Olympiastadionin katsomossa on Vuoden Teräsrakenne

Arkkitehtonisesti ja rakenneteknisesti vaativa Helsingin Olympiastadionin katosrakenne yhdistää oivaltavasti terästä ja muita metalleja.

Panoramakuva Olympiastadionin katoksesta. Kuva: Petri Ullakko.

Merkittäviin suomalaisiin arkkitehtuuripalkintoihin kuuluva Vuoden Teräsrakennepalkinto 2019 on myönnetty Olympiastadionille, sillä sen uusien katosten alla olevat teräsrakenteet on toteutettu erinomaisesti. Katosrakenteen muodon ja sirouden tekevät mahdolliseksi vaativat teräsrakenteet.

Katsomokatosten arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehtitoimisto K2S ja sen arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen. Rakenteet on suunnitellut Sweco ja vastaavana rakennesuunnittelijana työskenteli Juha Kukkonen.

Olympiastadion on yksi Suomen tärkeimmistä suojelukohteista ja sen uudet katsomokatokset ovat yksi osa sen uutta tulevaisuutta. Laadukkaassa korjaus- ja uudisrakentamista sisältävässä projektissa on herätetty uudelleen henkiin niin teknisesti kuin toiminnallisestikin elinkaarensa päähän ehtinyt stadion.

Ensi vuoden elokuussa yleisölle avattavan Olympiastadionin asema esimerkiksi nykyaikaisena jalkapallon ja yleisurheilun kansallisena urheilupyhättönä sekä erilaisten konserttien tai muiden suurtilaisuuksien ainutlaatuisena pitopaikkana on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Stadion säilyy rakennustöiden valmistuttua myös Urheilumuseon ja erilaisten urheiluun ja liikuntaan liittyvien organisaatioiden kotina sekä tarjoaa hyvät tilat esimerkiksi urheilun harjoittelemiseen ympäri vuoden.

Vain harvat teräspilarit näkyvät

Vuoden Teräsrakenteesta yleisölle jäävät näkyviin vain harvassa olevat katosta kannattavat teräspilarit. Kaupunkikuvassa katos piiloutuu stadionin julkisivujen taakse, kun julkisivujen verhousta nostettiin hieman aiempaa korkeammalle uuden teräksisen tukirakenteen avulla.

Stadionin sisällä katsoja taas näkee katoksesta sen alapuoliset kivipuurimarakenteet ja niiden välissä kulkevat valonauhat. Kivipuurimoja käytetään tässä elinkaaren aikaisen ylläpidon työn ja kulujen minimoimiseksi sekä paloturvallisuuden takia.

Harva stadionilla kävijä huomannee, että katsomokatoksen sisälle jää parhaimmillaan neljä metriä korkea tekninen tila ristikoiden ylä- ja alapaarteiden väliin.

Katoksen teräsristikot ovat Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnitelmaa seuraten kentän puoleiselle reunalle kapenevat, mikä häivyttää rakenteen massiivisuuden tyylikkäästi kentältä päin katsottuna. Ristikoiden järeämpi pää siis piiloutuu stadionin ulkoseinää ylhäältä kiertävän rimoituksen taakse.

Testejä tuulitunnelissa

Uusi katos alkaa pääsuoran molemmissa reunoissa samalta korkeustasolta kuin pääkatsomon katos  ja nousee sitten kaarteissa hiljalleen ylöspäin kohti itäkatsomoa, jonka kohdalla katos on korkeimmillaan. Teräsrakenteiden hyötyjä niin rakentamiselle kuin rakentamisen hiilijalanjäljen ja muun ympäristökuorman vähentämiselle kuvaa se, että aiemman itäkatsomon katoksen teräksiset tukirakenteet voitiin hyödyntää osana uuden itäkatsomon katoksen tukirakenteita.

Olympiastadionin katos pohjoisesta etelään katsottuna, Kuva: Petri Ullakko.

Kaarrekatosten kattaminen muuttaa stadionin tuulioloja. Tätä varten katsomon rakenteita on testattu ja tutkittu esimerkiksi tuulitunnelikokeissa. Ajoittain hyvinkin voimakkaiksi arvioituja tuulia vastaan on varauduttu esimerkiksi lentokoneen siipeä muistuttavalla katoksen muodolla sekä katoksen ruuviliitosten detaljeilla ja ankkuroimalla myös katosta kannattavat pääpilarit nostavia voimia vastaan. Myös katoksen liki 15 500 neliömetrin PVC-katteet ja niiden kiinnitykset on tehty kestämään poikkeuksellisen vaativat tuulikuormat.

Katoksen lisäksi hankkeessa on käytetty paljon terästä sekä rakennusaikaisissa tuennoissa että osana korjattuja ja uusia, lähinnä kenttätason alapuolelle tehtyjä rakenteita.

Arkkitoimisto K2S:n ja Swecon lisäksi palkinnon saivat hankkeen tilaaja Stadionsäätiö, rakennuttajatehtävistä vastannut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimiala, projektinjohtourakoitsija Skanska sekä katoksen ja julkisivun korotuksen teräsrakenteet asentanut ja osin valmistanut auralainen JPV-Engineering.

Katoksen teräsrunko on tullut pääosin Skanskalta. JPV-Engineering on valmistanut esimerkiksi itäkatoksen ja julkisivun korotusosan teräsrakenteet sekä kivipuurimoituksen kiinnitykseen käytetyt Z-orret.

Valinnan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittajasta tekee vuosittain riippumaton palkintolautakunta. Tänä vuonna palkintolautakunnan puheenjohtajana on toiminut Vuoden Teräsrakenne -palkinnon vuonna 2018 voittaneen Keskustakirjasto Oodin suunnitteluryhmästä arkkitehti SAFA Antti Nousjoki Arkkitehtitoimisto Ala:sta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Olympiastadionin katsomossa on Vuoden Teräsrakenne”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi