Home vaivaa eniten Pohjoismaissa, vaikka kosteusvaurioita on vähiten – professori Juha Vinha listaa useita syitä tähän

Suomessa ihmiset pelkäävät THL:n selvityksen mukaan kosteusvaurioita jo liikaakin. Ruotsissa ongelmat painottuvat lämpimään Etelä-Ruotsiin. Saksassa on paljon kosteusvaurioita, mutta hometta kuumempi aihe on energiansäästön katteettomat lupaukset.

Saksassa on Suomea ja Ruotsia enemmän kosteusvaurioita, mutta niiden aiheuttamat haitat eivät ole ykköspuheenaihe. Sen sijaan energiansäästöön liittyvät kysymykset herättävät keskustelua, kertoi Fraunhofer-instituutissa työskentelevä professori Hartwig Künzel.

Ruotsissa paljon keskustelua ovat herättäneet mineraalivillan päälle tehdyt eristerappaukset varsinkin puutaloissa. 1990-luvulta lähtien Ruotsissa on rakennettu taloja, joiden seinärakenteeseen on tuulensuojalevyn ulkopuolelle asennettu 40–50 millimetriä paksu mineraalivillaeristys ja suoraan sen päälle ulkoverhous ilman ilmarakoa.

”Kosteuden on poikkeuksellisen vaikea päästä pois tällaisesta rakenteesta. Erityisesti viistosade on aiheuttanut vahinkoa”, rakennusfysiikan asiantuntijana toimiva Anders Kumlin kertoi Rakennusfysiikkapäivillä.

Ruotsalaisen Anders Kumlinin mukaan kosteusvauriot ovat yleisimpiä Etelä-Ruotsissa, jossa ilmasto on sellainen, joksi se Suomessa muuttuu ilmastonmuutoksen myötä.

Viime vuonna julkaistun raportin mukaan kosteusvaurioiden aiheuttamat suorat ja välilliset kustannukset ovat Ruotsissa kymmenen miljardia euroa vuodessa. Joka kolmannessa rakennuksessa on yksi tai useampia kosteusvaurioita. Tavallisimpia kosteusvauriot ovat pientaloissa. Myös puukerrostaloissa on ollut ongelmia.

Ruotsissa otettiin vuonna 2008 käyttöön Bygga F -menetelmä kosteusvaurioiden vähentämiseksi. Menetelmän käyttöön ottaneet yritykset ovat raportoineet kosteusvaurioiden vähentyneen.

”Rakennukset muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi, ja on todellinen haaste rakentaa rakennus, joka on yhtä aikaa kosteusturvallinen, energiaa säästävä ja kestävän kehityksen mukainen.”

Kumlinin mielestä kosteudenhallinnalle on jo ilmastonmuutoksen vuoksi pakko asettaa kovat vaatimukset.

”Rakennesuunnittelussa on aina osattu ottaa huomioon perusasiat, kuten kuormat. Samalla tavalla tulee kosteuskin huomioida.”

Saksassa keskustellaan eristämisen hyödyistä

Saksassa rakennusten kosteusvauriot ja niiden aiheuttamat haitat eivät ole ykköspuheenaihe. Sen sijaan energiansäästöön liittyvät kysymykset herättävät keskustelua, kertoi Fraunhofer-instituutissa työskentelevä professori Hartwig Künzel.

”Ihmisille on luvattu, että paksummalla eristyksellä saavutetaan 70 prosentin energiansäästö, mutta säästö on jäänyt 10–20 prosenttiin. Mielestäni sopiva eristämisen raja menee siinä, että home ei kasva ja rakennuksessa on miellyttävä oleskella.”

Homeongelma on Künzelin mukaan Saksassa kuitenkin vakava ja sille altistavia kosteusvaurioiden syntymekanismeja on paljon.

”Vanhoissa rakennuksissa homeongelmia syntyy paljon silloin, kun ikkunoita vaihdetaan tiiviimpiin, mutta rakenteiden eristys on riittämätön. Kun sisäilman kosteus kasvaa, vesihöyry tiivistyy kylmille pinnoille ja niillä alkaa kasvaa hometta.”

Lisäeristämisen ohella toimiva ratkaisu olisi Künzelin mukaan lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä, mutta Saksassa niitä näkee vielä vähän.

Saksassa uusiutuvien materiaalien käyttö on Suomea suositumpaa. Niiden käytön kasvu edellyttää kuitenkin, että kosteudenhallintaan kiinnitetään nykyistäkin enemmän huomiota kaikissa rakennusvaiheissa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien rankkasateiden ja tulvien takia rakenteiden kosteusrasitus on omiaan kasvamaan.

”Kun rakenteet pääsevät kastumaan, on tärkeää, ettei kuivumista estä mikään. Emme voi estää kosteutta muodostumasta, mutta meidän on pystyttävä estämään, ettei se pääse sisään rakenteisiin tai jos pääsee, niin se pääsee myös ulos.”

Luotettava kansainvälinen homevertailu puuttuu yhä

Terveet tilat 2028 -ohjelmassa piti tehdä kansainvälinen kartoitus kosteus- ja homeongelmien yleisyydestä eri maissa. Se supistettiin kuitenkin muutamaa maata koskevaksi vertailuksi eikä sitäkään ole vielä julkaistu, vaikka sen luvattiin valmistuvan lokakuussa.

Joitakin vertailutietoja on kuitenkin käytössä, mutta ne ovat epävarmoja. Kansainvälistä vertailua vaikeuttaa se, että kosteus- ja mikrobivaurion määritelmä vaihtelee eri tutkimusten välillä eikä tutkijoiden keskuudessa ole yksimielisyyttä määritelmästä. Lisäksi tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Fraunhofer-instituutin tutkimuksessa kartoitettiin vuonna 2016 Euroopan talojen kosteus- ja homeongelmia ja niiden vaikutuksia terveyteen. Tutkimuksen mukaan 84 miljoonaa eurooppalaista asuu kosteusvahinkotaloissa. Suomalaisten asunnot arvioitiin hyväkuntoisimmiksi Euroopassa.

Saksalaisen vertailun mukaan Suomessa ja Ruotsissa on vähiten kosteusvaurioita. Suomen ja Ruotsin omat tilastot antavat paljon synkemmän kuvan asiasta. Lähde: YLE

Samaa kertoo Eurostatin tilasto. Vuonna 2018 Suomen asunnoista vain 4,8 prosentissa on selvä kosteusvahinko. Luku on pienin Euroopassa, EU-maiden keskiarvokin on liki 14 prosenttia. Suomen kanssa samaa tasoa ovat Norja ja Ruotsi. Saksa on hieman keskitasoa parempi. Englanti on keskitasolla. Tanskassa, Virossa ja Islannissa tilanne on hieman EU:n keskitasoa heikompi. Heikoin tilanne on Portugalissa, Kyproksella ja Latviassa. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi arvioidaan sitä, että Suomessa ja Ruotsissa homeesta on keskusteltu eniten, minkä vuoksi kosteusvauriot korjataan nopeasti.

Toisaalta saman saksalaisen tutkimuslaitoksen mukaan astmasta kärsitään eniten kylmissä Pohjoismaissa ja astmalla on joskus yhteys kosteusvauriooon.

Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha ei purematta niele noita tilastoja. ”2012 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa arvioidaan prosenttiluvut suuremmiksi. Anders Kumlin mainitsi että kolmasosassa Ruotsin rakennuksista on kosteusvaurioita, joten hänelläkin oli aivan toinen luku kuin noissa tilastoissa.”

Laajassa eurooppalaisessa ECHRS-tutkimuksessa vakioiduilla menetelmillä asiantuntijan arvioimat kosteus- ja homevauriot olivat yleisempiä Keski- ja Etelä-Euroopassa kuin esimerkiksi Pohjoismaita tutkimuksessa edustaneessa Ruotsissa.

Vain pieni osa kosteusvaurioista on THL:n mukaan niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Silti reilusti yli puolet sen kyselyyn vastanneista koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi

Kosteusvaurioiden määrällä ja ihmisten oireilla ei näytä aina olevan suoraa syy-seuraus-suhdetta. Suomessa sisäilmaan liitettyjen oireiden määrä on Vinhan mukaan Euroopan kärkitasoa, jos se suhteutetaan todettuihin kosteusvaurioihin. Monessa muussa maassa löytyy rakenteiden kosteusvaurioita paljon enemmän kuin Suomessa, mutta ihmisillä ei ole kuitenkaan näissä maissa siinä määrin terveyshaittoja kuin Suomessa.

Suomessa mikrobeja on tutkittu enemmän kuin missään muualla, mutta siltikin nämä asiat ovat yhä mysteeri.  Ilmeisesti jotkut tekijät aiheuttavat sen, että meidän mikrobimme ilmeisesti voivat tuottaa toksisempia aineenvaihduntatuotteita kuin Keski- ja Etelä-Euroopan mikrobit. Tämä voi Vinhan mukaan liittyä muun muassa kylmempiin ja vaihtelevampiin ulkoilman olosuhteisiin. Kylmyydessä mikrobit voivat muuttua toksisemmiksi ja jotkut tutkijat ovat arvelleet, että talvi voi katkaista ihmisiltä siedättymisen näille mikrobeille. Kuiva sisäilma talvella voi mahdollisesti pahentaa näitä oireita. Kylmissä maissa myös oleskellaan sisällä enemmän kuin lämpimissä.

Myös eri maissa käytettävissä rakennusmateriaaleissa on eroja. Kyseessä voi olla myös muut asiat mikrobien lisäksi, kuten VOC, kuidut, kemikaalit jne. Ja mahdollisesti nämä terveyshaitat voivat syntyä edellä mainittujen tekijöiden yhdistelmänä. Toinen puoli asiaa Vinhan mukaan on se, ehkä olemme myös herkistyneempiä mikrobeille kuin monessa muussa maassa johtuen liian puhtaista elinoloista.

Vinha muistuttaa kuitenkin, että hän on rakennusfysiikan eikä mikrobien asiantuntija.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Home vaivaa eniten Pohjoismaissa, vaikka kosteusvaurioita on vähiten – professori Juha Vinha listaa useita syitä tähän”

  1. Kyllä, ei muuta kuin lisää EPS-eristeitä rakennuksen vaippaan, ja muita ei homogeenisia rakennekerroksia. Ennen vaipan sisälämpöhäviö kuivatti vaippaa, enää ei kuivata. Minusta tässä lämpöhäviö-asiassa / energiansäästöön liittyvissä toimissa on menty liian pitkälle. Tietysti on olemassa muitakin virhearvioita nykyrakennustekniikan osalta, mutta voinee todeta että nykyrakennustekniikan osalta on hukattu se punainen lanka. Yksi on tämä LVI-teollisuuden ajama koneellinen ilmanvaihto. Asut tai työskentelet muovipussissa, jonka ilma vaihdetaan koneellisesti. Onnea vaan kaikille uhreille!

    1. Hei. Koneellisessa ilmanvaihdossa ei ole mitään vikaa, kunhan se säädetään oikein ja sitä huolletaan. Sinä voit muuttaa takaisin savupirttiin polttelemaan norttia ja olemaan tyytyväinen sen hengittävän sammaleesi kanssa.

    1. Siksi niitä IV-koneiden suodattamia tulee vaihtaa säännöllisesti. Et sinä autollakaan aja samoilla öljyillä 50-vuotta ja sitten valita kuinka on huono auto on tuollainen polttomoottorilla toimiva vekotin, parempi olisi liikkua hevosella…

      1. Hevonhuilua, jos ilmaa kulkee kerrostaloon pari-kolmesataatuhatta kuutiota päivässä, siinä voi olla jokunen lasti rikkoja ja ötököitä ryytimaalta, kun suunnittelija ei oikein ole tajunnut mitä laittaa, on vain laittanut, mitä määräyksissä seisoo.

  2. Tv.ssä pyörii ruotsalainen ohjelma vanhoista rakennuksista. Ihmiset ovat tyytyväisiä 1600-1800 tehtyihin rakennuksiin. Näissä uusissa on ongelmia jo uutena ja 70-luvun tuotokset alkavat olla jo purkukunnossa. Nykyään tavoite ei edes ole tehdä hyviä taloja kiitos norminikkarit ja fisenikkareiden mm.fisehän arvostaa teoriaosaamista ei sitä jos olet rakentanut vuosikymmeniä…

    1. Terve,

      Sinä vuosikymmenien rakentaja, olet juuri se henkilö joka on tehnyt kaikki virheet 70-luvulta lähtien. Ongelmia tulee, kun projekteissa on mukana kouluttamattomia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää mitä ovat tekemässä.

      1. En ole rakentanut mitään muuta kuin hiekkalinjoja 70-luvulla. Ei pelkkä koulutus takaa yhtään mitään.Riittävä koulutus ja kokemus takaa mitään.Nykyään tehdään vaan, mutta ei haluta keretä ymmärtää mitä ollaan tekemässä, kun minä olen vaan töissä. Paskajuttu niille, jotka ostavat sutta ja tietysti alan maineelle. Vai kiinnostaa nuo ketään enää..tärkeintä on paprut&fiset kunnossa…

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi