Poikkeukselliset talvisäät rasittavat talojen ja teiden rakenteita

Talojen ja teiden rakentamisen vuosirytmi on mennyt ilmaston muuttuessa siinä määrin sekaisin, ettei perinteinen kylmän ja lämpimän eikä kuivan ja kostean vuorotahti enää päde.

Leudot ja sateiset talvet pistäävt rakentamise naikaisen kosteudenhallinnan koville. Kuva: Sami Kero / HS
Kun lumen sijasta taivaalta puskee vettä, rakenteet jäävät vaille miinuskelien suomaa paussia ja ovat siksi aiempaa kovemmalla koetuksella.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Poikkeukselliset talvisäät rasittavat talojen ja teiden rakenteita”

  1. Kyllä nämä säiden ääreisilmiöt ilmastonmuutoksen edetessä on pystytty aiheen raporttien perusteella arvioimaan / arvelemaan / ottamaan huomioon jo 1990-luvulta alkaen, kauempaakin. Ainakin skenaarioita eri lähtöoletuksin olisi rakennusalankin pitänyt tehdä. Siellä täällä onkin osin tehtykin. Ainakin tällä vuosituhannella rakennettua ympäristöä olisi pitänyt toteuttaa pohtimalla ilmastonmuutoksen vaikutuksia kymmeniä, satoja vuosia eteenpäin. Korjausliikkein toki kohdillaan.

    Artikkelissa on hyvä kokonaisuus osaan ongelmakentästä. Korostan lievästi muutamaa asiaa suuriman osan ollessa etääläl.

    Itämeren sulana pysyminen aiheuttaa useammin kuin ennen lumikaaosta Uudellemaalle. Ehkä tänäkin talvena. Runsas kosteus alkaa olla kokoaikaista, jolloin rakennuksemme eivät saa ”kuivumiskylpyjä” entiseen malliin heinä- ja helmikuussa.

    Talvisin tullee roudan päälle runsaita vesisateita. Näin syntyvät (hule)vesitulvat on otettava etukäteen huomioon niin uudisrakentamisessa kuin olevissa pihoissa, joissa maa vielä usein on kääntynyt taloon päin! Mitä vaikeuksia tuleekaan maataloudelle? Pohjavesi alkanee sahata ylös alas, mistä tullee ongelmia mm. salaojajärjestelmille.

    Suomessa lämpötilaerot ovat suuria – kesän ja talven ero jopa lähes 90 astetta. Kevättalvella mustalla lounaan kattopinnalla vuorokautinen lämpötilaero voi olla samaa suuruusluokkaa. Tulevat suurehkot vuorokautiset tai lyhyen ajanjakson lämpötilaerot pommittavat rakenteita lämpölaajenemisina ja -supistumisina. Hitaasti, mutta tuhoisasti. Enemmän kuin nykyään.

    Ensio Laaksonen

  2. Betonikin on nostettu esille, vaikka kommentti on kyllä tyyppiä ”venettä ei saa aina vesitiiviiksi jos jättää pohjatapin laittamatta paikalleen”.

    Kosteusrasituksen kasvaessa on selvää, että kosteutta sietävät ja kestävät materiaalit tulevat olemaan vahvoilla.

    Kun suuri osa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista betonijulkisivuista on saavuttanut tai saavuttamassa 50 vuoden käyttöiän, on aika varmaa, että nykyisten säilyvyysohjeiden mukaan valmistetut betonijulkisivut tulevat kestämään hyvin myös tulevaisuuden säärasitukset.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi