa on hiipunut.

Rakentamisen laatu ei ole enää omissa käsissämme. Työmailla laadusta vastaavat tekijät, jotka käyvät täällä vain tienaamassa ja ovat jo seuraavassa projektissa tai kotimaassaan siinä vaiheessa, kun virheitä korjataan. ”Ei se ole virhe, jos kukaan ei sitä huomaa”, sanoi äskettäin ihan supisuomalainen rakentaja.

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Virolaiset jättävät Suomen – paljon halvempaa työvoimaa haetaan EU:n ulkopuolelta”

  1. Rakentamisen maine on mennyt ja ala ei osaa, eikä nähtävästi halua nostaa omaa imagoaan. Rakennusala ollaan muuttamassa lopullisesti halpatyövoiman toimialaksi myös kuluttajien silmissä. Halvasta kurasta saa lopulta halvan kuran hinnan ja siinä häviämme Itä-Euroopalle 6-0. Haluaisin kuulla Rakennusteollisuus RT:n näkemyksiä onko tämä toivottu suunta tulevaisuudessa ?

  2. Ennen seliteltiin, että ei ole tarpeeksi suomalaisia rakentajia, siksi tarvitaan ehdottomasti virolaisia; kyse ei ole hinnasta, samojen palkkaluokkien mukaan mennään. Nyt tarvitaankin albaaneja ja uzbekkeja, kun virolaiset haluavat saman verran kuin suomalaiset. Kiljuva työvoimapula.

  3. Eiköhän katse tulisi kääntää parjatuista urakoitsijoista ennemminkin tilaajatahoon. Niin kauan, kuin tilaajat valitsevat voittavan tarjouksen hinnan perusteella, tulevat urakoitsijat kehittämään aina uusia keinoja karsia kustannuksia tavoitellessaan minimilaatuvaatimusten tasoa hankkeissa. Jos tilaajat ovat valmiita maksamaan laadusta, ei ole ongelma urakoitsijalle ottaa töihin ainoastaan pätevimpiä aliurakoitsijoita, tai jopa toteuttaa kohde omalla ammattihenkilöstöllä. Turhan kitinän urakoitsijoiden venkoilusta ja aliurakoitsijoiden kehnosta laatutasosta voi lopettaa kertaheitolla kääntämällä ajatusmalli halvimman urakan valitsemisesta kokonaislaadukkaimman urakan valitsemiseen – samalla tilaajien tulee kuitenkin varautua maksamaan urakoista aivan erilaisia hintoja kuin nykyisin maksetaan.

    1. No ei tietenkään pidä. Ihan mahdoton ajatus. Millä kilpailla? Se hinta on yleensä samasta työstä ja ennen kuin työ on tehty niin ethän sinä tiedä laadusta mitään. Yksinkertaisesti mitä ihmettä päässäsi oikein liikkuu? Eihän mikään koko universumissa toimi tuolla tavalla. Sitä kilpailua juurikin vääristää tämä mahdollisuus halpatyövoimasta ja tämähän on ongelma yleisesti ei vain rakennusalalla.

      Mitä jos vaikka ihan ensiksi ottaisit itse jonkun tarjouskilpailun jostain työstä vaikka omakotitalon katon uusimisesta, vertaa myyntipuheita, hintaa jne… Osaatko sanoa mikä laadukkain? Et! Ihan yhtä paskaa se kallis kotimainenkin voi tehdä! Se vasta valmistuttua tai vuosien päästä selviää.

  4. Uzbekistanilaisen kuukausitulot jäävät alle 50 euron, sitä on vaikea alittaa.

  5. Ubilainen Maalari jaksaa paljon paremmin kuin suomalainen mies maalari naisesta puhumattakaan… koskahan jonkun levikset repee

    1. Repes just kun tuon luin. Muutenkin oli jo repeämäisillään silloin, kun tajusin että en olekaan lukemassa suomi24-mielipidepalstaa vaan ammattilaisen kirjoittamaa ammattilehtiartikkelia.

  6. Laskepaaka paljonko € valuu Suomen talouden rattaita pyörittämästä ulkomaisen työvoiman mukana, jos noin 100t työntekijää tienaa 2000€ kuukaudessa. Ja muutaman kymmenen vuoden kuluttua sama väki nostaa eläkettä omissa maissaan puhutaan miljardi luokan tulonsiirrosta Suomesta ulos. Ei taida tämän maan päättäjät eikä rakennus urakoitsijat ymmärtää millaista talous kuoppaa rakentavat

  7. Isojen voittojen takaamiseksi tarvitaan halpatyövoimaa. Laadusta viis, sillä halpatyö ei ole laadukasta.

  8. Monikulttuurisuus, kulttuurin rikastaminen, Schengenin vapaus yms. ovat euferismeja, joiden oikea merkitys on halpatyövoima.

  9. Itse olen ajatellut että tässähän täytyy kohta suomalaisten ammattimiesten muuttaa Viroon päin.

  10. Työnjohtajan en ota vastuulleni yhtäkään sellaista henkilötä joka ei ymmärrä Suomen kieltä. Suunnitelmat, ohjeet, lait, vaatimukset jne. ne tulee työntekijän ymmärtää, sisäistää ja ne on kirjoitettu, laadittu Suomeksi. Ei työnjohtaja ole mikään eri kansojen työnopettaja, kursittaja, tulkki. Ammattihenkilöstöä valmistuu Suomalaisista ammattikouluista.

    1. ”Mistä halvimmalla saadaan hurahuhhahhei” Miten meni noin niinku omasta mielestä rakennuspamput, jotka tämän luette.

  11. Tosielämän kokemus: Uzpekkimaalarit maalasivat Tampereella uudiskohdetta (pistetalo, 7krs, 72as). Kerkesivät 6 kerrosta maalata. Jälki oli aivan sysip*skaa. Urakoitsijan sopimus purettiin. Paikalle tuli suomalainen maalausliike, joka käsipelillä ylimaalasi uzpekkien tekemät 6 kerrosta ja tekivät kerrasta kuntoon seiskakerroksen.

    Bisnespalaverissa isot kihot kyselivät miksi maalauslittera on 40k€ pakkasella…
    Kyseinen ulkomaalaistaustainen firma on mennyt konkkaan alkuvuodesta, mutta valitettavasti puuhamies on laittanu uuden puodin pystyyn…

    Tässä keississä pätee wanha ja pätevä sanonta:
    ”Halpa ja hyvä urakoitsija ei kulje samalla Hiacella”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi